Suoriltahan nuo jätetyt puut näyttää ainakin tästä suunnasta.
Itse en päästä motomiestä harventamaan ilman leimausta. Silloin ainakin kaikki parhaat puut jäävät kasvamaan.
Viime talvena oli 6 ha harvennusleimikko, joka hakattiin keväällä. Edellisenä syksynä ja talvella merkitsin jättöpuut nauhoilla. Ainakin kaikki suorat puut jäivät pystyyn ja jokunen lenkokin, sillä muuten olisi mennyt liian harvaksi.
Ilman leimausta noista suoristakin puista oli puolet mennyt nurin hakkuukoneella. Näin se vaan on.
Eihän se monimuotoisuus rehota heti hakkuun jälkeen mutta oottakaas muutama vuosi. Omasta takaa löytyy kolme 60-70-luvun vaihteessa istutettua omt-männikköä ja monimuotoisuudessa löytyy. Yhdelläkin kuviolla kasvaa mäntyjen seassa tammi! Mutta suht sakeassa kasvattamalla niistäkin on sentään kohtuullista tukkia tulossa.
Useiden hehtaareiden hakkuukuvio voi sisältää monenlaista. Tältä kuviolta löytyy karuja kasvupaikkoja , joissa menestyy vain mänty. Alempana on viljavampaa ja silellä on kuusta ja koivua sopivasti sekaisin . Ojien varsilla on pieniä kuusitientymiä . Alue on palanut jokus. Siitä on merkkinä valtavat nokiset lahokannot(=monimuotoisuutta parhaimmillaan). Lisäksi tämä metsä on pidetty sopivassa kavutiheydessä lähes koko kasvukauden ajan. Turhaa aluskasvosta ei ole päässyt syntymään , joten jo palstan reunasta on helppo päätellä , mitä on tehtävä ja miten ajourasto suunnataan. Metsot tulevat viihtymään alueella varmasti hakkuun jälkeen ja marjapaikat laajenevat saadessan lisää valoa. Kanttarellipaiikat näkyvät jo kaukaa (kassillinen parempaan talteen taukojumppana).Tällä palstalla on tehokas metsätalous ja monoimuotoisuus sulassa sovussa keskenään.
Kun puupelto on noin hyvin putsattu aluskasvillisuudesta metsäkoneita varten, ei siellä viihdy mitkään eläimet, ei edes hyttyset – tuuli puhaltaa nekin pois … Koneita varten tätäkin puupeltoa kasvatetaan.
Tuskimpa tätä aluetta on pelkästään koneita varten putsailtu. On tehty vain työtä laatupuun hyväksi ja pidetty latvukset elinvoimaisina. Normaali manuaalinen nuoren metsän kunnostus on ollut toimenpiteenä muutamia vuosia ennen hakkuuta. Kauempana koivuvoittoisessa nuoressa metsässä kasvavat puut kerrankin sopivassa tiheydessä .Elävää latvusta löytyy se tarvittav 50% rungon pituudesta. Hoitamattomissa ryteiköissä elävän latvuksen osuus on tuskin 10:tä %:a.
Jos puuta yleensä aiotaan hyödyntää kaupallisesti , on syytä ottaa huomioon , että hoitamattoman metsän puunkorjuun kuluttama energiamäärä voi olla jopa 50% suurempi , kun hoidetun metsän korjuutapahtumassa saadaan kulumaan.Joka vähänkin välittää ypäristöstä , ymmärtää varmasti mistä on kysymys. Energian kulutusta pyritään vähentämään metsäkoneissa kaiken aikaa , mutta työ valuu hukkaan , jos puutteellisen metsänhoidon seurauksena energian kulutus kasvaa. Kuvan palstalla on onnistuttu luomaan olosuhteet , joissa polttoaineenkulutus on pienin mahdollinen korjattua puukuutiometriä kohden. Tehokkuus ei läheskään aina ole huono asia luonnon kannalta.
Suorittavalle portaalle on näköjään olemassa vain kaksi tapaa kasvattaa puuta:
– viimeisen päälle nypitty puupelto
– viljelty taimikko jota ei ole heinätty, myrkytetty, raivattu, harvennettu.
Kannattaisi avata silmät ja katsoa metsää vähän erilaisista vinkkeleistä.
Mitä vikaa n-merkki näkee siinä , että metsä pidetään elinvoimaisena. Tämänkin kuvan palstalta löytyy tiheiköitä riistan suojalksi . Ne vaan eivät ole päässeet valtaamaan koko aluetta. Tiheiköt sijaitsevat kosteammilla paikoilla ja tarjoavat pesimäsuojaa ja linnunpoikien varhaisravintoa hyttysten muodossa. Tämä karumpi osa alueesta toimii soidinalueena (runsaasti katajapensaita) ja myöhemmin on tarjolla marjoja poikasten ravinnontarvetta tyydyttämään. Harvennuksen myötä lisääntynyt valo auttaa mustikan ja puolukan palautumista maastoon. Ei metsä saa olla kuin kaatopaikka , järjestys on hyvä olla metsässäkin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Hyvin kuvattu.
On siinä ”monimuotoa”. On männynrätiskää, jokunen koivunruippa ja kai pari kituvaa kuusenkyrsää. Ja pirulauta, onko parhaat rungot lyöty pitkälleen!?
Minun mielestä parhaat puut ovat edelleen pystyssä eikä lyöty pitkälleen. Näyttää tosi hyvin harvennetulta ja laatu metsältä.
Suoriltahan nuo jätetyt puut näyttää ainakin tästä suunnasta.
Itse en päästä motomiestä harventamaan ilman leimausta. Silloin ainakin kaikki parhaat puut jäävät kasvamaan.
Viime talvena oli 6 ha harvennusleimikko, joka hakattiin keväällä. Edellisenä syksynä ja talvella merkitsin jättöpuut nauhoilla. Ainakin kaikki suorat puut jäivät pystyyn ja jokunen lenkokin, sillä muuten olisi mennyt liian harvaksi.
Ilman leimausta noista suoristakin puista oli puolet mennyt nurin hakkuukoneella. Näin se vaan on.
Eka pieni tili metsän omistajalle!! Hyvää jälkee!!
Eihän se monimuotoisuus rehota heti hakkuun jälkeen mutta oottakaas muutama vuosi. Omasta takaa löytyy kolme 60-70-luvun vaihteessa istutettua omt-männikköä ja monimuotoisuudessa löytyy. Yhdelläkin kuviolla kasvaa mäntyjen seassa tammi! Mutta suht sakeassa kasvattamalla niistäkin on sentään kohtuullista tukkia tulossa.
Viisaita sanoja kurjelta,eipä siihen ole mitään lisättävää.
Tai olisi mutta jätetään sanomatta ettei taas eräs ystävä revi pelihousujaan.
Useiden hehtaareiden hakkuukuvio voi sisältää monenlaista. Tältä kuviolta löytyy karuja kasvupaikkoja , joissa menestyy vain mänty. Alempana on viljavampaa ja silellä on kuusta ja koivua sopivasti sekaisin . Ojien varsilla on pieniä kuusitientymiä . Alue on palanut jokus. Siitä on merkkinä valtavat nokiset lahokannot(=monimuotoisuutta parhaimmillaan). Lisäksi tämä metsä on pidetty sopivassa kavutiheydessä lähes koko kasvukauden ajan. Turhaa aluskasvosta ei ole päässyt syntymään , joten jo palstan reunasta on helppo päätellä , mitä on tehtävä ja miten ajourasto suunnataan. Metsot tulevat viihtymään alueella varmasti hakkuun jälkeen ja marjapaikat laajenevat saadessan lisää valoa. Kanttarellipaiikat näkyvät jo kaukaa (kassillinen parempaan talteen taukojumppana).Tällä palstalla on tehokas metsätalous ja monoimuotoisuus sulassa sovussa keskenään.
SP puhuu täyttä asiaa. Hoidetuissa metsissä viihtyvät marjat, sienet, eläimet ja ihmiset. Asian voi kuka tahansa metsissä liikkuva todistaa.
Kun puupelto on noin hyvin putsattu aluskasvillisuudesta metsäkoneita varten, ei siellä viihdy mitkään eläimet, ei edes hyttyset – tuuli puhaltaa nekin pois … Koneita varten tätäkin puupeltoa kasvatetaan.
n-merkkiä tuntuu jokin ahistavan. Se, liittyykö se mitenkään metsätalouteen, on jäänyt epäselväksi.
Kun tuuli käy heidän ylitseen, ei heitä enää ole (ainakaan pystyssä).
Tuskimpa tätä aluetta on pelkästään koneita varten putsailtu. On tehty vain työtä laatupuun hyväksi ja pidetty latvukset elinvoimaisina. Normaali manuaalinen nuoren metsän kunnostus on ollut toimenpiteenä muutamia vuosia ennen hakkuuta. Kauempana koivuvoittoisessa nuoressa metsässä kasvavat puut kerrankin sopivassa tiheydessä .Elävää latvusta löytyy se tarvittav 50% rungon pituudesta. Hoitamattomissa ryteiköissä elävän latvuksen osuus on tuskin 10:tä %:a.
Jos puuta yleensä aiotaan hyödyntää kaupallisesti , on syytä ottaa huomioon , että hoitamattoman metsän puunkorjuun kuluttama energiamäärä voi olla jopa 50% suurempi , kun hoidetun metsän korjuutapahtumassa saadaan kulumaan.Joka vähänkin välittää ypäristöstä , ymmärtää varmasti mistä on kysymys. Energian kulutusta pyritään vähentämään metsäkoneissa kaiken aikaa , mutta työ valuu hukkaan , jos puutteellisen metsänhoidon seurauksena energian kulutus kasvaa. Kuvan palstalla on onnistuttu luomaan olosuhteet , joissa polttoaineenkulutus on pienin mahdollinen korjattua puukuutiometriä kohden. Tehokkuus ei läheskään aina ole huono asia luonnon kannalta.
Suorittavalle portaalle on näköjään olemassa vain kaksi tapaa kasvattaa puuta:
– viimeisen päälle nypitty puupelto
– viljelty taimikko jota ei ole heinätty, myrkytetty, raivattu, harvennettu.
Kannattaisi avata silmät ja katsoa metsää vähän erilaisista vinkkeleistä.
On vain kaksi tapaa. Oikea ja väärä : )
Mitä vikaa n-merkki näkee siinä , että metsä pidetään elinvoimaisena. Tämänkin kuvan palstalta löytyy tiheiköitä riistan suojalksi . Ne vaan eivät ole päässeet valtaamaan koko aluetta. Tiheiköt sijaitsevat kosteammilla paikoilla ja tarjoavat pesimäsuojaa ja linnunpoikien varhaisravintoa hyttysten muodossa. Tämä karumpi osa alueesta toimii soidinalueena (runsaasti katajapensaita) ja myöhemmin on tarjolla marjoja poikasten ravinnontarvetta tyydyttämään. Harvennuksen myötä lisääntynyt valo auttaa mustikan ja puolukan palautumista maastoon. Ei metsä saa olla kuin kaatopaikka , järjestys on hyvä olla metsässäkin.