A.Jalkanen:
”Mustakuusi on muistaakseni Kanadassa sellupuu, vieläpä arvostettu sellainen. Kasvaa turvemailla.”
Mustassakuusessa on sellupuista pisin kuitu. Voi tosin olla joku pitempikuituinen, mutta niistä, joita todella käytetään sellun tekoon, niin mustassa kuusessa on pisin kuitu.
Koska se on vaatimattomien paikkojen puu, niin ilmeisesti sen kasvu ja ha tuotos eivät ole päätähuimaavia.
Meillä nämä vieraat puulajit ovat vain keräilykamaa. Niiden taloudellinen käyttö kilpistyy siihen että samaa puuta pitäisi olla aina satoja hehtaareita että niillä olisi kysyntää omana itsenään, energiapuuksi menee.
Lehtikuusihan onkin melkein kotimainen puulaji. Sitä ei tässä suhteessa voida verrata suoraan esim mustaan kuuseen.
Silti tiedän monia lehtikuusen kasvattajia jotka leimuavat juuri pyhää vihaa siitä ettei heidän harrastepuulleen ole järjestetty markkinoita.
Toisaalta lehti kuusi nuorena ja vanhemman puun pintakerrokset eivät ole juuri tavallista kuusta kummempia lahonkestävyydessä. Lisäksi lehtikuusi sopaa hämmentää se että sitäkin on montaa lajia, joiden ominaisuudet poikkeavat suuresti toisistaan.
Olen edelleenkin sitä mieltä että ulkomaisten puiden viljely on lähinnä harrastepuuhastelua. Jotkut isot metsänomistajat voivat toki keskittymällä esim. lehtikuuseen saada sellaisia määriä aikaseksi että se markkinoitakin kiinnostaa.
Hiihtoniilo istutti kytöpeltopohjaan kauheaan turvemaaheinikkoon mustakuusia. Niitä on jäänyt sinne n 150kpl eloon ja nyt odottavat miehenmitatassa kasvusykäystä.
Istutin v 1998. Ei menestystarina siis…
En suosittele laittamaan maahan paitsi puitometsäämn maisemapuuksi.
Vastaavasti samalla paikalla on kotimaan kuusi selvinnyt selkeesti paremmin ylös ja mustakuusen runkomuoto hirveen heikko, oksasto ja yhtettäväpinta aikas kehno. No sinänsä mieleenkiintoa seurata tuleeko tosta ylipäänsä edes klapipuuta.
niin ja on lehtikuusta, useampikin hehtaari, sitä varten että niistä voi vaikka joskus rakentaa jotain, ellei siihen mennessä ympäristö ministeriö kiellä omatoimista puurakentamista kokonaan
Ihmeellistä että Suomessa on näinkin paljon mustakuusen kokeilua. Eikö tosiaankaan ole otettu ensin selvää sen ominaisuuksista?
Parhaillaankin se jää pienikokoiseksi, siis siitä ei oikein ole sahapuuksi. Pitkän kuitunsa ansiosta se on erinomainen sellun raakaaine.
Onko tosiaankin ollut tarkoitus kasvattaa sellupuuta? Siihenkin se on hidaskasvuisena huono vaihtoehto.
Ainoa plussa on vaatimattomuus kasvupaikan suhteen, mutta ei kai ollut tarkoitus saada siitä Suomen soille uusi puulaji. Jos suolla, ojituksen jälkeen, ei mänty ja hieskoivu kasva niin sitten se saa jäädä luonnontilaan. Ei se mustakuusikaan ojittamattomalla suolla kasva.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Mustakuusi ei ole talouspuu koskaan ainakaan Suomessa.
Mustakuusi on muistaakseni Kanadassa sellupuu, vieläpä arvostettu sellainen. Kasvaa turvemailla.
A.Jalkanen:
”Mustakuusi on muistaakseni Kanadassa sellupuu, vieläpä arvostettu sellainen. Kasvaa turvemailla.”
Mustassakuusessa on sellupuista pisin kuitu. Voi tosin olla joku pitempikuituinen, mutta niistä, joita todella käytetään sellun tekoon, niin mustassa kuusessa on pisin kuitu.
Koska se on vaatimattomien paikkojen puu, niin ilmeisesti sen kasvu ja ha tuotos eivät ole päätähuimaavia.
Meillä nämä vieraat puulajit ovat vain keräilykamaa. Niiden taloudellinen käyttö kilpistyy siihen että samaa puuta pitäisi olla aina satoja hehtaareita että niillä olisi kysyntää omana itsenään, energiapuuksi menee.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Lehtikuusihan onkin melkein kotimainen puulaji. Sitä ei tässä suhteessa voida verrata suoraan esim mustaan kuuseen.
Silti tiedän monia lehtikuusen kasvattajia jotka leimuavat juuri pyhää vihaa siitä ettei heidän harrastepuulleen ole järjestetty markkinoita.
Toisaalta lehti kuusi nuorena ja vanhemman puun pintakerrokset eivät ole juuri tavallista kuusta kummempia lahonkestävyydessä. Lisäksi lehtikuusi sopaa hämmentää se että sitäkin on montaa lajia, joiden ominaisuudet poikkeavat suuresti toisistaan.
Olen edelleenkin sitä mieltä että ulkomaisten puiden viljely on lähinnä harrastepuuhastelua. Jotkut isot metsänomistajat voivat toki keskittymällä esim. lehtikuuseen saada sellaisia määriä aikaseksi että se markkinoitakin kiinnostaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Hiihtoniilo istutti kytöpeltopohjaan kauheaan turvemaaheinikkoon mustakuusia. Niitä on jäänyt sinne n 150kpl eloon ja nyt odottavat miehenmitatassa kasvusykäystä.
Istutin v 1998. Ei menestystarina siis…
En suosittele laittamaan maahan paitsi puitometsäämn maisemapuuksi.
Vastaavasti samalla paikalla on kotimaan kuusi selvinnyt selkeesti paremmin ylös ja mustakuusen runkomuoto hirveen heikko, oksasto ja yhtettäväpinta aikas kehno. No sinänsä mieleenkiintoa seurata tuleeko tosta ylipäänsä edes klapipuuta.
Mustakuuset eivät ole häikäisseet kasvulla minullakaan.
Aarin verran istutin männyntaimikkoon 20 vuotta sitten.
Pisimmät männyt ovat 10 m ja nämä kuuset 5m ja latvaa vaihtaneita, monilenkoja vailla kunnollista runkoa.
Eipä juuri innosta.
ei noita etelään voi suositella, mutta taisin lukea jotain metlan kokeiluja ja jossain pohjoisen paksuilla turvemailla olisi kestänyt paremmin kuin tavallinen kuusi?
http://www.metla.fi/metinfo/puulajit/lajikuvaukset/lajisivu-picea-mariana.htm
täällä ei ole kuin yksi kpl, ja heikohkoa on kasvu
miten olisi Rovaniemen pohjoispuolella, tai jopa kuusen luontaisella pohjoisrajoilla
niin ja on lehtikuusta, useampikin hehtaari, sitä varten että niistä voi vaikka joskus rakentaa jotain, ellei siihen mennessä ympäristö ministeriö kiellä omatoimista puurakentamista kokonaan
Ihmeellistä että Suomessa on näinkin paljon mustakuusen kokeilua. Eikö tosiaankaan ole otettu ensin selvää sen ominaisuuksista?
Parhaillaankin se jää pienikokoiseksi, siis siitä ei oikein ole sahapuuksi. Pitkän kuitunsa ansiosta se on erinomainen sellun raakaaine.
Onko tosiaankin ollut tarkoitus kasvattaa sellupuuta? Siihenkin se on hidaskasvuisena huono vaihtoehto.
Ainoa plussa on vaatimattomuus kasvupaikan suhteen, mutta ei kai ollut tarkoitus saada siitä Suomen soille uusi puulaji. Jos suolla, ojituksen jälkeen, ei mänty ja hieskoivu kasva niin sitten se saa jäädä luonnontilaan. Ei se mustakuusikaan ojittamattomalla suolla kasva.
Terveisin: Korpituvan Taneli