Havukuidussa lengon pölkyn on mahduttava 80 senttisen lieriön sisään. Kun pölliä lyhentää, niin melkoinen kempura menee läpi.
Haara pitää katkaista korkeintaan kymmenen sentin tynkään.
Ota: Laadullisesti heikoin runkohan on se poistettava runko harvennuksella. Kuvan vaikutelma on, ettei tämä ole viimmeinen .
Mäntykuidun mutkan määritelmä on, ” jyrkkiä mutkia ei sallita ”, mutta kuitenkin pölkyn on mahduttava 60 cm:n lieriön läpi. ( tässä saattaa olla tehdaskohtaisia eroja )
Poistettujen runkojen keskitilavuus on hieman alle 80 litraa ja niitä näpertelee rekkakuorman tai vähän toista yhdessä vuorossa . Terävät kivet puiden juurilla lisäsivät ketjusulkeisten määrää tällä kuviolla ja hidastivat näinollen työskentelyä jonkin verran .
Maapohja soveltuisi viereisen palstan näkymän perusteella paremmin kuuselle . Tässä on kuitenkin tehty uudistus kolmekymmentä vuotta sitten vallinneen käytännön mukaisesti .
Taimiaineskaan ei ole ollut parasta mahdollista laatua . Yleisilme selviää kuvasta . Oksaisuus vaivaa tämän lisäksi .
——
Kysymyksen heitin ajatuksella , että kuvan runko olisi aukkopaikassa tai koivun tai kuusen vierellä . Oma kantani
on , että tällaisia vänkkyröitä ei jätetä kasvamaan .
Monesti kuulee arvostelua juuri näiden jättämisestä . Toiset taas arvostelevat , että ”harvaksi menee” , jos mutkapetäjiä on runsaasti ja ne poistetaan .
Käsittelyn tuloksia tarkasteltaessa ja arvosteltaessa on perehdyttävä huolella lähtötilanteeseen ennen hakkuuta .
Ns. laatuharvennus saattaa alkuun näyttää epätasaisempana hurjalle, mutta kun metsäomistajalle selittää sen idean tulevaisuuden kannalta, on hyväksyviä nyökkäyksiä tullut.
Ja tulevaisuudessa havupuulla tiliä on tehtävä tukin osuutta nostamalla, jos kuidun hinta on jatkossakin surkea.
Ja energiapuukasvatus on sitten ihan eri juttu…silloin on aivan sama, mitä kasvattaa, kunhan vaan tilit otetaan riittävän tiheästi.
Niitä reikiä saattaa tuon tason männikössä tulla aika paljon. Olen itse kasvattanut huonoa männikköäkin ja nyt se vanhenevana alkaa kuitenkin näyttää melko hyvältä vaikka alkuvaikutelma oli täysin sutta. Pahemmat kempurat sieltä otettiin viimeksi e-puuharvennuksella. Alle kaksikymppisenä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Jos ajat niin Ota
Hyvinhän se Ponsse näyttää mutkapuuta nielevän. Taisi olla vain kuskilla ”lehtipuurajoitteet” päällä viimekuvissa.
Haara ja mutka on kaksi eri asiaa…
Miten pärjää tuollaisessa tikkumetsässä? 1 vitosen runkoa. tuleeko kiintoja paljon /työpäivä.
Olisko keskikoko jotain 70-80 litraa?
Viljely metsikkö?
Eikös se ole selvä lenko?
Minkä verran lenkoutta sallitaan kuidunpätkään?
Olkohan se sallittu lenkous 10 senttiä metrin matkalla.
Havukuidussa lengon pölkyn on mahduttava 80 senttisen lieriön sisään. Kun pölliä lyhentää, niin melkoinen kempura menee läpi.
Haara pitää katkaista korkeintaan kymmenen sentin tynkään.
Ilman muuta…. ota.
Ota: Laadullisesti heikoin runkohan on se poistettava runko harvennuksella. Kuvan vaikutelma on, ettei tämä ole viimmeinen .
Mäntykuidun mutkan määritelmä on, ” jyrkkiä mutkia ei sallita ”, mutta kuitenkin pölkyn on mahduttava 60 cm:n lieriön läpi. ( tässä saattaa olla tehdaskohtaisia eroja )
Kyllähän tuo selvä kuitupölli on.
Joko katkasit.
”sikarille” : JO ! : )
——
Poistettujen runkojen keskitilavuus on hieman alle 80 litraa ja niitä näpertelee rekkakuorman tai vähän toista yhdessä vuorossa . Terävät kivet puiden juurilla lisäsivät ketjusulkeisten määrää tällä kuviolla ja hidastivat näinollen työskentelyä jonkin verran .
Maapohja soveltuisi viereisen palstan näkymän perusteella paremmin kuuselle . Tässä on kuitenkin tehty uudistus kolmekymmentä vuotta sitten vallinneen käytännön mukaisesti .
Taimiaineskaan ei ole ollut parasta mahdollista laatua . Yleisilme selviää kuvasta . Oksaisuus vaivaa tämän lisäksi .
——
Kysymyksen heitin ajatuksella , että kuvan runko olisi aukkopaikassa tai koivun tai kuusen vierellä . Oma kantani
on , että tällaisia vänkkyröitä ei jätetä kasvamaan .
Monesti kuulee arvostelua juuri näiden jättämisestä . Toiset taas arvostelevat , että ”harvaksi menee” , jos mutkapetäjiä on runsaasti ja ne poistetaan .
Käsittelyn tuloksia tarkasteltaessa ja arvosteltaessa on perehdyttävä huolella lähtötilanteeseen ennen hakkuuta .
Ns. laatuharvennus saattaa alkuun näyttää epätasaisempana hurjalle, mutta kun metsäomistajalle selittää sen idean tulevaisuuden kannalta, on hyväksyviä nyökkäyksiä tullut.
Ja tulevaisuudessa havupuulla tiliä on tehtävä tukin osuutta nostamalla, jos kuidun hinta on jatkossakin surkea.
Ja energiapuukasvatus on sitten ihan eri juttu…silloin on aivan sama, mitä kasvattaa, kunhan vaan tilit otetaan riittävän tiheästi.
Tottakai pois tuollainen . Pikku reikä puustossa antaa naapureille valoa ja voimaa .
Niitä reikiä saattaa tuon tason männikössä tulla aika paljon. Olen itse kasvattanut huonoa männikköäkin ja nyt se vanhenevana alkaa kuitenkin näyttää melko hyvältä vaikka alkuvaikutelma oli täysin sutta. Pahemmat kempurat sieltä otettiin viimeksi e-puuharvennuksella. Alle kaksikymppisenä.