Se on niin, että metsänomistaja on joskus aivan liian hätäinen. Antaahan yksityismetsälakikin viiden vuoden varautumisajan, joka kyllä yleensä riittää, jos maa on muokattu heti hakkuun jälkeen.
Etukäteen ei pysty sanomaan, milloin tulee riittävästi luontaista tainta ja milloin ei. Kun yleensä tulos ei ole tyydyttävä, sitten ollaankin ongelmissa. Keskiarvona siis istuttaminen ei ole turhaa, kun on kyse istutukseen soveltuvista maista.
Taimi, istutus ja muokkaus per puu maksaa nykyään n. 0,7 €
Kasvatetaan 25 vuotta harvennetaan tilavuus 60 l x10€ per/m3 saadaan 0,6 € per puu. Harvennettavia puita ei kannata istuttaa.
Aika jännä. Rehevän maan päätehakkuun jälkeinen muokkaus ja istutus karkeesti 1000€/ha. Jätetään tekemättä ja saadaan metsä varmasti 200:sa vuodessa. 5% korkoja, sosialistista verotusta ei huomioitu: (1000×1.05^pot10 = 1 628,89) (1000×1.05pot30 = 4321,94) (1000 x 1,05pot60 = 18 679,2) (1000×1,05pot200 = 17 292 580,8). Tämän suuntaa antavan hajatelman perusteella: kannattaako omistaa metsää?
Hieno teoria, joka voi teoriassa toimia kuusen kohdalla, tai sitten ei. Itse en kuitenkaan tiedä uudistamisen hetkellä, mitkä taimista hakataan 25-50 vuoden kuluttua ja mitkä saa kasvaa päätehakkuuseen saakka.
Kyllä metsässä aina on myös harvennettavia puita. Jos taimikko on niin harva, että siinä on vain päätehakkuutiheys, se määritellään vajaatuottoiseksi ja pitää uudistaa viljelemällä.
Kasvatushakkuissakin lähtee puuta, kunhan taimikonhoito on tehty ajallaan. Silloin lähtee ajourilta kolmekymmentä prosenttia myyntipuuta.
Jos ajourille ei istuteta tai muuten kasvateta puita, niin pitäisi keksiä selitys sille, että mitä pirua siellä metsässä turhaan ajelee traktorilla.
Se, että ensiharvennukseen tarvitaan kylkiäisiä, on osoitus homman kannattamattomuudesta. Ostaja kyllä laskee hinnan ja jollain tavalla heikko poistumakin huomioidaan. Esimerkiksi kantohinnoissa.
Luontaista puuta joskus tulee, joskus ei tule. Oli mukava lukea tuoreesta lehdestä, että artikkelin kirjoittajakin oli päätynyt samaan tulokseen. Olikohan siinä kyse jk-metsästä vai mistä.
Jos hakkuukertymä jää alle 30 m3/ha, alkaa ostajista olla ihan oikeasti pulaa varsinkin nyt, kun nuoren metsän hoidon/energiapuun tuki on pudonnut ja energiapuun kysyntä vähentynyt. Jesse voi kertoa, kuinka tuollaisessa kohteessa kolmen hehtaarin leimikosta vajaa hehtaari jäi hakkaamatta.
Jos 30-40 kuution leimikon saa päätehakkuun kylkiäisen myötä kaupaksi, ei kannata onitella itseään hyvästä kaupasta. Kannattaa onnitella siitä, että sai nuoren metsän hoidettua ilman kovin suuria kustannuksia.
Viimeks, kun arpaonni suosi ja metsäkeskuksen rouvan kanssa tarkastettiin taimikoita uudishakkuun jälkeen, hän katsoi pitkää , kun esitin samoja näkemyksiä kuin Puuki nyt.
Sanoin ”kannattaako näillä puun hinnoilla yli 700 tainta enenpää hehtaarille istuttaa”, ….ei oikein syttynyt koko ajatukselle.
Onkohan lain vaatimukset siitä muuttunut.
Siemenpuuhakkuu taikka konekylvö! muutaman vuoden kuluttua siirtoistutuksilla paikkaus.
Onhan esitelty siirtoistutusputki, jolla saa taimen ja paakun nätisti maasta ylös ja siirrettya samalla laitteella kaivettuun koloon. Halpa ja nopea täydennystapa samanikäisillä taimilla.
Sikari oikeassa . Enskaa pyritään markkinoimaan metsänhoitona (mielestäni metsänhoito maksaa). Oikeasti hakataan arvokasta sellun raaka-ainetta . Tehkää taimikonhoidot kunnolla , silloin ensiharvennus ei ole metsänhoitotoimi !!!
90% istuttamalla uudituksista on turhia ja taloudellisesti kannattamattomia, kuten tämäklin.
Se on niin, että metsänomistaja on joskus aivan liian hätäinen. Antaahan yksityismetsälakikin viiden vuoden varautumisajan, joka kyllä yleensä riittää, jos maa on muokattu heti hakkuun jälkeen.
Etukäteen ei pysty sanomaan, milloin tulee riittävästi luontaista tainta ja milloin ei. Kun yleensä tulos ei ole tyydyttävä, sitten ollaankin ongelmissa. Keskiarvona siis istuttaminen ei ole turhaa, kun on kyse istutukseen soveltuvista maista.
Kyllä uudistamiskustannuksista kannattaa säästää , mutta varmuudesta ei kannata tinkiä . Voisiko männyn lähes aina kylvää ?
Taimi, istutus ja muokkaus per puu maksaa nykyään n. 0,7 €
Kasvatetaan 25 vuotta harvennetaan tilavuus 60 l x10€ per/m3 saadaan 0,6 € per puu. Harvennettavia puita ei kannata istuttaa.
Aika jännä. Rehevän maan päätehakkuun jälkeinen muokkaus ja istutus karkeesti 1000€/ha. Jätetään tekemättä ja saadaan metsä varmasti 200:sa vuodessa. 5% korkoja, sosialistista verotusta ei huomioitu: (1000×1.05^pot10 = 1 628,89) (1000×1.05pot30 = 4321,94) (1000 x 1,05pot60 = 18 679,2) (1000×1,05pot200 = 17 292 580,8). Tämän suuntaa antavan hajatelman perusteella: kannattaako omistaa metsää?
”Harvennettavia puita ei kannata istuttaa.”
Hieno teoria, joka voi teoriassa toimia kuusen kohdalla, tai sitten ei. Itse en kuitenkaan tiedä uudistamisen hetkellä, mitkä taimista hakataan 25-50 vuoden kuluttua ja mitkä saa kasvaa päätehakkuuseen saakka.
hilimannille Aina kannattaa omistaa metsää ja hoitaa sitä….järkevästi ja tuottavasti.
Ajouriin menee ensiharvennuksissa 20% pinta-alasta jätä vaikka sinne laittamatta taimet Gla.
Kyllä metsässä aina on myös harvennettavia puita. Jos taimikko on niin harva, että siinä on vain päätehakkuutiheys, se määritellään vajaatuottoiseksi ja pitää uudistaa viljelemällä.
Kasvatushakkuissakin lähtee puuta, kunhan taimikonhoito on tehty ajallaan. Silloin lähtee ajourilta kolmekymmentä prosenttia myyntipuuta.
Jos ajourille ei istuteta tai muuten kasvateta puita, niin pitäisi keksiä selitys sille, että mitä pirua siellä metsässä turhaan ajelee traktorilla.
Ensiharvennusleimikko, jossa ei ole puuta ajourilla, on varmaan kohde, josta ostajat suorastaan taistelevat saadakseen sellaisen hakattavaksi.
Ajourilla ei istutettuja puita vaan luontaisesti syntyneitä esim. koivuja joita varmasti tulee aina.
Urilla saisi puuta olla mielestäni hyvin , lisäävät tärkeää eli saantoa ja tilipussia . Mainprinciippi !
Se, että ensiharvennukseen tarvitaan kylkiäisiä, on osoitus homman kannattamattomuudesta. Ostaja kyllä laskee hinnan ja jollain tavalla heikko poistumakin huomioidaan. Esimerkiksi kantohinnoissa.
Luontaista puuta joskus tulee, joskus ei tule. Oli mukava lukea tuoreesta lehdestä, että artikkelin kirjoittajakin oli päätynyt samaan tulokseen. Olikohan siinä kyse jk-metsästä vai mistä.
Huonosti noilla metsäyhtiöillä näyttää menevän tulosten mukaan.
Jos hakkuukertymä jää alle 30 m3/ha, alkaa ostajista olla ihan oikeasti pulaa varsinkin nyt, kun nuoren metsän hoidon/energiapuun tuki on pudonnut ja energiapuun kysyntä vähentynyt. Jesse voi kertoa, kuinka tuollaisessa kohteessa kolmen hehtaarin leimikosta vajaa hehtaari jäi hakkaamatta.
Jos 30-40 kuution leimikon saa päätehakkuun kylkiäisen myötä kaupaksi, ei kannata onitella itseään hyvästä kaupasta. Kannattaa onnitella siitä, että sai nuoren metsän hoidettua ilman kovin suuria kustannuksia.
Näinhän meidät on aivopesty, tämä on metsänhoidollinen toimenpide ei teidän tarvitse saada siitä rahaa.
Metsä Groupin piiripäälliköllä samanlaiset ajatukset ensiharvennuksista ,kun sikarilla
Viimeks, kun arpaonni suosi ja metsäkeskuksen rouvan kanssa tarkastettiin taimikoita uudishakkuun jälkeen, hän katsoi pitkää , kun esitin samoja näkemyksiä kuin Puuki nyt.
Sanoin ”kannattaako näillä puun hinnoilla yli 700 tainta enenpää hehtaarille istuttaa”, ….ei oikein syttynyt koko ajatukselle.
Onkohan lain vaatimukset siitä muuttunut.
Siemenpuuhakkuu taikka konekylvö! muutaman vuoden kuluttua siirtoistutuksilla paikkaus.
Onhan esitelty siirtoistutusputki, jolla saa taimen ja paakun nätisti maasta ylös ja siirrettya samalla laitteella kaivettuun koloon. Halpa ja nopea täydennystapa samanikäisillä taimilla.
Sikari oikeassa . Enskaa pyritään markkinoimaan metsänhoitona (mielestäni metsänhoito maksaa). Oikeasti hakataan arvokasta sellun raaka-ainetta . Tehkää taimikonhoidot kunnolla , silloin ensiharvennus ei ole metsänhoitotoimi !!!
SavonSellu teki viimevuonna, 2015, lehtitietojen mukaan 10,9 milj. euroa liikevoittoa.
Koivukuidun tarve samojen lähteiden mukaan 700 000 m3
Vähän ontuu se piiripäälliköiden markkinoima ajatus ,että ”ensiharvennus maksullista metsänhoitoa”