Joo turkasen surkee kuva, tossa varmaan ei motteja kauheesti kertynyt.-tai en tiedä ei yhden kuvan perusteella uskalla tehdä kauheesti johtopäätöksia.Arvatenkin aikoinaan ei oo tehty ennakkoraivuuta ja ei ole tehty taimikonhoito rs työnä. Tässä ollut vihreiden suosimia rääseikköjä. Luonto korjaa…
Aika rujoja ja vähän jäi kasvatuskelpoisia puita tälle palsalle.
Kasvupotentiaalia olisi maapohjan puolesta olemassa , mutta kaikki ei ole mennyt tässä tapauksessa ihan käsikirjoituksen mukaan . Aluksi kirouksena on ollut maaperän liika kosteus ja ojituksen jälkeen etukasvuinen hieskoivikko .
Tällaiseen näkyyn törmää varmasti jk-hakkuiden jälkeenkin .
Kuvan palstan työjäljestä tuli tarkasavan metsäammattilaisen puolelta ”synninpäästö”, kun lähtötilanne oli tarkkaan tiedossa kaikilla ja koivun täystyrmäys toimenpiteenä oli ainoa
vaihtoehto .
Jk-puolella voi kuvan kaltaista tilannetta joutua selittelemään pitkään ja hartaasti joka suuntaan . Onneksi jk-hakkuista on tehtävä tarkka erillissopimus ennen hakkuun aloittamista . Saattaa mennä ”puihin” moni hanke jo siinä vaiheessa.
Kuva on valitettavasti kehno , mutta siinä näkyy reippaasti tukkikokoinen mänty . Yksi koivukin sen vieressä on ihan kelvollinen . Hirvillä on varmasti ollut sorkkansa /turpansa pelissä , kun uudistusala on ollut kehityksen alkuvaiheessa .
Ojan reunoille kehittynyt tiheä koivuvitikko on ollut houkuttimena mäntyjä tehokkaampi . Tämän alueen historiaa varjostaa hirvien laiduntaminen talvisikaan vuosikymmenien ajan . Nyt alueella asustelee vain muutama hirvi . Niiden kiinnostuksen kohteena
ovat olleet kaatamieni koivujen latvukset . Emä ja viimekesäinen vasa napostelevat näköetäisyydellä koivun oksia lähes päivittäin.
Tämän kuvion ympäristössä on laajoja eri-ikäisiä männikkökuvioita , jotka eivät ole kärsineet lainkaan hirvivahingoista . Viime kesänä lähetin kuvia komeista männyntaimikoista kilometrin etäisyydeltä tästä paikasta.
Kun kuvaa katsoo nyt ajan kanssa uudestan niin kuvasta päätellen ja Kalelankin metsäopinkin mukaan sekametsän kasvatus on taitolaji. Uskoakseni tästä noiden kuusien kyky toipua lienee aikas hyvä. Ongelmana voi tulla sitten lahoa, jos ei ole vesitalous kunnossa ja koivut poistettu ts voi tulla ylenmäärin vettä. Noita mäntyjä olen kuullut kutsuttavan suokkomännyiksi ja ne helposti on sitten jatkossa 2-4motin puita.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sijoitajan metsä,sato korjattu.Kuvasta tulee mieleen harsittu rääseikkö,joka ei meikäläisen silmään kovin mairittelevalta näytä.
Joo turkasen surkee kuva, tossa varmaan ei motteja kauheesti kertynyt.-tai en tiedä ei yhden kuvan perusteella uskalla tehdä kauheesti johtopäätöksia.Arvatenkin aikoinaan ei oo tehty ennakkoraivuuta ja ei ole tehty taimikonhoito rs työnä. Tässä ollut vihreiden suosimia rääseikköjä. Luonto korjaa…
Eiköhän tämä ole sitä samaa työmaata, mistä Suorittava on aika monta kuvaa laittanut. Eli ne lahot mutkaiset koivut on nyt tästä poistettu.
2 vaiheinen kasvatus. Ei tarvitse istuttaa, eikä tarvitse tehdä mitään muutakaan seuraavaan 50 vuoteen. Ei ainakaan myydä puuta.
Aika rujoja ja vähän jäi kasvatuskelpoisia puita tälle palsalle.
Kasvupotentiaalia olisi maapohjan puolesta olemassa , mutta kaikki ei ole mennyt tässä tapauksessa ihan käsikirjoituksen mukaan . Aluksi kirouksena on ollut maaperän liika kosteus ja ojituksen jälkeen etukasvuinen hieskoivikko .
Tällaiseen näkyyn törmää varmasti jk-hakkuiden jälkeenkin .
Kuvan palstan työjäljestä tuli tarkasavan metsäammattilaisen puolelta ”synninpäästö”, kun lähtötilanne oli tarkkaan tiedossa kaikilla ja koivun täystyrmäys toimenpiteenä oli ainoa
vaihtoehto .
Jk-puolella voi kuvan kaltaista tilannetta joutua selittelemään pitkään ja hartaasti joka suuntaan . Onneksi jk-hakkuista on tehtävä tarkka erillissopimus ennen hakkuun aloittamista . Saattaa mennä ”puihin” moni hanke jo siinä vaiheessa.
Koko palstan uudistus olisi ollut ainoa järjellinen mutta saahan tuolla pysymään peitteisenä.
Kyllähän suolle ensin mänty nousee. Jos ei ole hirviä. Hieskoivu ei niille kelpaa. Ainakaan täälläpäin.
Ilman hirviä tuosta olisi päätehakattu tukkimännikkö.
Kuva on valitettavasti kehno , mutta siinä näkyy reippaasti tukkikokoinen mänty . Yksi koivukin sen vieressä on ihan kelvollinen . Hirvillä on varmasti ollut sorkkansa /turpansa pelissä , kun uudistusala on ollut kehityksen alkuvaiheessa .
Ojan reunoille kehittynyt tiheä koivuvitikko on ollut houkuttimena mäntyjä tehokkaampi . Tämän alueen historiaa varjostaa hirvien laiduntaminen talvisikaan vuosikymmenien ajan . Nyt alueella asustelee vain muutama hirvi . Niiden kiinnostuksen kohteena
ovat olleet kaatamieni koivujen latvukset . Emä ja viimekesäinen vasa napostelevat näköetäisyydellä koivun oksia lähes päivittäin.
Tämän kuvion ympäristössä on laajoja eri-ikäisiä männikkökuvioita , jotka eivät ole kärsineet lainkaan hirvivahingoista . Viime kesänä lähetin kuvia komeista männyntaimikoista kilometrin etäisyydeltä tästä paikasta.
Anton: Kyllähän suolle ensin mänty nousee. Jos ei ole hirviä.
Riippuu Anttoni suosta. Rämeessä kasvaa mänty, mutta korvessa kuusi.
PS. Rehevä korpi muuten kasvaa kuusta ihan eri käskystä kuin räme mäntyä.
Kun kuvaa katsoo nyt ajan kanssa uudestan niin kuvasta päätellen ja Kalelankin metsäopinkin mukaan sekametsän kasvatus on taitolaji. Uskoakseni tästä noiden kuusien kyky toipua lienee aikas hyvä. Ongelmana voi tulla sitten lahoa, jos ei ole vesitalous kunnossa ja koivut poistettu ts voi tulla ylenmäärin vettä. Noita mäntyjä olen kuullut kutsuttavan suokkomännyiksi ja ne helposti on sitten jatkossa 2-4motin puita.