Kuva on usean hehtaarin kuviolta , jota on kohdannut luonnontuho nimeltä mäännynversoruoste 1980-luvun puolivälissä . Lähes kaikki männyt olivat tuhoutuneet . Tilalle luonto oli tuottanut jonkin verran kuvan kaltaisia koivuja ja niiden alle jokusen kuusen .
Itsekseen ei siis hääppöistä metsää synny ja koivukaan ei tuo joka paikassa autuutta. Puolet rungoista oli monivääriä ja paksuoksaisia haarapuita. Pahimmillaan yhdellä rungolla oli viisikin latvaa .
Tähän samaan laatuongelmaan törmää usein liian tiheinä kasvaneissa koivuvaltaisissa nuorissa metsissä. Ohuet rungot kasvavat mutkille ja haaroittuvat ikävästi . Moni nuori havupuukin vaurioituu viimeistään siinä vaiheessa , kun etukasvuiset koivunrumilukset poistetaan . Näin käy , kun kuusi tai mänty on kasvanut koivun oksaryhmän sisälle . Latva on tosin voinut vioittua jo ennen ylispuuhakkuuta.
…että viikko on tullut tehtyä ”sormiharjoituksia” näiden vähän haastavampien puiden kanssa. Hommasta ei ole voinut kieltäytyä , kun hakkuuta haittaavaa aluskasvosta ei ole merkittävästi . Muuta haittaa on ollut kylläkin siitäkin edestä .
Menee kalliin koneen aika hukkaan noissa. Jos itsellä olisi päätehakkuun yhteydessä tuollaisia, niin ehdotus konemiehelle olisi, että noita ei tarvitse tehdä, mutta ne voisi heittää muiden oksien päälle. Keräisin itse myöhemmin polttopuiksi. Tuollaisesta kohteesta tulee varmasti tasauspätkiäkin reilusti. Toki nuo menee risujen mukana, jos kerätään, mutta eihän niistä makseta silloin juuri mitään.
Ei se koneen aika kyllä hukkaan mene jos se on leimikolla ja tekee työtään. Kuten kuvassa. Jos taas se vain ”huilaisi” leimikon vieressä ja kuski kiukuttelisi puhelimessa huonosta leimikosta.
Rehevänmaan hieskoivikko?
Raivurilla olen tuollaiset koivut laittanut ”lappeelleen”, yhden
pienen kuitupölkyn vahinko.
Ihan hyvää olisi energiaksi puida. Karsimaterät auki ja antaa palaa. Mutkat ja haarat saa mennä samaan kasaan. Taitaa suorittava olla UPM:n hommissa kun energaa ei voida tehdä. Nehän eivät ole tunnetusti kovinkaan kiinnostuneet ko tavaralajista.
Olen tehnyt hommia muutaman vuoden UPM:n työmaillakin. Silloin testailtiin koneita energiasavotoille . Kävi kuitenkin varsin pian ilmi ,että kannot ovat parempi busines. Nykyinen asiakas ei tunnu energiapuuta tällä hetkellä suuremmin tarvitsevan tai oikeastaan se tarvitsee , mutta puu korjataan kuitupuuna , joka jalostetaan ensin selluksi ja tähteet /jätteet (50%) poltetaan .
karsinnasta….
Tässä tilanteessa ei voi ajella isommin terät auki. Puut nimittäin mitataan motolla. Silppua tulee , vaikka teriä aukookin. Yläterä ei nimittäin jousta ja juuri se viiltää useinmiten karsittavat rungot poikki ennen aikojaan.
Näkyy suorittavan vehkeet hiukan vuotavan, vai onko virtsahätä iskeny?
Ei kumpikaan. Purusuihku on lentänyt puuta kaadettaessa hangelle. (kanto kuvan vasemmassa alakulmassa) 🙂
Tahtoo joskus ihan hävettää meidän puuntuottajien puolesta joidenkin metsänomistajien iänikuinen oman tekenättömän työn puolustelu.
En mitenkään käsitä, mitä lisäarvoa jotkut hakevat sillä, että jättävät ihan perustason metsänhoitotyöt huonolle tekemiselle, tai peräti kokonaan tekemättä.
Sehän olisi jokseenkin sama, että jätettäisiin tiet hoitamatta ja vaadittaiisiin kaikkia autoilijoita hankkimaan nelivetomaasturit.
No, Venäjällä niissä kummassakin asiassa ollaan käytännössä aika pitkällä.
Tahtoo joskus ihan hävettää kun me metsänomistajat joudumme tuollaisia oman pesän likaajien kommentteja lukemaaan kuin yllä erään. Mielestäni koneen kuljettajan valitus lähes joka kohteelta jossa joutuu edes kuitukokoiseen koivuun tai vastaavaan ei tehotuotetun havupuun kippaamaan mielestään sairaan kalliilla koneella ja sairaan kallista työaikaansa tuhlaten voisi kuitata lähinnä suurelta osin naurettavaksi. Mutta ei, aina löytyy joku joka höttöpuun kasvatuksen sumentamana ei näe normaali kasvatusmetsässä kuin ongelmia. Viime viikon loppupuolella kyllä lueskelin juuri tutkimusta jossa kasvatetun höttöpuun laatu tyrmättiin aika totaalisen huonoksi. Mutta ans kattoo, eiköhän aina löydy tekijä myös normaaliin talousmetsän harvennussessioihin. Aika näyttää miten höttöpuun hössöttäjille käy.
Satuin lukemaan saman tutkimuksen, mutta Jessestä poiketen ihan loppuun asti.
Siellä todettiin, että muualla Euroopassa viljeltyä puuta on käytetty puujalosteisiin jo pitkän ilman ongelmia, joten eipä niitä ongelmia tule meillekään.
Euroopan puusto on muutenkin erityyppistä ja siksi me sinne kotoperäistä olemme vielä saaneetkin myydä. Jos alamme samaa pa..aa kasvattaa täällä kuin siellä jo on voi aivan huoletta laittaa ”pillit pussiin”. Ei ne sitä samaa höttöä lisää sinne meiltä kaipaa. Kuten olen aiemmin monessakin yhteydessä nähnyt on vakuutettu meidän etumme olevan juuri pohjoinen tiukkasyinen havupuu jota saa kaupaksi.
Puuntakuselle kiitokset osaanotosta 🙂 Korostan , että tässä tapauksessa oli kyse luonnon tekemästä tuhosta , jonka seurauksia nyt selvitellään . On tietysti valitettavaa , että metsätaloutta harrastelee jonkin verran porukkaa , jotka itse toimimattomuudellaan saatavat metsänsä kelvottomaan kuntoon. Jessellekään eivät meidän konemiesten ”koodit ” ole vielä täysin auenneet . Asiat kirkastuvat kyllä , kun muutama työmaa tehdään vain soveltuvin osin . Tämä toimintamalli on jo hyvällä alulla Harjavallankin suunnalla . Nythän työmaalle tultiin vasta pahimmilla vesikeleillä ja räippäosasto jätettiin Jesselle kuntoilukohteeksi. Asiallisesti hoidettua metsää ei mennä pilaamaan liian märissä olosuhteissa.
Mitäs mieltä Harjavallan mies on kuvan puun käsittelystä , jos siitä (pituus 15 m) saa tehtyä vain yhden kolmosen kuitupöllin ja loppu on survottava raiteisiin ? (= 130 litran rungosta yksi 25 litrainen kuitupölli ) Sahalla tosin on mahdollista päästä parempaan lopputulokseen , mutta motokouran tekniikka ei moiseen temppuun riitä.
Voi, voi kun en ole tavannut vielä sellaista suorittajaa joka ei koivua kuitupölleiksi olisi koneella saanut tehtyä. Suurin osa viimevuotisista koneista on ollut väriltään kyllä hiukan pirteämpiä mutta joskus olen kuullut ettei se olisi koneestakaan kiinni. Tiedä sitten totuudesta mutta aika paljon tietysti riippu mitä siltä kuidulta laadullisestikkin vaaditaan. Aika monentasoisia kasoja tässä aiempina vuosina on kuivukuitua nähnyt mutta e-puun myötä ne ovat kyllä hävinneet koska tehdään vain kaikki samaan. Jos koivu jakautuu kaksihaaraiseksi se on kyllä mielestäni jonkun muun kuin metsänhoidon tai sen hoitajan syytä yleensäkkin. Niitä vain latvoja katkeaa aivan yksinkertaisesti luonnossa ihan vain monestakin luonnollisesta syystä.
Eipä siinä eurooppalaisessa havupuussa kovin suuria eroja ole täkäläiseen verrattuna.
Vuoristoissa kasvaa tiukkasyisempää ja laaksoissa vähän rehevämpää.
Jos jotain eroa haetaan, niin se löytyy sieltä lehtipuiden puolelta.
Niiden monipuolisuudessa täällä ei kyllä oikein pärjätä.
mittes jesse niiku ”Yleisemmällä tasolla” käsitteliset tätä kuvaa ja asiaa Ei niin kovin ”Oma kohtaisesti”
Huski, jos osaa lukea se viiimeinen lause kokonaisuudessaan oli yleistä metsässä. Eli koivu kun kasvaa alispuusto-ominaisuudessa ja hakee voimakkaasti valoa on yksi syy haaroittumiseen ja mutkaisuuteen. Sitten myrskyt ja muut latvan katkojat linnuista lähtien. Ninku yleitasolla.
Täällähän kuitenkin ihaillaan koivun raiskaamista taimikkovaiheessa heti aluspuustoksi joten sitähän tuossa saa mitä tilaa. Nyt se henk.koht-osio jälleen. Kun itse kasvatan koivun selkeänä ylispuustona heti taimiasteelta lähtien saa kone puida suoraa nättiä runkoa mielinmäärin. Jonka ottaminenkin on helppoa kun rungot ovat muun puuston yläpuolella selkeästi. Jolloin runkoa myöten on helppo liuuttaa kaatopää alas aluspuuston sisään. Tämän jo monet nuoret motonkuljettajat osaavat tehdä. Olen jopa samasta kopista katsellut vierestä.
lainaus:
”Voi, voi kun en ole tavannut vielä sellaista suorittajaa joka ei koivua kuitupölleiksi olisi koneella saanut tehtyä.”
Saahan sitä tehtyä…jotenkin , mutta kerropa Jesse , paljonko rungossa on oltava suoraa runko-osuuutta , että siitä pystyy valmistamaan motolla kolme metriä pitkän kuutioidun (konemitattu) pöllin ?
Helpotan kysymystä ja kehotan lisäämään pölkyn pituuteen 1,2 – 1,5 metriä , mikä tarkoittaa kouran korkeutta . Sillä ”kirkkaamman värisellä ” koneella luku on suurempi ja tuolla hailakamman värisellä pienempi (= pystyy käsittelemään mutkaisempia runkoja ). Koura on solutettavissa puskien sekaan yhtä ”näppärästi” molemmille konetyypeillä . Öljyä myöskin lentää moisen uhkapelin seurauksena samalla tavalla kymmeniä litroja muutamassa sekunnissa , kun letkun liitin katkeaa osuttuaan esim. kiveen sokkoliu´utuksen seurauksena.
Selvennän vielä , että jos rungossa on jyrkkä kouran etenemisen estävä mutka tai haara alle neljän metrin välein, ei motolla voida valmistaa näissä tapauksissa pölkkyjä , jotka olisivat mitattavissa ja rekisteröitävissä markkinakelpoiseksi tavaralajiksi .
Minulle tuollaiset koivikot ovat aivan vieras käsite. Siksipä en ole voinut myöskään törmätä huonoa työtä tekevään konemieheen.
Kun niitä vain on poimittu ja mitattu ja pätkitty sekä koneella että käsityönä jo parkytä vuotta. Kuten mainitsin en kasvata koivua alispuustona joten ei tarvitse tahia tuollaisten kuvan suttujen kanssa.
Jos tarkastelet kuvaa vähän paremmin ja luet avauksen kunnolla , huomaat , että kuvan puu on kasvanut YLISPUUNA ( ja sattumoisin siinä sivussa tärvellyt latvan parilta allaan kasvaneelta kuuselta ).
Tämä ”suttu ” on siis peräisin YLISPUUKOHTEELTA . Samanlaista suttua on ollut työohjelmassa ylispuuhakkuun muodossa joka kevättalvi yli 25 vuoden ajan , joten tiedän mistä kirjoitan.
Minulla taas ylispuukin on varhaisperattua aikanaan joten ei mitään kovin huonoja ole kasvateltu.