Kuusesta saa vielä metsän aikaan tuossa raivaussahan avulla. Aukkoihin myös muita puulajeja.
Varsinkin jos on vähintään tuoretta kangasta vastaava
ravinteisuus. Jos heikompi, niin sitten kasvatus vain kuitupuukokoon.
Kyllä tieto pelin menetyksestä ennen aikainen,konekorjuun kannalta kylläkin.Tommosista olen ostopalstoilla joutunut metsän kehittelemään,reheviä maita ollut.Etualan valiokoivuja jos on pari-kolme puuta aarille ja sitten kuusille tilaa ,raippametsähakkuuta omatoimiselle sahakäyttäjälle työmaana oiva.
Tuoltahan voisi jopa kerätä polttopuuta pienellä kalustolla, moottorisahalla kaato jne, ja lopputuloksena olisi metsä missä parhainta kasvua, mitä OMT-pohja voi antaa. Koivuja kannattaa jättää, kuten Metsäkupsa totesi.
Noissa kummassakaan kuvassa ei ole menetetty yhtään mitään. Koivukin on laadukasta ja paikkaa hyvin väärään pohjaan sijoitetut männyt. Ja kuustahan tyrkkää niin turkin pippuristi. Yliskoivut kun otetaan muutaman vuoden päästä on komeakasvuista metsää ja oikeassa mallissa.
Noista kuusista oikein tiedä. Koivut lihoomaan ja sitten kun ne on D 1,3 :n korkeudelta vähintään 40 senttisiä, niin koivut pois ja kasotaan jäikö ehjää kuusta kuinka paljon.
Enää ei ole jossittelulle sijaa . Alue on harvennettu niistä tarpesita , joita oli tarjolla 500-600 rungon hehtaritiheyteen .
Taimiin en koskenut . Parhaat(?) koivut ja männyt jäivät kasvamaan.
Motokuskille tämä kuvio oli vain vihreä rinkula kartalla , joka
työohjelman mukaan piti harventaa . Kun kone on palstan reunassa , työ tehdään edellyttäen , että alue on raivattu .
Oli raivattu ja nyt myös hakattu .
Jos olisi ennakkoraivattu niin olisi tapahtunut iso virhe. Kuten jo moneen kertaan todettukin niin kasvatushakkuu olisi pitänyt tehdä tuossa pääasiassa tulevan kuusikon hyväksi.
Pahus , kun unohtui kiireessä otta kuva (siirtoauto laanissa).
Saattoi olla jopa parempi , ettei jäänyt ikäviä muistoja .
Näitä työmaita kun tulee vastaan , lyödään vehkeissä hanat kaakkoon ja roiskaistaan vauhdilla menemään ja homman jälkeen äkkiä uudele työmaalle .
….kyllä ne tarkastajat sitten kertoo , mikä on lopputulos .
Olosuhteisiin koneenkuljettajalla on varsin vähän vaikutusmahdollisuuksia .
Näistä istutuskuusikoiden muuttamisesta koivikoiksi raivauksen laiminlyönnin myötä voisi todeta, että Hölmöläisten hommaa. Eli rahaa istukseen, jolla saadaan aikaiseksi alikasvosta? Kuin porkkanan viljelyä, jossa jätetään rikkaruohot kitkemättä ja kylvössä sijoitetuista siemenistä saadaan kitukasvuisia miniporkkanoita.
Sen verran korjaan , että istutettaessa pääpuulajina on ollut mänty .(edellisessä kuvassa mallikappale) Muuten olen täysin samaa mieltä .(on kokemusta siitä porkkanan viljelystäkin ) . Jos nykyisin käytettävissä olevien tietojen ja kokemusten perusteella jättää hoitotoimet metsässä tekemättä , osoittaa se mekoista saamattomuutta tai tyhmyyttä .
Näitä kuvan tilanteita syntyy valitettavasti myös muista syistä .
Suurimpana voi olla omistajan ikääntymisestä johtuva voimien hupeneminen . Metsä jää sivuseikaksi , kun omien elintoimintojen ylläpitäminen vie kaikki voimavarat . Ulkopuolisilla ei toisaalta ole valtuuksia mennä asioita korjaamaan . Tämä vaihe saattaa kestää pahimmillaan jopa 20 vuotta , jonka jälkeen perikunta pähkäilee tilannetta toiset 20 vuotta saamatta päätöksiä aikaan . Kun päätös lopulta syntyy , sen tuloksena tehdään aukko . Hakkuun jälkeen ihmetellään vähäistä puumäärää ja tukin puuttumista hakkuutulosteista . Syyllisiä etsitään tämän jälkeen kuumeisesti . Puutavarayhtiö ja korjuun toteuttajat ovat ensimmäisenä tulilinjalla . Varsinainen ”syyllinen” on kuitenkin maannut jo vuosikymmeniä mullan alla .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kuusesta saa vielä metsän aikaan tuossa raivaussahan avulla. Aukkoihin myös muita puulajeja.
Varsinkin jos on vähintään tuoretta kangasta vastaava
ravinteisuus. Jos heikompi, niin sitten kasvatus vain kuitupuukokoon.
Minä valitsen sinut hq555!
Kyllä tieto pelin menetyksestä ennen aikainen,konekorjuun kannalta kylläkin.Tommosista olen ostopalstoilla joutunut metsän kehittelemään,reheviä maita ollut.Etualan valiokoivuja jos on pari-kolme puuta aarille ja sitten kuusille tilaa ,raippametsähakkuuta omatoimiselle sahakäyttäjälle työmaana oiva.
Ostaisin mieluusti tuon näköisen palstan, kunhan vaan olis lähellä myynnissä järkihintaan.
Raivuu päälle, tulee hyvä metsä.
Ei tuonne motoa nyt pidä laittaa, hoitometsää.
Tuoltahan voisi jopa kerätä polttopuuta pienellä kalustolla, moottorisahalla kaato jne, ja lopputuloksena olisi metsä missä parhainta kasvua, mitä OMT-pohja voi antaa. Koivuja kannattaa jättää, kuten Metsäkupsa totesi.
Huippu vaneri runkoja löytyy.
Noissa kummassakaan kuvassa ei ole menetetty yhtään mitään. Koivukin on laadukasta ja paikkaa hyvin väärään pohjaan sijoitetut männyt. Ja kuustahan tyrkkää niin turkin pippuristi. Yliskoivut kun otetaan muutaman vuoden päästä on komeakasvuista metsää ja oikeassa mallissa.
Vähän kun rankapuuta kerää ni laadukas sekametsä jää
Noista kuusista oikein tiedä. Koivut lihoomaan ja sitten kun ne on D 1,3 :n korkeudelta vähintään 40 senttisiä, niin koivut pois ja kasotaan jäikö ehjää kuusta kuinka paljon.
Jätkä pätkänkin ehdotus erittäin hyvä!
Enää ei ole jossittelulle sijaa . Alue on harvennettu niistä tarpesita , joita oli tarjolla 500-600 rungon hehtaritiheyteen .
Taimiin en koskenut . Parhaat(?) koivut ja männyt jäivät kasvamaan.
Motokuskille tämä kuvio oli vain vihreä rinkula kartalla , joka
työohjelman mukaan piti harventaa . Kun kone on palstan reunassa , työ tehdään edellyttäen , että alue on raivattu .
Oli raivattu ja nyt myös hakattu .
Noh, jos noin on tehty niin peli on kyllä menetetty…
Pistäppä tuosta ”jälkeen” kuva.
Jos olisi ennakkoraivattu niin olisi tapahtunut iso virhe. Kuten jo moneen kertaan todettukin niin kasvatushakkuu olisi pitänyt tehdä tuossa pääasiassa tulevan kuusikon hyväksi.
Pahus , kun unohtui kiireessä otta kuva (siirtoauto laanissa).
Saattoi olla jopa parempi , ettei jäänyt ikäviä muistoja .
Näitä työmaita kun tulee vastaan , lyödään vehkeissä hanat kaakkoon ja roiskaistaan vauhdilla menemään ja homman jälkeen äkkiä uudele työmaalle .
….kyllä ne tarkastajat sitten kertoo , mikä on lopputulos .
Olosuhteisiin koneenkuljettajalla on varsin vähän vaikutusmahdollisuuksia .
Näistä istutuskuusikoiden muuttamisesta koivikoiksi raivauksen laiminlyönnin myötä voisi todeta, että Hölmöläisten hommaa. Eli rahaa istukseen, jolla saadaan aikaiseksi alikasvosta? Kuin porkkanan viljelyä, jossa jätetään rikkaruohot kitkemättä ja kylvössä sijoitetuista siemenistä saadaan kitukasvuisia miniporkkanoita.
Sen verran korjaan , että istutettaessa pääpuulajina on ollut mänty .(edellisessä kuvassa mallikappale) Muuten olen täysin samaa mieltä .(on kokemusta siitä porkkanan viljelystäkin ) . Jos nykyisin käytettävissä olevien tietojen ja kokemusten perusteella jättää hoitotoimet metsässä tekemättä , osoittaa se mekoista saamattomuutta tai tyhmyyttä .
Näitä kuvan tilanteita syntyy valitettavasti myös muista syistä .
Suurimpana voi olla omistajan ikääntymisestä johtuva voimien hupeneminen . Metsä jää sivuseikaksi , kun omien elintoimintojen ylläpitäminen vie kaikki voimavarat . Ulkopuolisilla ei toisaalta ole valtuuksia mennä asioita korjaamaan . Tämä vaihe saattaa kestää pahimmillaan jopa 20 vuotta , jonka jälkeen perikunta pähkäilee tilannetta toiset 20 vuotta saamatta päätöksiä aikaan . Kun päätös lopulta syntyy , sen tuloksena tehdään aukko . Hakkuun jälkeen ihmetellään vähäistä puumäärää ja tukin puuttumista hakkuutulosteista . Syyllisiä etsitään tämän jälkeen kuumeisesti . Puutavarayhtiö ja korjuun toteuttajat ovat ensimmäisenä tulilinjalla . Varsinainen ”syyllinen” on kuitenkin maannut jo vuosikymmeniä mullan alla .