Voin vain ihailla Jessen havaintojen tarkkuutta. Kävin mittaamassa kulutuspinnan kuvan renkaasta ja tosiaan, noin 0,5 mm keskellä on vähemmän pintaa kuin reunassa.
En ole vakuuttunut siitä, että tuo on ratkaisevassa roolissa pidon suhteen. En myöskään pudota rengaspaineita muutaman sadan metrin takia, kun maantieajossa pito ja hallittavuus vastaavasti heikkenisi, mutta renkaan ja polttoaineen kuluminen lisääntyisi.
Arvasin että ”nuukajussi” on iskenyt. Aika huono tapa säästää polttoainetta kun renkaita menee enemmän. Eihän pieni paineenlasku muuta kuin parantaa auton ajettavuutta. (Ei ole yhtä uraherkkä).
Talvirenkaisiin suositellaan usein 0,2 bar painetta enemmän kuin kesärenkaisiin ja suunnilleen sen verran minullakin on. Se kuitenkin on väärä tieto, että paineen alentaminen parantaisi ajettavuutta. Alipaineisen, liian löysän renkaan runko ei toimi kuten se on suunniteltu, joten ajettavuus heikentyy.
En kuitenkaan puhuisi nuukailusta, jos metsätaloudessa pyrkii etsimään kustannustehokkaita ratkaisuja. Minä teen varsin pienellä vaivalla saman tilin energiapuusta kuin sinä, mutta pienemmällä pinta-alalla. Se on oleellista. Ei se, että saa ajella nelivetoisella katumaasturilla ylimääräistä polttoainetta ympäri vuoden kuluttaen.
Ei pieni paineenalennus renkaan ominaisuuksia vielä heikennä tavanomaiseen yhden-kahden henkilön ajeluun. Kuormattuna eri juttu. Meinasin jo alkuun kommenttiini laittaa 0,3 baria,jopa 0,5 pudotusta koska sillä saa hienosti tuon rengaskerran ikää jatkettua ja jopa näyttää rengasratsiaankin paremmalta loppupäässä. Kulutuksen nousu on mitätön silti.
Pieni paineen alennus heikentää ajettavuutta vähän ja vaikkei sitä normiajossa huomaakaan, asialla on silti vaikutusta. Viimeistään ääritilanteessa. Lievä ylipaine on senkin takia hyvä, ettei kolmannen henkilön tullessa kyytiin tarvitse ekana alkaa pumpata renkaisiin ilmaa.
Mulla on nelivetoinen katumaasturi ja kulutus 5 – 6 litraa / 100 km. Matka-ajossa tuo 5 llitraa. Ajoneuvo Skoda Octavia Scout, eitarvi ketjuja, liukkautta ei huomaa muuta kuin jarruttaessa.
Voi olla, että joskus aikaisemmin paineiden laskeminen ”tasasi” renkaiden kulumista, mutta rengasalan asiantuntijoiden kanssa kun keskustelee niin saa selkeän vastauksen. Paineet tulee pitää suositustasolla ja mieluummin sen yli. Näin olen itse tehnyt reilu 10v ajan, eli aina ne täyden kuorman paineet, ja en ole huomannut, että rengas kuluisi keskeltä enemmän kuin reunoista. Voi olla niinkin, että liian alhainen paine ei pidä rengasta ryhdissään ja rengas kuluu sen takia keskeltä enemmän. Ajo-ominaisuuksia oikeat paineet ainakin minun autoissa ovat vain parantaneet ja ajomukavuudessa en ole huomannut mitään eroa.
Kuvaan liittyen, lumiketjut ovat aivan ehdottoman hyvä apu metsämiehelle. Ne kuuluvat omaankin varustukseen. Ketjut alle vasta sitten kun on kiinni juuttumassa tai jo juuttunut, sama juttu ilmajousituksen kanssa, auto ylös vasta sitten kun on jäämässä kiinni.
”Kannattaisi ensin pudottaa rengaspaine oikeaksi niin ei kuluttaisi turhaan renkaita keskeltä loppuun. Ja pitokin paranisi.”
Leveällä renkaalla alhainen rengaspaine aiheuttaa kulumista keskialueella. Kovasti pyöriessä pinta pullistuu keskeltä jos paineet ei ole riittävät.
Ko. rengaskoko n. 205/5516? Kyseinen rengas vaatii 2.5-3.0bar paineen.
Pidon suhteen paineenpuotto toimii.
Aikoinaan ”pikku corollan” 155-13 kumeissa paineet oli alhaisemmat n.1.5bar
Liian kovia paineita tarjoilee dolmari tuolle rengaskoolle. 2,2 baria on suosituksen mukainen koska itelläni on tuon koon rengastuksia ollut ja auton oven karmissahan usein tuo oikea painesuositus ilmenee. Joskus on vielä etu/takaakselille 0,2 baria eroa. Kyllä minulla tähän asti on renkaat kuluneet tasan kun on pitänyt suosituksen mukaisen paineen ja useimmiten se tuppaa talvisin ainakin olemaan alle suosituksen. En ainakaan itse renkaiden vaihtovälillä juuri tarkista paineita.
Noinhan se oli ennen kuin jesse totesi että suuret rengaspaineet kuluttivat renkaan keskeltä kun rengas oli pullistunut.
Mutta nykyrenkailla kun rengasleveydet ovat kasvaneet siitä vanhasta 155 – 165 mm niin kuluminen keskeltä johtuukin alhaisista rengaspaineista. Joten ilmeistä on että GLA:n rengaspaineet ovat alle suosituksen. Itselläni on uudehko maasturi ja pidän tarkoituksella hieman alhaisiempia rengaspaineita koska auto ei ole niin ”jyrä”sillon ajaa.
Tuo pitää metsuri motokuski paikkansa vasta noissa ”lätysköissä” eli 225 ja 245 leveyksillä. 155 on ollut jo kauan tuiki tavallinen leveys ja käyttäytyy suht niin että heikot kohdat painetta kovennettaessa pullistuvat. Aivan kuten polkupyörän renkaassakin. Eli kun pistät tiukaksi ajat vain harjalla. Samoin autossa keskikohta renkaasta on samoin heikompi kuin kyljetkin. Eli turpoaa ja kovenee reunoilta ja kulutuspinnan keskeltä. Vanhemmissa autoissa kun ei ollut mukautuvaa ohjaustehostinta matalan paineen alkoi huomata ohjauksessakin. Kun koko kulutuspinta laahaa käännöksissä on selkeästi vääntökuormakin isompi.
Kertoili työkaveri kävelleensä entisellä kotipihallaan Karjalan mailla ja pysähtyneensä pitkäksi kasvaneessa heinikossa. Oli sanonut matkaseurueelle, että jossakin näillä paikoilla se meidän kaivomme oli. Oli sitten potkiskelllut siitä seisomapaikastaan heinäkasvustoa sivuun ja huomannut maassa edessään pienen reiän. Siinähän se kaivon kohta olikin. Jos olisi astunut vielä yhdenkin askeleen, niin kaivoon olisi pudonnut.
Venäläiset olivat tässäkin kylässä siirtäneet harvakseen olleet hirsitalot kaikki yhteen riviin tien varteen. Näinollen entisille talonpaikalle ei jäänyt juuri mitään merkkejä entisistä pihapiireistä.
Varokaamme entisiä kaivonpaikkoja, varsinkin siellä vanhan rajan takana kyskentelevät!
Pihkatapin kommenttiin vastine. Scout onkin varmaan yksi järkevimmistä autoista, joissa etenemiskyky on tavallista henkilöautoa parempi. Silti se maksaa (maksoi, kun sitä uutena sai) 8000 € enemmän kuin etuvetoinen, suunnilleen samaan tasoon varusteltu versio. Vaikka Scout vähällä meneekin, kulutus on silti isompi kuin etuvetoisessa, koska nelivedon osat ei ilmaiseksi mukana pyöri. Kylminä päivinä kulutusero vain kasvaa kesäiseen aikaan verrattuna. Lisäksi Scoutissa renkaat ovat 17″, kun perusmalliin käy halvin eli 15″. Ehkä sinun on perusteltua tuollainen hintaero maksaa, minun tapauksessani perustetta ei ole. Jos hehtaarieni määrä esim. tuplaantuisi, tilanne olisi ehkä toinen. Tuon auton elinkaaren aikana sellaista muutosta ei tule tapahtumaan, joten pari vuotta vielä tuo saa kelvata.
Dolmari epäili kuvan renkaiden olevan 16″. Oikea koko on 195/65-15. Ja Metsuri motokuskin arveluun paineista, niissä on jatkuvasti lievä ylipaine suosituksiin verrattuna. Kun renkaissa on pintaa jäljellä enää n. 6 mm, menee 0,5 millin suuruisen epätasaisen kulumisen syiden etsintä puhtaasti esson puolelle.
Octavista saa Scoutin lisöksi myös 4*4 mallion jonka hinta on selvästi edullisempi ja maavara käytännössä sama. Scoutin mukana saa optista muhkeutta, muuten se ei karvahattunelikosta eroa.
Pitää todeta että kyllä kymmenkuntakin vuotta vanha saksalainen Mersu, BMW, Audi tai jopa VW on nelikkomaasturina hyvä ostos. Saa laatua vielä seuraavaan kymmeneen vuoteen kummasti ja kallis uuden hinta on jo pudonnut hyvin siedettävään tasoon. Ja sieltä vielä saa kunnon bensamyllyn nokalle myös. Kun nykymaasturit on korkeintaan 1,6 tai alle tilav. Ja vuotuinen arvonalennus nyt näyttää olevan hyvin kohtuullista menoa. Huollot pitkällä välillä ja remontitkin lähes nolla.
Kymmenen vuotta vanha diesel neliveto Scout vie samanverran polttoainetta kuin samanikäinen bensacorolla. Ja vielä esimerkiksi 3litran bemarin dieselkone jatkuvalla 50/50 nelivedolla vie matkassa n. 6litraa ja sekin on vielä vähemmän tai korkeintaan saman verran kuin samanikäinen bensacorolla.
Bensa-Corolla on 10 000 € halvempi kuin Scout. Mutta diesel-Corolla, sekin Scoutia selvästi halvempana, vie tuossa tapauksessa Scoutiakin vähemmän. Kokonaiskustannukset on se, jolla peli ratkaistaan. Silloin 3-litrainen Bemarikaan ei pysy kilpailussa mukana, ei kulutuslukemien puolesta, eikä hankintahinnan puolesta, joten en ymmärrä vertauksesi tarkoitusta.
Jos katellaan vaikka käytettyjä autoja niin 2007 vuotinen octavia4x4 ja corolla likipitäen samahintaisia. Neliveto penaritkaan käytettynä ole paljoa kalliimpia. Köyhäilijä ei kuitenkaan osta autojansa uutena?
Oma nuoriväki haki juuri viime syyskesällä 2007 nelikkobemarin farkkuna itäpuolelta maatamme ja poikkesivat meitinkin möksällä samalla. Kyllä olivat ostokseensa tyytyväisiä silloin ja eritoten nyt kun jääkeliä on piisannut. Ja painostus ”corollalinjaan” oli kyllä tytön äidin puolelta melkoinen. Kun olisi vissiin uudehkon saanut tuon bemarin kurssilla. Ainakin jonkun vastaavan ”halppispiilin”. Minä ainakin onnittelin vilpittömästi ja olihan se jo maukkaan näköinen kulkupeli muutenkin kaikkine ”mausteineen”. Entisenä bemaristina tiedän kyllä niiden kestävyden ja suhthyvän arvonsäilyvyydenkin.
Ajan itse samanikäisellä saksalaiskalustoilla kuin Jeessi ja kokemusta on useammasta. Voi olla, että Jeessin volkkari on hyvin vähän ajettu, mutta oma kokemuksni on, että kun autolle tulee ikää 7-8v ja kilometrit menee yli 200t, niin ei se ylläpito ainakaan halpaa ole. Alkaa mennä iskaria (ja ilmajousen pussia), webastot vaatii peruskorjausta, etuperä, keskiperä ja/tai takaperä alkaa ujeltaa, kalliita öljyvuotoja koneessa ja voimansiirrossa (kalliita korjata vaikka tiivisteet ei paljoa maksa), hehkut pimenee (6kpl), dpf-suodatin tukossa, automaattilaatikot alkavat oireilla (sen voi välttää jos vaihtaa oikeat öljyt 50tkm välein, mutta onko vaihdettu?).
Näiden lisäksi normaalia jarruosa ja puslavaihtoa joiden hinta kolminkertainen corollaan verrattuna. Monessa mallissa myös omat sähkövaivansa (kuten BMW E61 farkun takaluukun johtosarja vikaantuu aina, marmoritiskillä vaihtotyö ja osat 1500€).
Silti ajan mieluummin edes entisellä laatuautolla:) Ei niitä isokoneisia nelivetoja pidä kuitenkaan väittää ylläpidoltaan edullisiksi….
Olen vakuuttunut siitä, että uusi perusversioinen Avensis ja sen vaihto 1,5v välein on edullisin tapa autoilla kohtuu laadukkaassti jos on varaa sijoittaa se alkupääoma. Sellainen autoilu ei minua kuitenkaan kiinnosta…
Jatkuvasti uudehkolla autolla ajavalla on jatkuvasti autossa kiinni 30 k€ pääoma. Itse olen autoni uutena ostanut reilut 10 v sitten. Tällä hetkellä arvo on parin tonnin suuruusluokkaa ja koska auto pelaa hyvin, todennäköisesti muutaman vuoden sillä vielä ajelen. Toki ylläpitokulut alkaa vähitellen nousta, kun huoltojen yhteydessä tulee silloin tällöin jotain pientä ylimääräistä teetettyä. Kun mittarissa on vajaat 300 tkm, pysyy homma vielä näpeissä, eikä pääomakuluja ole tarve alkaa kasvattaa.
Sitä en kuitenkan ymmärrä, että jos nelivetobemarit ei käytettynä ole paljon Corollaa kalliimpia, miten Jessen väite kohtuuhyvästä arvon säilymisestä voi pitää paikkaansa. Maksaahan tuollainen bemari uutena pian tuplasti sen mitä Corolla. Neliveto-Octavian hintojakin katselin. 9-vuotiaat Scoutit saman verran ajettuina kuin omani maksaa kymppitonnin molemmin puolin. Ei vaikuta järkevältä ostokselta ainakaan käytettynä, kun auton elinkaari on yli puolivälissä ja ylläpitokulut alka tuossa vaiheessa nousta etenkin nelikossa. Corollan hintapyynnöt on selvästi alemmalla tasolla, samoin ajokilometrit. Ehkä muutaman tonnin hintaero ei tunnu isolta, mutta tuolla yhtälöllä en siitä millään saa taloudellissti kannattavaa, jos ilman nelivetoa pärjää.
Pitää paikkansa että alkuhinta on huomattavasti kovempi. Se arvonalennus lievenee huomattavasti kun muutama vuosi on mennyt. Ne kalliit vuodet on ne ensimmäiset myös arvonpudotuksessa.
Tulkaa jo sieltä tälle vuosituhannelle!
Neliveto se olla pitää jos kerran metsäteitä ajelee.
Valinnan varaa on kyllä. Turha nipottaa hinnasta kun kerran saa sen edestä tavaraa. Kulutuksesta sen verran ettei vielä ole tullut vastaan autoa, jonka tankkia pitäisi silloin tällöin vajauttaa. Täällä kirjoittavilla niitä tuntuu olevan kun on niin toinen toistaan taloudellisempia.
Koita sinäkin Taneli ajatella asiaa tarvepohjaisesti ja tarpeethan vaihtelee käyttäjän mukaan. Olisiko sinusta järkevää ostaa ja ajaa nelivetoisen kustannustasolla 35 tkm/vuosi, jos nelivetoa oikeasti tarvitaan pari kertaa vuodessa muutaman sadan metrin matkalla ja satasen hankinnalla tuonkin tarpeen voi hoitaa? Etenkin pientilallisen tapauksessa, jolla kustannuspaineet on muutenkin kovat, homma korostuu. Laske vaikka, paljonko tuollainen kustannusrakenteen kasvattaminen pudottaa kantohintaa. Mutta ei niin, että edullista nelivetoa aletaan vertaamaan Volvoon.
Työpaikan kahvipöydäsä eräs nelivetoisella ajava perusteli hankintaansa sillä, että pitää saada polttopuut paikasta, johon kaksivetoisella ei kärryn kanssa pääse. Meinasin kysyä, paljonko polttopuille tulee hintaa. Annoin kuitenkin olla.
Riimut vetäviin pyöriin, niin tietenkin. En vain kehdannut kysyä, että onko autosi etu- vai takavetoinen, koska siten olisin paljastanut totaalisen tietämättömyyteni autosi ominaisuuksista, siis Toyota Corolla?
Itse huruttelin alamäessä täysillä ojaan takavetoisella autolla, mutta maantiellä olikin parinkymmenen sentin pehmoinen sohjovaippa ja minulla kesärenkaat ja taskussa tuliterä ajokortti.
Glan asenne on todella Asenne isolla aalla. Jos noin nuuka ja tarkka on kustannusrakenteesta pitää tietysti hattua nostaa. Mutta aivan varmasti tuo joskun aina kilahtaa omaan nilkkaan tuokin ”tauti”. Kun hän arvosteli työkaverin poltinpuiden kuskausta ei sekään ihan pöhkö asia kuitenkaan ole. Glan Corollan vetokyky ketjuista huolimatta on hyvin pieni verrattuna riskiin nelivetoon ja sen peräänhän saa laittaa suht ison kärrynkin. Ja tuo sen kuorman varmemmin pois metsästä. Samalla kun käy niitä tekemässä saa kuskattua melkein päivän työn tuloksen samantein kotiin. Harvemmalla hyppäämiselläkin voi olla etua jopa polttoaineenkin kulumisen suhteenkin.
Omassani ei ole edes vetokoukkua joten en puhu omasta puolestani enkä itse noin toimi kun traktorikin on. Mutta asioilla on enemmän puolia yleensä kuin ”nuukajussi” äkkiseltään huomaakaan.
AR, niin jaksaa. Pidän silti ketjuja tarkoituksenmukaisena varusteena minun tarpeissani hintaansa nähden. Joskus ilman ketjuja voi päästä perille, mutta ei pois.
Jees, toki nuukailu voi joskus kilahtaa omaan nilkkaan. Tässä tapauksessa uskon silti jääväni voiton puolelle ja ainakin toistaiseksi yksikään työ ei ole jäänyt tekemättä auton etenemiskyvyn takia.
Turhaan täällä minua autovalinnasta moititte. Kuten tekin, minäkin koen oman valintani omiin tarpeisiin suhteutettuna hyväksi. Erikoisen paljon kritiikkiä kuvani aiheutti. Asia, jota on kovin vaikeata käsittää.
Näköjään ainakin suzuki vitara neliveto maksaa uutena samanverran ku corolla eli n.23ke. Eihän nuo kulutakaan paljon mitään. Tuo neliveto on kalliimpi ku corolla ja pääomia sitoutuisi ni ei pidä täysin paikkaansa.
Nyt en kyllä ymmärrä, mitä AR haluaa sanoa. Corolla on ja ei ole kalliimpi kuin Vitara? Tilojen puolesta uusi Vitara ei pärjää alkuunkaan uudelle Auriksen farkulle. Sinänsä uusi Vitara voisi olla kiinnostava sellaiselle pikkuauton tarvitsijalle, joka tavallista parempaa etenemiskykyä tarvitsee ja joka ajaa vähän ja senkin pääosin maaseudun pienemmillä teillä tai kaupungissa.
Ei nämä autot paljon kulutakaan, kun vertailukohde valitaan sopivasti. Neliveto kuitenkin maksaa herkästi muutaman tonnin ja kuluttaa n. litran enemmän kuin vastaava kaksiveto. Se vain täytyy hyväksyä, kun valintaa tekee. Jos talousmetsän hoidolla asian itselleen perustelee, täytyy summaa vastaava määrä saada lisäarvoa. Minä en saa, mutta epäilemättä moni muu saa.
Ihmeellistä sopertelua. 155 millisiä renkaita ei taida rengasliikkeestä enää hyllystä löytyä, eikä 165 millisiäkään taideta enää paljoakaan ostella.
Nuo jessen selostukset renkaan pullistelusta ovat kyllä sadan vuoden takaisia oletuksia.
Renkaissahan on vyö, joka ei veny ilmanpaineen mukana.
Jesse varmaan kuvittelee, että kudoskerrosten lukumäärä tarkoittaa kudoskerrosten lukumäärää, mutta niinhän ei tilanne ole. Toki iänikuisessa letukassa alkuperäiset ristikudosrenkaat ovat käytökseltään poikkeavia, mutta sellaisia ei ole suomessa käytetty kymmeniin vuosiin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kannattaisi ensin pudottaa rengaspaine oikeaksi niin ei kuluttaisi turhaan renkaita keskeltä loppuun. Ja pitokin paranisi.
Voin vain ihailla Jessen havaintojen tarkkuutta. Kävin mittaamassa kulutuspinnan kuvan renkaasta ja tosiaan, noin 0,5 mm keskellä on vähemmän pintaa kuin reunassa.
En ole vakuuttunut siitä, että tuo on ratkaisevassa roolissa pidon suhteen. En myöskään pudota rengaspaineita muutaman sadan metrin takia, kun maantieajossa pito ja hallittavuus vastaavasti heikkenisi, mutta renkaan ja polttoaineen kuluminen lisääntyisi.
Arvasin että ”nuukajussi” on iskenyt. Aika huono tapa säästää polttoainetta kun renkaita menee enemmän. Eihän pieni paineenlasku muuta kuin parantaa auton ajettavuutta. (Ei ole yhtä uraherkkä).
Talvirenkaisiin suositellaan usein 0,2 bar painetta enemmän kuin kesärenkaisiin ja suunnilleen sen verran minullakin on. Se kuitenkin on väärä tieto, että paineen alentaminen parantaisi ajettavuutta. Alipaineisen, liian löysän renkaan runko ei toimi kuten se on suunniteltu, joten ajettavuus heikentyy.
En kuitenkaan puhuisi nuukailusta, jos metsätaloudessa pyrkii etsimään kustannustehokkaita ratkaisuja. Minä teen varsin pienellä vaivalla saman tilin energiapuusta kuin sinä, mutta pienemmällä pinta-alalla. Se on oleellista. Ei se, että saa ajella nelivetoisella katumaasturilla ylimääräistä polttoainetta ympäri vuoden kuluttaen.
Ei pieni paineenalennus renkaan ominaisuuksia vielä heikennä tavanomaiseen yhden-kahden henkilön ajeluun. Kuormattuna eri juttu. Meinasin jo alkuun kommenttiini laittaa 0,3 baria,jopa 0,5 pudotusta koska sillä saa hienosti tuon rengaskerran ikää jatkettua ja jopa näyttää rengasratsiaankin paremmalta loppupäässä. Kulutuksen nousu on mitätön silti.
Pieni paineen alennus heikentää ajettavuutta vähän ja vaikkei sitä normiajossa huomaakaan, asialla on silti vaikutusta. Viimeistään ääritilanteessa. Lievä ylipaine on senkin takia hyvä, ettei kolmannen henkilön tullessa kyytiin tarvitse ekana alkaa pumpata renkaisiin ilmaa.
Mulla on nelivetoinen katumaasturi ja kulutus 5 – 6 litraa / 100 km. Matka-ajossa tuo 5 llitraa. Ajoneuvo Skoda Octavia Scout, eitarvi ketjuja, liukkautta ei huomaa muuta kuin jarruttaessa.
Voi olla, että joskus aikaisemmin paineiden laskeminen ”tasasi” renkaiden kulumista, mutta rengasalan asiantuntijoiden kanssa kun keskustelee niin saa selkeän vastauksen. Paineet tulee pitää suositustasolla ja mieluummin sen yli. Näin olen itse tehnyt reilu 10v ajan, eli aina ne täyden kuorman paineet, ja en ole huomannut, että rengas kuluisi keskeltä enemmän kuin reunoista. Voi olla niinkin, että liian alhainen paine ei pidä rengasta ryhdissään ja rengas kuluu sen takia keskeltä enemmän. Ajo-ominaisuuksia oikeat paineet ainakin minun autoissa ovat vain parantaneet ja ajomukavuudessa en ole huomannut mitään eroa.
Kuvaan liittyen, lumiketjut ovat aivan ehdottoman hyvä apu metsämiehelle. Ne kuuluvat omaankin varustukseen. Ketjut alle vasta sitten kun on kiinni juuttumassa tai jo juuttunut, sama juttu ilmajousituksen kanssa, auto ylös vasta sitten kun on jäämässä kiinni.
Näillä keleillä ei nelikolla ole tukkona liikennevaloista lähdettäessä,kaksvetoiset ovat heti 20 m jäljessä.
”Kannattaisi ensin pudottaa rengaspaine oikeaksi niin ei kuluttaisi turhaan renkaita keskeltä loppuun. Ja pitokin paranisi.”
Leveällä renkaalla alhainen rengaspaine aiheuttaa kulumista keskialueella. Kovasti pyöriessä pinta pullistuu keskeltä jos paineet ei ole riittävät.
Ko. rengaskoko n. 205/5516? Kyseinen rengas vaatii 2.5-3.0bar paineen.
Pidon suhteen paineenpuotto toimii.
Aikoinaan ”pikku corollan” 155-13 kumeissa paineet oli alhaisemmat n.1.5bar
Liian kovia paineita tarjoilee dolmari tuolle rengaskoolle. 2,2 baria on suosituksen mukainen koska itelläni on tuon koon rengastuksia ollut ja auton oven karmissahan usein tuo oikea painesuositus ilmenee. Joskus on vielä etu/takaakselille 0,2 baria eroa. Kyllä minulla tähän asti on renkaat kuluneet tasan kun on pitänyt suosituksen mukaisen paineen ja useimmiten se tuppaa talvisin ainakin olemaan alle suosituksen. En ainakaan itse renkaiden vaihtovälillä juuri tarkista paineita.
Noinhan se oli ennen kuin jesse totesi että suuret rengaspaineet kuluttivat renkaan keskeltä kun rengas oli pullistunut.
Mutta nykyrenkailla kun rengasleveydet ovat kasvaneet siitä vanhasta 155 – 165 mm niin kuluminen keskeltä johtuukin alhaisista rengaspaineista. Joten ilmeistä on että GLA:n rengaspaineet ovat alle suosituksen. Itselläni on uudehko maasturi ja pidän tarkoituksella hieman alhaisiempia rengaspaineita koska auto ei ole niin ”jyrä”sillon ajaa.
Tuo pitää metsuri motokuski paikkansa vasta noissa ”lätysköissä” eli 225 ja 245 leveyksillä. 155 on ollut jo kauan tuiki tavallinen leveys ja käyttäytyy suht niin että heikot kohdat painetta kovennettaessa pullistuvat. Aivan kuten polkupyörän renkaassakin. Eli kun pistät tiukaksi ajat vain harjalla. Samoin autossa keskikohta renkaasta on samoin heikompi kuin kyljetkin. Eli turpoaa ja kovenee reunoilta ja kulutuspinnan keskeltä. Vanhemmissa autoissa kun ei ollut mukautuvaa ohjaustehostinta matalan paineen alkoi huomata ohjauksessakin. Kun koko kulutuspinta laahaa käännöksissä on selkeästi vääntökuormakin isompi.
Kertoili työkaveri kävelleensä entisellä kotipihallaan Karjalan mailla ja pysähtyneensä pitkäksi kasvaneessa heinikossa. Oli sanonut matkaseurueelle, että jossakin näillä paikoilla se meidän kaivomme oli. Oli sitten potkiskelllut siitä seisomapaikastaan heinäkasvustoa sivuun ja huomannut maassa edessään pienen reiän. Siinähän se kaivon kohta olikin. Jos olisi astunut vielä yhdenkin askeleen, niin kaivoon olisi pudonnut.
Venäläiset olivat tässäkin kylässä siirtäneet harvakseen olleet hirsitalot kaikki yhteen riviin tien varteen. Näinollen entisille talonpaikalle ei jäänyt juuri mitään merkkejä entisistä pihapiireistä.
Varokaamme entisiä kaivonpaikkoja, varsinkin siellä vanhan rajan takana kyskentelevät!
Teksti pitäisi olla kuvan ”Huomasinpa tämän” mukana, mutta jostain syystä kone heitti sen tänne!
Pihkatapin kommenttiin vastine. Scout onkin varmaan yksi järkevimmistä autoista, joissa etenemiskyky on tavallista henkilöautoa parempi. Silti se maksaa (maksoi, kun sitä uutena sai) 8000 € enemmän kuin etuvetoinen, suunnilleen samaan tasoon varusteltu versio. Vaikka Scout vähällä meneekin, kulutus on silti isompi kuin etuvetoisessa, koska nelivedon osat ei ilmaiseksi mukana pyöri. Kylminä päivinä kulutusero vain kasvaa kesäiseen aikaan verrattuna. Lisäksi Scoutissa renkaat ovat 17″, kun perusmalliin käy halvin eli 15″. Ehkä sinun on perusteltua tuollainen hintaero maksaa, minun tapauksessani perustetta ei ole. Jos hehtaarieni määrä esim. tuplaantuisi, tilanne olisi ehkä toinen. Tuon auton elinkaaren aikana sellaista muutosta ei tule tapahtumaan, joten pari vuotta vielä tuo saa kelvata.
Dolmari epäili kuvan renkaiden olevan 16″. Oikea koko on 195/65-15. Ja Metsuri motokuskin arveluun paineista, niissä on jatkuvasti lievä ylipaine suosituksiin verrattuna. Kun renkaissa on pintaa jäljellä enää n. 6 mm, menee 0,5 millin suuruisen epätasaisen kulumisen syiden etsintä puhtaasti esson puolelle.
Octavista saa Scoutin lisöksi myös 4*4 mallion jonka hinta on selvästi edullisempi ja maavara käytännössä sama. Scoutin mukana saa optista muhkeutta, muuten se ei karvahattunelikosta eroa.
Pitää todeta että kyllä kymmenkuntakin vuotta vanha saksalainen Mersu, BMW, Audi tai jopa VW on nelikkomaasturina hyvä ostos. Saa laatua vielä seuraavaan kymmeneen vuoteen kummasti ja kallis uuden hinta on jo pudonnut hyvin siedettävään tasoon. Ja sieltä vielä saa kunnon bensamyllyn nokalle myös. Kun nykymaasturit on korkeintaan 1,6 tai alle tilav. Ja vuotuinen arvonalennus nyt näyttää olevan hyvin kohtuullista menoa. Huollot pitkällä välillä ja remontitkin lähes nolla.
Kymmenen vuotta vanha diesel neliveto Scout vie samanverran polttoainetta kuin samanikäinen bensacorolla. Ja vielä esimerkiksi 3litran bemarin dieselkone jatkuvalla 50/50 nelivedolla vie matkassa n. 6litraa ja sekin on vielä vähemmän tai korkeintaan saman verran kuin samanikäinen bensacorolla.
Bensa-Corolla on 10 000 € halvempi kuin Scout. Mutta diesel-Corolla, sekin Scoutia selvästi halvempana, vie tuossa tapauksessa Scoutiakin vähemmän. Kokonaiskustannukset on se, jolla peli ratkaistaan. Silloin 3-litrainen Bemarikaan ei pysy kilpailussa mukana, ei kulutuslukemien puolesta, eikä hankintahinnan puolesta, joten en ymmärrä vertauksesi tarkoitusta.
Jos katellaan vaikka käytettyjä autoja niin 2007 vuotinen octavia4x4 ja corolla likipitäen samahintaisia. Neliveto penaritkaan käytettynä ole paljoa kalliimpia. Köyhäilijä ei kuitenkaan osta autojansa uutena?
Oma nuoriväki haki juuri viime syyskesällä 2007 nelikkobemarin farkkuna itäpuolelta maatamme ja poikkesivat meitinkin möksällä samalla. Kyllä olivat ostokseensa tyytyväisiä silloin ja eritoten nyt kun jääkeliä on piisannut. Ja painostus ”corollalinjaan” oli kyllä tytön äidin puolelta melkoinen. Kun olisi vissiin uudehkon saanut tuon bemarin kurssilla. Ainakin jonkun vastaavan ”halppispiilin”. Minä ainakin onnittelin vilpittömästi ja olihan se jo maukkaan näköinen kulkupeli muutenkin kaikkine ”mausteineen”. Entisenä bemaristina tiedän kyllä niiden kestävyden ja suhthyvän arvonsäilyvyydenkin.
Ajan itse samanikäisellä saksalaiskalustoilla kuin Jeessi ja kokemusta on useammasta. Voi olla, että Jeessin volkkari on hyvin vähän ajettu, mutta oma kokemuksni on, että kun autolle tulee ikää 7-8v ja kilometrit menee yli 200t, niin ei se ylläpito ainakaan halpaa ole. Alkaa mennä iskaria (ja ilmajousen pussia), webastot vaatii peruskorjausta, etuperä, keskiperä ja/tai takaperä alkaa ujeltaa, kalliita öljyvuotoja koneessa ja voimansiirrossa (kalliita korjata vaikka tiivisteet ei paljoa maksa), hehkut pimenee (6kpl), dpf-suodatin tukossa, automaattilaatikot alkavat oireilla (sen voi välttää jos vaihtaa oikeat öljyt 50tkm välein, mutta onko vaihdettu?).
Näiden lisäksi normaalia jarruosa ja puslavaihtoa joiden hinta kolminkertainen corollaan verrattuna. Monessa mallissa myös omat sähkövaivansa (kuten BMW E61 farkun takaluukun johtosarja vikaantuu aina, marmoritiskillä vaihtotyö ja osat 1500€).
Silti ajan mieluummin edes entisellä laatuautolla:) Ei niitä isokoneisia nelivetoja pidä kuitenkaan väittää ylläpidoltaan edullisiksi….
Olen vakuuttunut siitä, että uusi perusversioinen Avensis ja sen vaihto 1,5v välein on edullisin tapa autoilla kohtuu laadukkaassti jos on varaa sijoittaa se alkupääoma. Sellainen autoilu ei minua kuitenkaan kiinnosta…
Jatkuvasti uudehkolla autolla ajavalla on jatkuvasti autossa kiinni 30 k€ pääoma. Itse olen autoni uutena ostanut reilut 10 v sitten. Tällä hetkellä arvo on parin tonnin suuruusluokkaa ja koska auto pelaa hyvin, todennäköisesti muutaman vuoden sillä vielä ajelen. Toki ylläpitokulut alkaa vähitellen nousta, kun huoltojen yhteydessä tulee silloin tällöin jotain pientä ylimääräistä teetettyä. Kun mittarissa on vajaat 300 tkm, pysyy homma vielä näpeissä, eikä pääomakuluja ole tarve alkaa kasvattaa.
Sitä en kuitenkan ymmärrä, että jos nelivetobemarit ei käytettynä ole paljon Corollaa kalliimpia, miten Jessen väite kohtuuhyvästä arvon säilymisestä voi pitää paikkaansa. Maksaahan tuollainen bemari uutena pian tuplasti sen mitä Corolla. Neliveto-Octavian hintojakin katselin. 9-vuotiaat Scoutit saman verran ajettuina kuin omani maksaa kymppitonnin molemmin puolin. Ei vaikuta järkevältä ostokselta ainakaan käytettynä, kun auton elinkaari on yli puolivälissä ja ylläpitokulut alka tuossa vaiheessa nousta etenkin nelikossa. Corollan hintapyynnöt on selvästi alemmalla tasolla, samoin ajokilometrit. Ehkä muutaman tonnin hintaero ei tunnu isolta, mutta tuolla yhtälöllä en siitä millään saa taloudellissti kannattavaa, jos ilman nelivetoa pärjää.
Pitää paikkansa että alkuhinta on huomattavasti kovempi. Se arvonalennus lievenee huomattavasti kun muutama vuosi on mennyt. Ne kalliit vuodet on ne ensimmäiset myös arvonpudotuksessa.
Kannattaa ostaa uus lähes nollakorolla ni ei oo pääomat kiinni. Nyt niitä saa. lol, nollakorolla.
Pitääkö nuo ketjut ripustaa sekä etu- että takapyöriin? Vaiko vain takasiin?
Tulkaa jo sieltä tälle vuosituhannelle!
Neliveto se olla pitää jos kerran metsäteitä ajelee.
Valinnan varaa on kyllä. Turha nipottaa hinnasta kun kerran saa sen edestä tavaraa. Kulutuksesta sen verran ettei vielä ole tullut vastaan autoa, jonka tankkia pitäisi silloin tällöin vajauttaa. Täällä kirjoittavilla niitä tuntuu olevan kun on niin toinen toistaan taloudellisempia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Koita sinäkin Taneli ajatella asiaa tarvepohjaisesti ja tarpeethan vaihtelee käyttäjän mukaan. Olisiko sinusta järkevää ostaa ja ajaa nelivetoisen kustannustasolla 35 tkm/vuosi, jos nelivetoa oikeasti tarvitaan pari kertaa vuodessa muutaman sadan metrin matkalla ja satasen hankinnalla tuonkin tarpeen voi hoitaa? Etenkin pientilallisen tapauksessa, jolla kustannuspaineet on muutenkin kovat, homma korostuu. Laske vaikka, paljonko tuollainen kustannusrakenteen kasvattaminen pudottaa kantohintaa. Mutta ei niin, että edullista nelivetoa aletaan vertaamaan Volvoon.
Työpaikan kahvipöydäsä eräs nelivetoisella ajava perusteli hankintaansa sillä, että pitää saada polttopuut paikasta, johon kaksivetoisella ei kärryn kanssa pääse. Meinasin kysyä, paljonko polttopuille tulee hintaa. Annoin kuitenkin olla.
Kisi, ketjut laitetaan vetäviin pyöriin.
Riimut vetäviin pyöriin, niin tietenkin. En vain kehdannut kysyä, että onko autosi etu- vai takavetoinen, koska siten olisin paljastanut totaalisen tietämättömyyteni autosi ominaisuuksista, siis Toyota Corolla?
Itse huruttelin alamäessä täysillä ojaan takavetoisella autolla, mutta maantiellä olikin parinkymmenen sentin pehmoinen sohjovaippa ja minulla kesärenkaat ja taskussa tuliterä ajokortti.
Pari sataa metriä jaksaa kävelläkin muutaman kerran vuodessa.
Glan asenne on todella Asenne isolla aalla. Jos noin nuuka ja tarkka on kustannusrakenteesta pitää tietysti hattua nostaa. Mutta aivan varmasti tuo joskun aina kilahtaa omaan nilkkaan tuokin ”tauti”. Kun hän arvosteli työkaverin poltinpuiden kuskausta ei sekään ihan pöhkö asia kuitenkaan ole. Glan Corollan vetokyky ketjuista huolimatta on hyvin pieni verrattuna riskiin nelivetoon ja sen peräänhän saa laittaa suht ison kärrynkin. Ja tuo sen kuorman varmemmin pois metsästä. Samalla kun käy niitä tekemässä saa kuskattua melkein päivän työn tuloksen samantein kotiin. Harvemmalla hyppäämiselläkin voi olla etua jopa polttoaineenkin kulumisen suhteenkin.
Omassani ei ole edes vetokoukkua joten en puhu omasta puolestani enkä itse noin toimi kun traktorikin on. Mutta asioilla on enemmän puolia yleensä kuin ”nuukajussi” äkkiseltään huomaakaan.
AR, niin jaksaa. Pidän silti ketjuja tarkoituksenmukaisena varusteena minun tarpeissani hintaansa nähden. Joskus ilman ketjuja voi päästä perille, mutta ei pois.
Jees, toki nuukailu voi joskus kilahtaa omaan nilkkaan. Tässä tapauksessa uskon silti jääväni voiton puolelle ja ainakin toistaiseksi yksikään työ ei ole jäänyt tekemättä auton etenemiskyvyn takia.
Turhaan täällä minua autovalinnasta moititte. Kuten tekin, minäkin koen oman valintani omiin tarpeisiin suhteutettuna hyväksi. Erikoisen paljon kritiikkiä kuvani aiheutti. Asia, jota on kovin vaikeata käsittää.
No eiks sua sit harmita ku jäät liikennevaloihin vaa sutimaan ku nelivedot on jo kaukana?
Ei minun metsäautoteillä ole liikennevaloja.
Näköjään ainakin suzuki vitara neliveto maksaa uutena samanverran ku corolla eli n.23ke. Eihän nuo kulutakaan paljon mitään. Tuo neliveto on kalliimpi ku corolla ja pääomia sitoutuisi ni ei pidä täysin paikkaansa.
Nyt en kyllä ymmärrä, mitä AR haluaa sanoa. Corolla on ja ei ole kalliimpi kuin Vitara? Tilojen puolesta uusi Vitara ei pärjää alkuunkaan uudelle Auriksen farkulle. Sinänsä uusi Vitara voisi olla kiinnostava sellaiselle pikkuauton tarvitsijalle, joka tavallista parempaa etenemiskykyä tarvitsee ja joka ajaa vähän ja senkin pääosin maaseudun pienemmillä teillä tai kaupungissa.
Ei nämä autot paljon kulutakaan, kun vertailukohde valitaan sopivasti. Neliveto kuitenkin maksaa herkästi muutaman tonnin ja kuluttaa n. litran enemmän kuin vastaava kaksiveto. Se vain täytyy hyväksyä, kun valintaa tekee. Jos talousmetsän hoidolla asian itselleen perustelee, täytyy summaa vastaava määrä saada lisäarvoa. Minä en saa, mutta epäilemättä moni muu saa.
Ihmeellistä sopertelua. 155 millisiä renkaita ei taida rengasliikkeestä enää hyllystä löytyä, eikä 165 millisiäkään taideta enää paljoakaan ostella.
Nuo jessen selostukset renkaan pullistelusta ovat kyllä sadan vuoden takaisia oletuksia.
Renkaissahan on vyö, joka ei veny ilmanpaineen mukana.
Jesse varmaan kuvittelee, että kudoskerrosten lukumäärä tarkoittaa kudoskerrosten lukumäärää, mutta niinhän ei tilanne ole. Toki iänikuisessa letukassa alkuperäiset ristikudosrenkaat ovat käytökseltään poikkeavia, mutta sellaisia ei ole suomessa käytetty kymmeniin vuosiin.