Kuusentaimet istutettu täysin kynnettyyn peltoon 1997. Peltomaa hienojakoista savimaata, istutettaessa osin oli kuin betonia, hivenen oli vaikeuksia saada pottiputkella istutettua ja samoin maan tiivistäminen oli haasteellista.
Ensimmäisinä vuosina puhasi pillikettä ja muuta heinää, myöhemmin tuli raitaa ja pajua sekä vanhoihin ojanreunoihin leppää.
Nyt raivattu pois raidat ja pajut. Lopputulos ainakin omasta mielestä onnistunut, muutaman ehkä 5-10 vuoden päästä ensiharvennus. Kuvion koko alle 1ha.
Kuusen kasvattajilta kommetteja?
Asiallisen näköinen peltokuusikko. Pituus lienee 10 metrin kantturoilla. Kuvan perusteella tiheydessäkin löytyy, joten se ansiharvennus voi tulla akkiäkin vastaan. Noin se kasvaa, kun ei tapata kuusia heinään ja raivaa ajallaan.
Tuossa eilen kuuntelin iltalenkin varrelta yhden kuusen kasvattajan peltoistutuksen lopputulemaa. Jonka kuvankin joskus laitoin lukijoiden kuviin. Totesi että oli viimeinen puhtaasti kuusen istutus sille pellolle. Eli koivun puoleen oli kallistunut lisätiluspalstallaan seuraavaksi. Ehkä kuitenkin jokunen kuusi joukkoon. Koetti haeskella puukepillä kuusen taimia ryönäpellosta ja samaan aikaan kaivella hirvikärpäsiä niskastaan. Oli aika masentuneen oloista.
Onkos sitä pakko jättää heinäys syksyyn? Kun tekee heinäkuussa ei hirvikärpäsistä ole riesaa ja taimetkin tukevoituvat kun saavat heinä-elokuussa valoa paremmin.
Paarmoja voi kuitenkin silloin olla. ja kyllä nuo visakoivuntaimet oli aivan yhtä paljon heinäyksen tarpeessa.
Niin, itse en edes yrittäisi, kumpaakaan peltoon jossa rehevyyttä yllin kyllin. Eihän hänkään heinännyt kun se ei edes ollut mahdollista. Pienet taimennysät miehen mittaisen ryönän pohjalla. Mahdoton yhtälö. Hän vain yritti avittaa edes sen verran että taimen latva saisi edes syksyllä kun ryönä kuivuu senverran valoa että pysyisi edes hengissä.
Hyvältä näyttää,eikä monilatvasuuttakaan kuvan kuusissa näy.Kuusen ”kasvattajana” totean,että satapiin peltokuusikko on tuleva rahametsä ja palkitseen hyvän hoiden ,jonka on saanut ajallaan .
Enpä aivan kauhiast siitä monilatvaisuudesta. Kyllä niitä ainakin minusta siellä näkyy olevan. Mutta ehkä sitten katson kriittisemmin kuin hmm, noh, jääköön sanomatta.
Hyvältä näyttää tämäkin kuusikko, vaikka yhdestä kuvasta ei kovin hyvää käsitystä puustosta saakaan. Tuohon kasvuun kyllä mahtuu jokunen vikakin, silti tukin määrä lienee kilpailukykyinen hienojakoiselle savimaalle perustettuun koivikkoon verrattuna.
Harvennus kannattaa tehdä ajoissa, jotta jatkossa riski tuulituhoista pysyy hallinnassa.
Jessen kommentit alkaa jo naurattaa. Kun on kuullut yhden kuusen kasvattajan tuskailusta heinikon kanssa, riittää se vakuuttamaan homman älyttömyydestä. Lukemattomat päinvastaiset esimerkit ei vaikutusta kuitenkaan tee.
Tasapainon ja opinkin vuoksi kerron myös siitä negapuolestakin. Saahan se naurattaa, eihän metsänkasvatus ainakaan minulle synkkää hommaa olekkaan. Nautin joka hetkestä metsässä. Ei edes kuusikoiden itikkatuho saa pahalle tuulelle koska sen saa hyvän kauppakumppanin toimesta juuresta poikki aika nopsaan.
Jos on miehen korkuinen heinikko, niin ei pääse jessen kaveri koivujen kanssa yhtään helpommalla. Jos jättää heinäämisen syksyyn, niin ei tarvi heinätä ollenkaan. Koivut ovat jo kuolleet siinä vaiheessa.
Kyllä hän uuden alueen on myrkyttänyt ja muokkaillutkin. Tosin hiukan omatoimikepoisasti mutta kyllä sieltä nyt alkuun koivun saa nousuun. Eri kuinka nopeaan sekin ”räjähtää” siemenpankista kasvuun kuten kuusikkoalalla kävi.
Voin minäkin heittää keihästä. Otan yhtä monta askelta kuin Pitkämäki ja kiskaisen niin lujaa kuin osaan. Mutta kun keihäs tulee 18 m kohdalla perä edellä maahan, vika ei ole keihäässä tai urheilulajissa. Eikä edes siinä, että unohdin karjaista viivalla.
Ei olekkaan vaan puulajissa jota yritetään tyrkätä paikkaan johon se ei sovi. Voisi sanoa ettei ole askelmerkit aivan kohillaan jos kuusta tuppaa rehevään peltoheittoon.
Minä olen kokeillut sekä kuusta että koivua rehevään peltoheittoon. Minusta valintakysymys puulajista tulee tehdä maapohjan mukaan. Kyseessä olevalle savipohjalle kuusi on varmasti ollut parempi vaihtoehto.
Heinäämis kerroissa ero ei loppujen lopuksi ole niin hirveän suuri. Omilla kohteilla koivikon heinääminen piti tehdä kerran heinäkuussa ja kerran elokuun lopussa kahtena kesänä. Yhteensä siis neljä kertaa. Tämän jälkeen tarvitsi heinätä enää ensimmäisenä talvena jäniksen katkomien taimien kohdalta. Kuusikossa heinäsin ainoastaan kerran kaudella lokakuun alussa, kun horsmat yms. isot kasvit olivat muuttuneet ruskeiksi. Taimien löytäminen oli huomattavasti helpompaa. Heinäsin viitenä syksynä, jolloin eroa käytännössä yhden heinäämisen verran. Pelkkinä vuosilukuina eräa oli kolme kertaa.
Suosta raivattuahan tuo minun esimerkkipeltoni ja humusta valtavasti. Kun sinne tyrkkää pienet kuusentaimet voin sanoa ettei tosiaan kymmenkuntaan vuoteen askareet lopu. Mutta yleensä loppuukin jakso ja sieltä nousee sitten mitä nousee.
Lehtipuulla pääsee helpommalla.
Eikös turvepelto ole kaikein huonoin maaperä raudukselle? Kun pellonmetsityksessä koivujen laatu ei muutenkaan päätä huimaa, turvepellolla kasvu ja tukkiprosentti jää kovin alhaiseksi.
Laskitko Jees työmäärään mukaan hirvien karkotukset? Sanoithan, että kun hirvikanta on taas paisunut, koivikotkin pitää aidata. Siinä on moninkertainen työmäärä muutaman vuoden heinäämiseen verrattuna, kun huomioidaan aitojen ylläpitokin.
Ehdotin metsätilanaapurille aitausta mutta ei ottanna tuulta. Riskillä aiotaan ja lopputulosta varmasti kauhistellaan. Mutta tätähän tämä mo:n usko järkeen on.
Jesse:
Ei olekkaan vaan puulajissa jota yritetään tyrkätä paikkaan johon se ei sovi. Voisi sanoa ettei ole askelmerkit aivan kohillaan jos kuusta tuppaa rehevään peltoheittoon.
Minusta kuva puhuu toista. Mitä mieltä muut?
Jessen kannan tiedämmekin.
Ihan hyvältä näyttää. Istutusaikoihin taisi tulla vielä ilmaiset taimet, työkustannusavustusta ja päälle vielä valtiolta metsityksestä ns. tulonmenetyskorvaus viljelemättä jättämisestä. Taisihan se Koivistokin aikoinaan sanoa, että tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike. Nyt taas raivataan hehtaaritolkulla uutta EU-peltoa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kuusentaimet istutettu täysin kynnettyyn peltoon 1997. Peltomaa hienojakoista savimaata, istutettaessa osin oli kuin betonia, hivenen oli vaikeuksia saada pottiputkella istutettua ja samoin maan tiivistäminen oli haasteellista.
Ensimmäisinä vuosina puhasi pillikettä ja muuta heinää, myöhemmin tuli raitaa ja pajua sekä vanhoihin ojanreunoihin leppää.
Nyt raivattu pois raidat ja pajut. Lopputulos ainakin omasta mielestä onnistunut, muutaman ehkä 5-10 vuoden päästä ensiharvennus. Kuvion koko alle 1ha.
Kuusen kasvattajilta kommetteja?
Hyvältä näyttää satapiin kuusikko!
Asiallisen näköinen peltokuusikko. Pituus lienee 10 metrin kantturoilla. Kuvan perusteella tiheydessäkin löytyy, joten se ansiharvennus voi tulla akkiäkin vastaan. Noin se kasvaa, kun ei tapata kuusia heinään ja raivaa ajallaan.
Tuossa eilen kuuntelin iltalenkin varrelta yhden kuusen kasvattajan peltoistutuksen lopputulemaa. Jonka kuvankin joskus laitoin lukijoiden kuviin. Totesi että oli viimeinen puhtaasti kuusen istutus sille pellolle. Eli koivun puoleen oli kallistunut lisätiluspalstallaan seuraavaksi. Ehkä kuitenkin jokunen kuusi joukkoon. Koetti haeskella puukepillä kuusen taimia ryönäpellosta ja samaan aikaan kaivella hirvikärpäsiä niskastaan. Oli aika masentuneen oloista.
Onkos sitä pakko jättää heinäys syksyyn? Kun tekee heinäkuussa ei hirvikärpäsistä ole riesaa ja taimetkin tukevoituvat kun saavat heinä-elokuussa valoa paremmin.
Paarmoja voi kuitenkin silloin olla. ja kyllä nuo visakoivuntaimet oli aivan yhtä paljon heinäyksen tarpeessa.
Niin, itse en edes yrittäisi, kumpaakaan peltoon jossa rehevyyttä yllin kyllin. Eihän hänkään heinännyt kun se ei edes ollut mahdollista. Pienet taimennysät miehen mittaisen ryönän pohjalla. Mahdoton yhtälö. Hän vain yritti avittaa edes sen verran että taimen latva saisi edes syksyllä kun ryönä kuivuu senverran valoa että pysyisi edes hengissä.
Hyvältä näyttää,eikä monilatvasuuttakaan kuvan kuusissa näy.Kuusen ”kasvattajana” totean,että satapiin peltokuusikko on tuleva rahametsä ja palkitseen hyvän hoiden ,jonka on saanut ajallaan .
Enpä aivan kauhiast siitä monilatvaisuudesta. Kyllä niitä ainakin minusta siellä näkyy olevan. Mutta ehkä sitten katson kriittisemmin kuin hmm, noh, jääköön sanomatta.
Toivottavasti ovat entisessä peltomaassa kasvualustan ravinteet tasapainossa ja tarpeeksi, että kuuset jaksavat kasvaa sitten vartutuaankin.
Onhan sitä kyllä ”säkkisontaa” saatavilla tarvittaessa!
Hyvältä näyttää tämäkin kuusikko, vaikka yhdestä kuvasta ei kovin hyvää käsitystä puustosta saakaan. Tuohon kasvuun kyllä mahtuu jokunen vikakin, silti tukin määrä lienee kilpailukykyinen hienojakoiselle savimaalle perustettuun koivikkoon verrattuna.
Harvennus kannattaa tehdä ajoissa, jotta jatkossa riski tuulituhoista pysyy hallinnassa.
Jessen kommentit alkaa jo naurattaa. Kun on kuullut yhden kuusen kasvattajan tuskailusta heinikon kanssa, riittää se vakuuttamaan homman älyttömyydestä. Lukemattomat päinvastaiset esimerkit ei vaikutusta kuitenkaan tee.
Tasapainon ja opinkin vuoksi kerron myös siitä negapuolestakin. Saahan se naurattaa, eihän metsänkasvatus ainakaan minulle synkkää hommaa olekkaan. Nautin joka hetkestä metsässä. Ei edes kuusikoiden itikkatuho saa pahalle tuulelle koska sen saa hyvän kauppakumppanin toimesta juuresta poikki aika nopsaan.
Jos on miehen korkuinen heinikko, niin ei pääse jessen kaveri koivujen kanssa yhtään helpommalla. Jos jättää heinäämisen syksyyn, niin ei tarvi heinätä ollenkaan. Koivut ovat jo kuolleet siinä vaiheessa.
Kuusi kituu pimeässäkin, mutta koivu ei.
Lisäksi priima kuusikko tuossa on.
Kyllä hän uuden alueen on myrkyttänyt ja muokkaillutkin. Tosin hiukan omatoimikepoisasti mutta kyllä sieltä nyt alkuun koivun saa nousuun. Eri kuinka nopeaan sekin ”räjähtää” siemenpankista kasvuun kuten kuusikkoalalla kävi.
Voin minäkin heittää keihästä. Otan yhtä monta askelta kuin Pitkämäki ja kiskaisen niin lujaa kuin osaan. Mutta kun keihäs tulee 18 m kohdalla perä edellä maahan, vika ei ole keihäässä tai urheilulajissa. Eikä edes siinä, että unohdin karjaista viivalla.
Ei olekkaan vaan puulajissa jota yritetään tyrkätä paikkaan johon se ei sovi. Voisi sanoa ettei ole askelmerkit aivan kohillaan jos kuusta tuppaa rehevään peltoheittoon.
Minä olen kokeillut sekä kuusta että koivua rehevään peltoheittoon. Minusta valintakysymys puulajista tulee tehdä maapohjan mukaan. Kyseessä olevalle savipohjalle kuusi on varmasti ollut parempi vaihtoehto.
Heinäämis kerroissa ero ei loppujen lopuksi ole niin hirveän suuri. Omilla kohteilla koivikon heinääminen piti tehdä kerran heinäkuussa ja kerran elokuun lopussa kahtena kesänä. Yhteensä siis neljä kertaa. Tämän jälkeen tarvitsi heinätä enää ensimmäisenä talvena jäniksen katkomien taimien kohdalta. Kuusikossa heinäsin ainoastaan kerran kaudella lokakuun alussa, kun horsmat yms. isot kasvit olivat muuttuneet ruskeiksi. Taimien löytäminen oli huomattavasti helpompaa. Heinäsin viitenä syksynä, jolloin eroa käytännössä yhden heinäämisen verran. Pelkkinä vuosilukuina eräa oli kolme kertaa.
Suosta raivattuahan tuo minun esimerkkipeltoni ja humusta valtavasti. Kun sinne tyrkkää pienet kuusentaimet voin sanoa ettei tosiaan kymmenkuntaan vuoteen askareet lopu. Mutta yleensä loppuukin jakso ja sieltä nousee sitten mitä nousee.
Lehtipuulla pääsee helpommalla.
Eikös turvepelto ole kaikein huonoin maaperä raudukselle? Kun pellonmetsityksessä koivujen laatu ei muutenkaan päätä huimaa, turvepellolla kasvu ja tukkiprosentti jää kovin alhaiseksi.
Laskitko Jees työmäärään mukaan hirvien karkotukset? Sanoithan, että kun hirvikanta on taas paisunut, koivikotkin pitää aidata. Siinä on moninkertainen työmäärä muutaman vuoden heinäämiseen verrattuna, kun huomioidaan aitojen ylläpitokin.
Ehdotin metsätilanaapurille aitausta mutta ei ottanna tuulta. Riskillä aiotaan ja lopputulosta varmasti kauhistellaan. Mutta tätähän tämä mo:n usko järkeen on.
Oletko edelleen sitä mieltä, että lehtipuulla pääsee kuusta helpommalla, kun hirvien torjunta tavalla tai toisella otetaan huomioon?
Jesse:
Ei olekkaan vaan puulajissa jota yritetään tyrkätä paikkaan johon se ei sovi. Voisi sanoa ettei ole askelmerkit aivan kohillaan jos kuusta tuppaa rehevään peltoheittoon.
Minusta kuva puhuu toista. Mitä mieltä muut?
Jessen kannan tiedämmekin.
Ihan hyvältä näyttää. Istutusaikoihin taisi tulla vielä ilmaiset taimet, työkustannusavustusta ja päälle vielä valtiolta metsityksestä ns. tulonmenetyskorvaus viljelemättä jättämisestä. Taisihan se Koivistokin aikoinaan sanoa, että tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike. Nyt taas raivataan hehtaaritolkulla uutta EU-peltoa.