Ei liene tässäkään peliä vielä menetetty.
Enemmän ratkaisee puiden latvusto mäntyjenkin osalta,
vaan ei näy kuvasta.
Ihan kelpo sekametsä tulollaan, kun ei varmaan koko alue
ole samannäköistä edes (?).
Onhan tuossa hukattu vuosia, mutta eikös tuon saa vieläkin kasvukuntoon. Koivut on kyllä pilalla, mutta eihän se haittaa jos havupuuta löytyy liki 1000 runkoa hehtaarille.
Niin…tässä kuvassa samoin , kun seuraavassakin (kuvakulma 90astetta oikealle), on kohde joka määriteltiin ennen energiapuukohteeksi .
Unohtunut ja pahasti pilalle mennyt kuvio on raivattu ja merkitty työohjelmaani harvennettavaksi .
Poistuma oli 30 m3 /ha /800 runkoa . Pinta-ala ei onneksi ollut hehtaaria . Kasvatuskelpoisia runkoja jäi 500-600 runkoa hehtaarille . Poistettujen runkojen keskitilavuus jäi alle 40
litraan .
Nämä tapaukset olivat erittäin katkeria paloja korjata aikoinaan energiaksikin , kun raivausta ei vielä puoli vuosikymmentä sitten ollut tapana tehdä . Kuvassa on siis raivattu kohde , joka olisi saanut jäädä järeytymään vielä vuosiksi .
Kukaan kommentoijista ei olis valmis laskemaan motoa töihin kuvan metsään . Kuitenkin näitä tapauksia tulee tehtäväksi edelleen . Nyt tosin raivattuna järeämmän harvennuksen tai aukon kylkäisenä . Olen korostanut moneen otteeseen , että ennakoraivaus/ leimikon kunnostus on tehtävä muutama vuosi ennen hakkuuta , että ei tehtäisi virhettä hakkuun ajoituksessa.
Kuvassa olevalla kuviolla 25 vuotta on tuottanut 30m3 hehtaarisadon koivukuitua . Päätehakkuukaan(seuraavana toimenpiteenä) ei tule rahapussia lihottamaan . Hyvä , jos uudistamiskustannusten verran tuloa kertyy .
Joskus 25 v. sitten 30 m³/ha oli kannattavuuden rajana
ensiharvennuksella. Mutta silloin kuitupuulla olikin 2-2,5 kertaa parempi kantohinta nykyiseen verrattuna.
Energiapuun osalta tilanne on vielä heikompi.
Hintakehityksen lisäksi oma osuutensa hakkuu-/hoitorästien syntyyn on n. 15 vuoden takaisesta
energiapuun kasvatusinnosta, jolloin otaksuttiin, metsänhoito-ohjeistusta myöten, että tiheiden taimikoiden kasvatus olisi kannattavaa.
Lähes 4000 runkoa hehtaarilla oli suositus 2000-luvun alkupuolella ja tälleen sitä nourattaneena en voi sanoa että siinä mitään vikaa olisi ollut. Metsäammattilaisethan kääntävät kelkkaa suurinpiirtein auringon mukaan eli aamulla on ohje toinen kuin illalla, Vika on ainoastaan ettei tässä valtakunnassa pystytä pitkäjänteiseen metsäpolitiikkaan. Onneksi tällaisena tollona noviisina teen juuri siten kun olen oikeaksi mieltänyt ja jatkan edelleen pitkäjänteisesti tuota 2000-alun suosituslinjaa. Juuri katselin että löytyy 3650-3880 runkoa/ha palstoja nytkin Metsäverkon suunnitelmasta. Eikä ole vielä tullut lähdettyä kauppakeskus Puuvillaan ostamaan otsalamppua tänä iltana katselemani jälkeen. Että paniikilla yötä myöten raivaamaan.
Ei,tollo menee pehkuihin ja nukkuu makeat unet ja naureskelee metsäammattilaisten ongelmille partaansa. Jäi nimittäin aamulla ajamatta kun tuli lähdettyä lähes koko metsäomaisuuskierrokselle suureen Satakuntaan!
Tämänkin palstan runkoluku on ollut 4000:n pinnassa/ha ….ennen ennakkoraivausta . Markkinakelpoista puuta on kuitenkin vähän ja sekin laihaa .
Se , että tulevaisuudessa harvennuspuun hinta määräytyy lopullisesti vasta korjuun jälkeen on seurausta tämänkaltaisten leimikoiden tarjonnan lisääntymisestä . Saattaa Harjavallassakin
ajatukset muuttua , kun ylitiheän riukuleimikon kantohinta onkin negatiivinen .
Niinhän se on että tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa.
Metsätalouden kehitystä kun säätelee monen muun tekijän ohella vielä lainsäädäntökin. Tiedä vaikka kohta kielletään hybridihaapojenkin kasvatus, joka vierasperäisenä puulajina ei nytkään sovi FSC-sertifikaattiin.
Kun rahaa on, ettei paskalle taivu, sitä voi pieksää istuttamalla vaikka 5000 runkoa hehtaarille. Sellaisia tolloja ei kylläkään löydy kuin yksi Harjavallasta – onneksi.
Taimikonhoito pitäisi tehdä taimikkoon, silloin on mahdollista valita paraslaatuiset (pienioksaiset ja hyvärunkoiset) -puut jäämään.
Kun runkoluku laitetaan kahteentuhanteen /ha, kelpaa mennä enskalle harventamaan sadan litran runkoja tähdäten edelleenkin laatupuiden jättämiseen.
Jos siinäkin vaiheessa vielä on 5000 runkoa /ha. ei myytävää juurikaan kerry, paitsi energiariukua sellaisilla työkustannuksilla, että MO:n pitää maksaa hieman omasta kukkarostaan.
Jätkä pätkät kässännyt täysin väärin. En todella istuta vaan luontaista annetaan tulla joukkoon niin paljon että täystiheys on. Todella en istuta kuin tuhat/ha ja senkin lehtipuuta pääasiassa. Olen joskus männikköä istuttanut täsmälleen samalla metodilla ja nyt parikymppisenä ovat tukkiaihioita. Pikkutukkia jo hyvinkin.
Verratkaapa tähän ”Täydet pisteet ennakkoraivauksesta” kuvaan . Muutama vuosi raivauksen ja hakkuun välillä on lisännyt puuston runkotilavuutta merkittävästi .
Tässä kuvassa oleva alue oli todellakin ennakkoraivattu . hakkuuta haittaavaa aluskavosta oli vähän ja kuvan puutkin 25-45 litraisia . Tuolla edellä mainitsin , että runkoja on ollut nelisen tuhatta ennen raivausta .
Ainakin puolet oli kaadettu maahan . Kuusentaimia oli jätetty toivossa , että ne täydentäisivät pilalle mennen kuvion aukkokohtia .
Taitaa luetun ymmärtäminen tökkiä . Paria raitaa lukuunottamatta kuvan runkojen läpimitat ovat yli 10 cm .
Alle 25 litran runkoja ei ollut anoaakaan . Rk3cm raipan tilavuus on 3-4 litraa .?
AR:n toimenpide-ehdotus olisi ollut tässä tilanteessa ainoa oikea ratkaisu . Enemmän olisi voinut käyttää raivaussahaa ja jättää puut kasvamaan .
Nämä kaksi vierekkäistä kuvaa on otettu samoilta jalansijoilta .
Tämän kuvan näkymä oli tosin vallitseva alueella .
Tulin tälle kuviolle kilometrin päästä saman tilan toiselta
harvennuskuviolta .
Siellä harvensin vajaan hehtaarin kuusivoittoista sekametsää .
Poistettavien runkojen keskijäreys oli ”vaatimattomat” 660 litraa / runko ! Pikkuinen ero näillä samaan lohkoon kuuluvilla harvennuskuvioilla oli . Tällä , alle hehtaarin kuviolla , poistettavien runkojen tilavuus jäi alle 40 litraan . Keskimääräinen runkokoko meni kuitenkin kirkkaasti yli urakointisopimuksessa olevan 60 litran minimikoon ylijäreän harvennuskuvion ansiosta . Jos kuvan palsta olisi ollut raivamaton , se olisi jäänyt varmuudella odottamaan innokkaampia hankkeen toteuttajia .
…Ja niille , jotka suunnittelevat omissa hoteissaan olleen nuoren metsän harventamista sanon , että raivatkaa ensin ja tehkää hakkuupäätös vasta , kun näätte tuloksen raivauksen jälkeen !
Eli tuossakin vain vedätti palstan omistaja 10-0 suorittavaa tekemään sekä riukumetsän että ylijäreän. Ylijäreä harvennus oli yhtä kuin päätehakkuukypsä joka ei olisi kannattanut harventaa enää missään tapauksessa. Mutta jos sen ”kustilla” saa riukumetsän harvennuksen on osattu myydä. Mutta itse olisin silti tehnyt päätehakkuun siitä järeästä koska senkin kylkiäisenä menee riukumetsää kummasti harvennukseen.
Nii n…vedätti ketä vedätti . Suorittava sai työstään täyden korvauksen . Joku muu jäi vähemmlle .
Nämä vedätykset puolestaan pitävät huolta siitä , että harvennuspuun hinta ei ainakaan nouse .
Mitä sitten tulee tuohon ylijäreään harvennukseen , maksamme jokainen verovaroista sitä tapausta . Avohakkuu ei tuulut kyseeseen erään pikkunisäkkään esiintymisepäilyn takia . Elykeskus osti jääneet puut pystyyn käypään hintaan .
Näin maalaisjärjellä ajatellen ja alueen nähneenä avohakkuulle ei olisi ollut mitään estettä . Kyseselle pikkunisäkkäälle olisi ollut reilusti tilaa ja elinmahdollisuuksia naapurin puolellakin .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Valiomänty, tosin oksainen. Pystykarsinta ja raivaus+lannoitus.
Hyvä tulee.
Ei liene tässäkään peliä vielä menetetty.
Enemmän ratkaisee puiden latvusto mäntyjenkin osalta,
vaan ei näy kuvasta.
Ihan kelpo sekametsä tulollaan, kun ei varmaan koko alue
ole samannäköistä edes (?).
Kyllä tuolta päätehakkuu rungot pitäisi löytyä, eli 600-800 r/ha.
Tämä on vain välivaihe metsikön kasvatuksessa.
Onhan tuossa hukattu vuosia, mutta eikös tuon saa vieläkin kasvukuntoon. Koivut on kyllä pilalla, mutta eihän se haittaa jos havupuuta löytyy liki 1000 runkoa hehtaarille.
Tuonne ei todella kuulu päästää motomiestä edes katsomaan saati tekemään!
käyppä raivaussahalla avittamassa parhaimpia ni jo on eri maisema. 10 vuoden päästä pääse jo motollakin.
Peli ei ole menetetty. RS vaan rallattamaan ja runkoluku tuonne 1500: n paikkeille.
Montako oikeasti kasvatuskelpoista puuta löydätte tästä kuvasta?
Riittävästi!
Niin…tässä kuvassa samoin , kun seuraavassakin (kuvakulma 90astetta oikealle), on kohde joka määriteltiin ennen energiapuukohteeksi .
Unohtunut ja pahasti pilalle mennyt kuvio on raivattu ja merkitty työohjelmaani harvennettavaksi .
Poistuma oli 30 m3 /ha /800 runkoa . Pinta-ala ei onneksi ollut hehtaaria . Kasvatuskelpoisia runkoja jäi 500-600 runkoa hehtaarille . Poistettujen runkojen keskitilavuus jäi alle 40
litraan .
Nämä tapaukset olivat erittäin katkeria paloja korjata aikoinaan energiaksikin , kun raivausta ei vielä puoli vuosikymmentä sitten ollut tapana tehdä . Kuvassa on siis raivattu kohde , joka olisi saanut jäädä järeytymään vielä vuosiksi .
Kukaan kommentoijista ei olis valmis laskemaan motoa töihin kuvan metsään . Kuitenkin näitä tapauksia tulee tehtäväksi edelleen . Nyt tosin raivattuna järeämmän harvennuksen tai aukon kylkäisenä . Olen korostanut moneen otteeseen , että ennakoraivaus/ leimikon kunnostus on tehtävä muutama vuosi ennen hakkuuta , että ei tehtäisi virhettä hakkuun ajoituksessa.
Kuvassa olevalla kuviolla 25 vuotta on tuottanut 30m3 hehtaarisadon koivukuitua . Päätehakkuukaan(seuraavana toimenpiteenä) ei tule rahapussia lihottamaan . Hyvä , jos uudistamiskustannusten verran tuloa kertyy .
Ei voin ihmetellä kuka näitä ostaa korjattavaksi.
Käsittämätöntä meininkiä.
Joskus 25 v. sitten 30 m³/ha oli kannattavuuden rajana
ensiharvennuksella. Mutta silloin kuitupuulla olikin 2-2,5 kertaa parempi kantohinta nykyiseen verrattuna.
Energiapuun osalta tilanne on vielä heikompi.
Hintakehityksen lisäksi oma osuutensa hakkuu-/hoitorästien syntyyn on n. 15 vuoden takaisesta
energiapuun kasvatusinnosta, jolloin otaksuttiin, metsänhoito-ohjeistusta myöten, että tiheiden taimikoiden kasvatus olisi kannattavaa.
Lähes 4000 runkoa hehtaarilla oli suositus 2000-luvun alkupuolella ja tälleen sitä nourattaneena en voi sanoa että siinä mitään vikaa olisi ollut. Metsäammattilaisethan kääntävät kelkkaa suurinpiirtein auringon mukaan eli aamulla on ohje toinen kuin illalla, Vika on ainoastaan ettei tässä valtakunnassa pystytä pitkäjänteiseen metsäpolitiikkaan. Onneksi tällaisena tollona noviisina teen juuri siten kun olen oikeaksi mieltänyt ja jatkan edelleen pitkäjänteisesti tuota 2000-alun suosituslinjaa. Juuri katselin että löytyy 3650-3880 runkoa/ha palstoja nytkin Metsäverkon suunnitelmasta. Eikä ole vielä tullut lähdettyä kauppakeskus Puuvillaan ostamaan otsalamppua tänä iltana katselemani jälkeen. Että paniikilla yötä myöten raivaamaan.
Ei,tollo menee pehkuihin ja nukkuu makeat unet ja naureskelee metsäammattilaisten ongelmille partaansa. Jäi nimittäin aamulla ajamatta kun tuli lähdettyä lähes koko metsäomaisuuskierrokselle suureen Satakuntaan!
Tämänkin palstan runkoluku on ollut 4000:n pinnassa/ha ….ennen ennakkoraivausta . Markkinakelpoista puuta on kuitenkin vähän ja sekin laihaa .
Se , että tulevaisuudessa harvennuspuun hinta määräytyy lopullisesti vasta korjuun jälkeen on seurausta tämänkaltaisten leimikoiden tarjonnan lisääntymisestä . Saattaa Harjavallassakin
ajatukset muuttua , kun ylitiheän riukuleimikon kantohinta onkin negatiivinen .
Niinhän se on että tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa.
Metsätalouden kehitystä kun säätelee monen muun tekijän ohella vielä lainsäädäntökin. Tiedä vaikka kohta kielletään hybridihaapojenkin kasvatus, joka vierasperäisenä puulajina ei nytkään sovi FSC-sertifikaattiin.
Kun rahaa on, ettei paskalle taivu, sitä voi pieksää istuttamalla vaikka 5000 runkoa hehtaarille. Sellaisia tolloja ei kylläkään löydy kuin yksi Harjavallasta – onneksi.
Taimikonhoito pitäisi tehdä taimikkoon, silloin on mahdollista valita paraslaatuiset (pienioksaiset ja hyvärunkoiset) -puut jäämään.
Kun runkoluku laitetaan kahteentuhanteen /ha, kelpaa mennä enskalle harventamaan sadan litran runkoja tähdäten edelleenkin laatupuiden jättämiseen.
Jos siinäkin vaiheessa vielä on 5000 runkoa /ha. ei myytävää juurikaan kerry, paitsi energiariukua sellaisilla työkustannuksilla, että MO:n pitää maksaa hieman omasta kukkarostaan.
Jätkä pätkät kässännyt täysin väärin. En todella istuta vaan luontaista annetaan tulla joukkoon niin paljon että täystiheys on. Todella en istuta kuin tuhat/ha ja senkin lehtipuuta pääasiassa. Olen joskus männikköä istuttanut täsmälleen samalla metodilla ja nyt parikymppisenä ovat tukkiaihioita. Pikkutukkia jo hyvinkin.
Tuo nyt ei ole raivausta nähnytkään, turhanaikaista pelleilyä ja leikkimistä…
No joo, oksapuu oikeassa, eihän tuossa mitään raivattu ole. Suorittavankin pitäisi jo tietää minkä näköistä on ennakkoraivattu metsä!
Verratkaapa tähän ”Täydet pisteet ennakkoraivauksesta” kuvaan . Muutama vuosi raivauksen ja hakkuun välillä on lisännyt puuston runkotilavuutta merkittävästi .
Tässä kuvassa oleva alue oli todellakin ennakkoraivattu . hakkuuta haittaavaa aluskavosta oli vähän ja kuvan puutkin 25-45 litraisia . Tuolla edellä mainitsin , että runkoja on ollut nelisen tuhatta ennen raivausta .
Ainakin puolet oli kaadettu maahan . Kuusentaimia oli jätetty toivossa , että ne täydentäisivät pilalle mennen kuvion aukkokohtia .
Mikähän sen raivauksen rinnankorkeusmitta mahtanutkaan olla?
Kuvasta päätellen kork. kolme senttiä!
Taitaa luetun ymmärtäminen tökkiä . Paria raitaa lukuunottamatta kuvan runkojen läpimitat ovat yli 10 cm .
Alle 25 litran runkoja ei ollut anoaakaan . Rk3cm raipan tilavuus on 3-4 litraa .?
Kuva hämää sitten hurjesti. Näyttäs olevan raivaussahalla vedettävää tikkua puolet puista.
555:lle tuollaset on tikkuja. Ronskisti vaa ainespuuta nurin sopivaan tiheyteen ja 5-10 venailua.
AR:n toimenpide-ehdotus olisi ollut tässä tilanteessa ainoa oikea ratkaisu . Enemmän olisi voinut käyttää raivaussahaa ja jättää puut kasvamaan .
Nämä kaksi vierekkäistä kuvaa on otettu samoilta jalansijoilta .
Tämän kuvan näkymä oli tosin vallitseva alueella .
Tulin tälle kuviolle kilometrin päästä saman tilan toiselta
harvennuskuviolta .
Siellä harvensin vajaan hehtaarin kuusivoittoista sekametsää .
Poistettavien runkojen keskijäreys oli ”vaatimattomat” 660 litraa / runko ! Pikkuinen ero näillä samaan lohkoon kuuluvilla harvennuskuvioilla oli . Tällä , alle hehtaarin kuviolla , poistettavien runkojen tilavuus jäi alle 40 litraan . Keskimääräinen runkokoko meni kuitenkin kirkkaasti yli urakointisopimuksessa olevan 60 litran minimikoon ylijäreän harvennuskuvion ansiosta . Jos kuvan palsta olisi ollut raivamaton , se olisi jäänyt varmuudella odottamaan innokkaampia hankkeen toteuttajia .
…Ja niille , jotka suunnittelevat omissa hoteissaan olleen nuoren metsän harventamista sanon , että raivatkaa ensin ja tehkää hakkuupäätös vasta , kun näätte tuloksen raivauksen jälkeen !
Eli tuossakin vain vedätti palstan omistaja 10-0 suorittavaa tekemään sekä riukumetsän että ylijäreän. Ylijäreä harvennus oli yhtä kuin päätehakkuukypsä joka ei olisi kannattanut harventaa enää missään tapauksessa. Mutta jos sen ”kustilla” saa riukumetsän harvennuksen on osattu myydä. Mutta itse olisin silti tehnyt päätehakkuun siitä järeästä koska senkin kylkiäisenä menee riukumetsää kummasti harvennukseen.
Nii n…vedätti ketä vedätti . Suorittava sai työstään täyden korvauksen . Joku muu jäi vähemmlle .
Nämä vedätykset puolestaan pitävät huolta siitä , että harvennuspuun hinta ei ainakaan nouse .
Mitä sitten tulee tuohon ylijäreään harvennukseen , maksamme jokainen verovaroista sitä tapausta . Avohakkuu ei tuulut kyseeseen erään pikkunisäkkään esiintymisepäilyn takia . Elykeskus osti jääneet puut pystyyn käypään hintaan .
Näin maalaisjärjellä ajatellen ja alueen nähneenä avohakkuulle ei olisi ollut mitään estettä . Kyseselle pikkunisäkkäälle olisi ollut reilusti tilaa ja elinmahdollisuuksia naapurin puolellakin .