Peltokuusikon ensiharvennus

Tämä sieltä risukon takaa lopulta löytyi .Aurauspalteisiin istutettu kuusikko . Tarkkaa ikää ei ole tiedossa , mutta puiden pituus vaihteli 10-13 metrin välillä ja runkotilavuus 30-130 litraa hakattujen runkojen osalta . Maalaji vaikutti hiedalta .

Puut kasvoivat suosituksia tiheämmässä . Osalla alueesta taimikovaiheen hoito oli tehty , osalla ei .(ja sen huomasi selvästi kasvusta)
Kuten tuon ajan peltoistutuksia yleensä , tätäkin metsää vaivaa boorin puutos . Haaroja ja latvanvaihtoja tuli vastaan tämäntästä . Hakkuu ei tästä syystä edistynyt mäntyharvennusten malliin . Lisäksi oksat puiden tyvillä olivat vielä sitkeitä ja karsiutuivat huonosti . Pari , kolme vuotta myöhemmin karsiminen onnistuisi paremmin . Hakkuuta olisi kasvunkin puolesta voinut siirtää muutaman vuoden tuonnemmas .

Hakkuutähteitä karttuu tämän sortin kuusikosta riittävästi urien havuttamiseen . Kesäkorjuu onnistuu noissa olosuhteissa mainiosti kuivaan aikaan . Rankkoja tai pitkäaikaisia sateita ei tällekään savotalle kaivata .

Ei tullut onneksi merkittäviä sateita . Puuta kertyi paikoitellen yli 100m3/ha . Keskitilavuudeltaan reilun 70 litran runkoja poistettiin hehtaarilta 1300-1500 kpl. Pikkuisen tiheäksi jäi vieläkin poikkeuksena seuraavassa kuvassa näkyvä alue , joka muodosti 10% leimikon pinta-alasta .

Kommentit (28)

  1. tamperelainen

    Kovin on taajana kasvanut,tietysti joskus tulee silkoa tukkia.Oliko latvus riittävä?

  2. pihkatappi

    Tuossa vissiin motollakin pärjää. Kun tuntuu että motomiesten mielestä ainakin puolet harvennus kuvioista on sellaisia että pitäisi tehdä manuhakkuulla tai raivaussahalla.

  3. Mielestäni tuo on väärä aika peltokuusikon harvennukseen. Ja väärä tapakin. Tulee rujon näköistä eikä tule siitä paranemaankaan kun nuo kuivat alaoksat ei karsiinnu enää harvempana. Vaikka onkin kuusessa samantekevää mutt tulee vain törkeän näköinen.

  4. Ajankohta kyllä käy kunhan ajourille pui havuja riittävästi. Monesti talvella on huonommat kelit kuin kesällä kun roudattomaan maahan sataa 20 senttiä lunta ja sitten mennään töihin. Maaperä on kostea eikä lumesta ole hyötyä. Noita kuivia kuusikoita pitää voida harventaa myös kesällä koska roudattomat talvet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Viime talvena taisi kunnon pakkaskelit kestää kolme viikkoa täällä Keski-Suomessa ja sitä edellisinä kolmena – neljänä talvena routaa ei ole ollut. Jos tuossa ajassa pitäisi kuusikot hoitaa niin kiirusta pitää.

  5. Miltäs se hyttiin tuntuu – sateita ennustaneet, tulevaisuudessa istutuskuusikoiden ensiharvennukset lisääntynevät .

  6. Annapa SR lisää tietoa tuosta hakkuusta .ja lukuja . On mielenkiintoisen ja hyvännäköinen .

  7. Luuleeko Jesse ihan tosissaan, että nuo kuivuneet oksat putoavat helpommin tiheässä?

    Kyllä on ukolla vielä paljon oppimista.

  8. tamperelainen

    Kuvissa näkyy vain kuolleita oksia.Onko kasvanut liian tiheässä,Taimikonhoito jäänyt tekemättä vaiko ensiharvennus myöhässä ?

  9. Valitettavasti menee pilalle arvokas metsikkö.

    Rajattava ehdottomasti harvennusten ulkopuolelle.

    Viljely-taimikonhoito-päätehakkuu.

  10. Niin, tuo metsä ei kestä valon lisääntymistä vaan useita kuolee harvennuksen jälkeen täysin pystyyn.

  11. suorittava porras

    Ei pelkoa kuivumisesta . Vihreitä oksia on yli puolet rungon mitasta . Harvennuksen voisi tehdä turvallisesti viisikin vuotta myöhemmin .

  12. Visakallo

    Meillä on lähes kaikki kuusikoiden harvennukset tehty motolla kesällä 80-luvulta lähtien.
    Eri kuvioita on yli kolmekymmentä, ja niistä kertyy alaa yhteensä n. 60 ha.
    Vanhimmat kuviot on jo päätehakattu ja uudistettu.
    Jos olisi ilmennyt jotain ongelmia, emme olisi kuusikoita tällä tavalla käsitelleet.

  13. Jätkän edellisen sivun karsiutumisepäilyyn suorittavan kuvateksti jo varmaan vastauksen antoikin jos lukee sen juuri ajatuksella. Eli muutaman vuoden päästä konekkin karsii paremmin kun oksa kovettuu kuivuessaan ja napsahtaa helposti katki. Sitä samaa olisi tapahtunut muutaman vuoden viivästyksellä jo luontaisestikkin eli lumikuorma olisi kovettuneita krapsinut maahan. Mutta meneehän se noinkin mutta ei kovin katseltavaa tule.

  14. Jätkä on oikeassa. Harvennus nopeuttaa oksien karsiutumista. Tämä johtuu yksinkertaisesti mekaanisen rasituksen lisääntymisestä, kosteudesta ja valosta.

    Turhan tiuhaan tuo on istutettu, mutta harvennuksen aika on juuri nyt. Harvennuksen jälkeinen tuulituhoriski vain kasvaa odottamalla ja alaharventavien pyiden koko ei muutamassa vuodessa paljoa kasva, ne ovat jo kasvussa jälkeen jääneitä.

  15. Jeessi on hakoteilla myös sen suhteen miten puut sopeutuvat lisääntyneeseen kasvutilaan. Kyseessä on nuori kuusikko ja sen valtapuut ovat hyvässä kasvussa. Ne reagoivat lisääntyneeseen tilaan oikein positiivisesti. Mitään ”valoshokkia” tässä ei tule, päinvastoin. Se ilmiö näkyy joskus varttuneiden kuusikoiden väljennyksessä, puilla on silloin ikää vähintään 60 vuotta. Väljennyksiä ei kannata tehdä.

  16. Enpä olisi noin taajassa kasvaneista noin varma. Olen noita sarkaojien kuusia joskus harventanut jotka todella käsityönä hyvinkin tiukkoja toimia. Joku niistä on aina kuupahdellut pystykuiviksi sen jälkeen. Eikä ikäluokassa kuvaan nähden eroja.

  17. Niin se riippuu paljon maapohjasta ja ennen kaikkea metsäkoneen kuljettajista kannattaako antaa kuusikon harvennuksia tehdä kesällä…

  18. Jeesin maininta sarkaojista selittää aika paljon kasvuolosuhteista.
    Yleensä havupuuston harvennuksen jälkeen puut vahvistavat juuristoaan ja uusivat tarmokkaasti neulasiaan. kolmantena vuotena ne ovat ”täydessä iskussa”

  19. suorittava porras

    Runkoluku hehtaarilla vaihteli 2500-3000 välillä . Tiheimpiä kohdalleni osuneita kuusikkoharvennuksia . Jos kätensä levitti , ei mahtunut kulkeman puiden väleissä .

  20. Ja kuitenkin Suorittava, tuolla alussa väität, että olisi voinut lykätä viisikin vuotta?
    Rankasti ylitiheänä varttunut ”metsä”, 2500 – 3000 r / ha.
    Kyllä kai se tuosta toipuu kohtuudella, mutta kasvutappiota on jo tullut.
    Kuusen istutustiheys 1600 – 1800 r / ha.

  21. A.Jalkanen

    Virossa olen näitä taajaistutuksia nähnyt. Siellä väittivät että etelän ilmastossa voi kasvattaa taajemmassa. Epäilen kyllä että valoa vaativat sielläkin neulaset samalla lailla. Tässä viimeiset hetket, hyvä että tulee työn alle: kuusella sopiva vihreä latvus on pitempi kuin koivun tai männyn. Tuuli- ja lumituhoriski on aluksi koholla (löysä maalaji vielä) mutta varmaan tästä hyvä tulee!

  22. Mielestäni tuo on väärä aika peltokuusikon harvennukseen. Ja väärä tapakin. Tulee rujon näköistä eikä tule siitä paranemaankaan kun nuo kuivat alaoksat ei karsiinnu enää harvempana. Vaikka onkin kuusessa samantekevää mutt tulee vain törkeän näköinen.
    Lähetetty: 28.09.2016 Lähettäjä: jees h-valta

    Täydellistä tietämättömyyttä. Olisi ollut syytä osallistua koulutukseen…

  23. Kuusikon ensiharvennuksen ajoittaminenhan on koivusta ja männystä poiketen vapaampaa. Koivulla riittävän litrakoon ja kertymän saavuttaminen vs. latvuksen supistuminen vaatii tarkkaa ajoitusta, mänty sijoittuu näiden väliin, joskin kokorakenteeltaan epätasaisissa metsiköissä mahdolliset susipuut on otettava ajoissa nurin.

    Yllättävän oksaiselta kyllä näyttää, jos kerran runkoluku ennen harvennusta on suosituksia korkeampi. Saattaa tietysti kuva valehdella.

    Karkeasti ottaen männikössä pystypuusto ottaa harvennuksen vapauttamat kasvuresurssit käyttöön 10 vuodessa, koivikossa ehkä viidessä ja kuusikossa jo parissa vuodessa. Kuusella puolivarjossakin vihreänä säilyvät oksat ja niiden neulaset ovat reservissä odottelemassa lisääntyvää valon määrää, ja harvennuksen myötä neulaset päivittyvät nopeasti lisääntyneeseen valon määrään. Vastaava reaktio tapahtunee myös maan alla. Näin ollen metsänhoidollisesta näkökulmasta esimerkiksi järkevänkokoista leimikkoa tehtäessä varhainen kuusikon ensiharvennus ei kasvu- tai laatutappioita aiheuta, ja samalla myrskutuhoriski pienenee, kuten viestiketjussa jo onkin todettu.

  24. Suorittavan portaan mukaan ”Hakkuuta olisi kasvunkin puolesta voinut siirtää muutaman vuoden tuonnemmas .” Varmasti näin, mutta kyseistä leimikkoa laajemmin tuntematta on todettava, että usein lienee viisasta tehdä kompromissejä varsinkin harvennushakkuiden ajoittamisen suhteen, jotta riittävänkokoinen leimikko saadaan tilalle tehtyä. Sikäli kun sen vuoden tarkkuudella optimaalisesti ajoitetun hehtaarin-parin ensiharvennuskuvion saisikin kaupaksi, niin tuskin tuolle kartalla postimerkkiäkin pienemmälle kuviolle tulo korjuuyrittäjää liiemmin innostaa.

    Myös omien havaintojen mukaan kuusikon harvennuksen toimittaminen keväästä syksyyn sujuu mainiosti, kunhan ammatti-ilmiset on asialla leimikon suunnittelusta ajokoneeenkuljettajaan asti. Leutoina talvina kantavuus on heikko, vaikka vaaksan paksuinen lumi enimmät juurivauriot tuoreeltaan peittääkin. Näkyvyys on lumisten puiden takia päiväsaikaankin huono, ja vielä huonompi aamu- ja iltahämärässä, kun valoisan ajan pituus ei edes yhteen täyteen työvuoroon riitä.

  25. Eri puulajien harvennusajan optimoinnissa kannattaa ottaa huomioon puun luontainen rungon muoto – kuusella on sokeritoppa muoto ja alaoksille ois saatava valoa aikaisemmin kuin mä ja ko:lle. Kuusi kasvaa kivasti männynjuurel!

  26. suorittava porras

    Harvennusajankohta on luonnollisesti usein kompromissi . Niin tässäkin . Kuva kertoo kuitenkin , että puuta on
    runsaasti , mutta suurikaan tiheys ei takaa puiden alaoksien karsiutumista ennen latvuksen liiallista supistumista . Olen joskus törmännyt samaan ilmiöön ylitiheissä männiköissäkin . Paksuja oksantynkiä on tyvelle asti , mutta elävä latvus on supistunut olemattomiin .

    Tässä kohtaa elävää latvusta oli riittävästi , mutta hakkuussa joudutaan poistamaan varsin suuri osa palstan puista , jotta päästään oikeaan kasvatustiheyteen . Tämä muodostaa luonnollisesti kohtalaisen riskin altistua luonnontuhoille lähivuosien aikana .

    Sietääkin miettiä tarkkaan , saavutetaanko suurella runkoluvulla välttämättä niitä tavoitteita , joihin kyseisellä mallilla pyritään .
    Suosituksista poikkeaminen suuntaan tai toiseen voi johtaa lopputulokseen , mikä ei välttämättä ole odotusten mukainen .

  27. vänkäri

    Puolassa käydessä on tullut silmäiltyä sikäläistä istutustyyliä. Ainakin Itämeren läheisyydessä taimiväli männyllä on vajaa metri. Silti laatu on merenrantalaatua josta sitten harvennellaan edes jotenkin sahailtavaa männikköä. Tässä on paljolti samaa yritystä aurauspalteisiin istutusta myöten.

  28. savo'ttamies

    ”Tässä kohtaa elävää latvusta oli riittävästi , mutta hakkuussa joudutaan poistamaan varsin suuri osa palstan puista , jotta päästään oikeaan kasvatustiheyteen . Tämä muodostaa luonnollisesti kohtalaisen riskin altistua luonnontuhoille lähivuosien aikana .”
    Metsänomistajako vaatii poistamaan hakkuussa puita (hintaan 10 €/m3 ) niin paljon ,että muodostuu kohtalainen riski luonnontuhoille, jolloin metsässä saattaa mennä 30v kasvatus ja työ hukkaan .