Nähty n 100 peuraa kymmenessä eri laumassa kun ajoin ko t iin iltasyöntiaikaa taimikontarkastuksesta. Suomeksi asia on se että koivun ja männynkasvatus ei onnis t u kertakaikkiaan.
Aivan kohtuuttomaksi on peuramäärä päästetty. Voidaan taas kysyä mikä on metsästäjien ja heidän metsästysjärjestönssä vastuu näistä ylilyönneistä?
Eikö maassa pitänyt olla sellainen kuin kannansäätelyvelvollisuus metsästysorganisaatioilla?
En tiedä, mitä peuroja ovat olleet, kun parin vuoden ikäisistä männyistä on latvat talven aikana hävineet. Jäljistä päätellen ne ovat olleet pääsyyllisiä, vaikka hirven jälkiäkin on. Valkohäntäpeuroja alueella näkyy liikkuvan.
Niin jotainhan nuo laumassa elävät syövät elääkseen ja tekevät melkoisia polkuja maastoon.
Männyn kasvatus ja tietysti koivun istutus opn ihan turhaa hommaa.
Ainoa puulaji joka onnistuu on kuusi. Hieno näky on nähdä 10km tietä ajaa satakin peuraa iltasyönnillä, ei siinä mitään .
Kysymys kuuluu kuka ajaa Metsäomistajan oikeuttaa saada asiallisia tuhokorvauksia. Välillinen tappionmenetys on todella iso, kun lahon vaivaamaan maahan laitetaan uudestaan kuusi. Haluaisin että saataisiin korvauksia näiden eläinten aiheuttamista menetyksestä paremmin. Vai saataisiinkos eläinten ystävät tekemään talkoilla riista- aitoja uudisaloille ilmaiseksi tms fiksua??
Metsäkauriille tiettävästi kelpaa myös kuusi. Onko tästä havaintoja lukijoilla?
Minäkin olen mielestäni eläinten ystävä. Ei niitä silti tarvitse olla joka paikassa pilvin pimein, kuten metsäkauriita Ahvenanmaalla. Suomeen riittäisi kymmenkunta valkohäntäpeuraa, Ähtärin eläinpuistoon.
Tässä onkin kysymys siitä, kuinka paljon metsätalous- ja terveyshaittoja riistaeläimiltä hyväksytään? Isojen kartanoiden mailla sorkkaeläimiä voi pitää kaupallista metsästystä varten, kunhan pysyvät siellä rajojen (aitojen?) sisällä.
Avaa Hiihtoniilo tuolla keskustelu-osiossa aiheesta ketju ja esitä kysymyksesi siellä MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajalle mikko tiirolalle. Kyllä vastaa. Täältä tulee sivustatukea sitten. Ehkä muiltakin.
Tämä MTK:n tiirola on allekirjoittanut 17.04.2013 muunmuassa seuraavan tekstin:
”…Kaikki hirvien aiheuttamat vahingot on korvattava maanomistajille täysimääräisesti. Myös hirvistä johtuvat laatutappiot, väärät puulajivalinnat yms….”
Siis MTK:n kanta on, että myös se, että ollaan pakotettuja istuttamaan hirvien takia kuusenjuurikäävikkö uudelleen kuuselle, on korvattava täysimääräisesti. Se täysimääräisyys pelkästään maanomistajan kohdalla tarkoittaa vähintään 500€ vuotta ja hehtaaria kohti.
MTK:ssa näitä suupaltteja kyllä piisaa ja aina juttua tarpeen mukaan. Kun on nähty ja koettu ettei MTK tee yhtään mitään sorkkaeläinlaidunnukselle metsissämme niin tulee lähinnä mieleen että tätä ”lässyä” tuupataan lähinnä MHY-jäsenyyden eli rahastuksen tarpeiksi.
Noh, tiedä häntä, onhan liha varmasti ok mutta kuka hel…ti jaksaa noita yökausia jossain kyttäyskopissa kytätä. Aika omanlainen ajatusmaailma siinäkin pitää muhia. En käsitä miksi ylipäätään päästetty homma irtoamaan täysin hallinnasta.
Jos hirvimaailma, kuten pahalta näyttää, menee samaa rataa on aivan varma että metsästäjien uskottavuus ja jopa MTK:n kaitseminen alkaa väkisin rapautua koska vahingot kasvavat sietämättömiin mittasuhteisiin. Tullee iso lahti joka toteutetaan ihan muulla tapaa mutta surullista ettei asioita tajuta kuin pakon edessä. Leikitään harrastuksella ihmisten suuren massan kärsivällisyydellä ja se tietää huonoa.
AR: ”Älä murehdi, puuta riittää ja siitä on ylitarjontaa.”
Kun tavoitteena on kasvattaa hakkuiden määrää 15 m-m3/v, on jo ympäristöjärjestöt ja viime päivien talous/energiakeskustelujen yhteydessä moni muukin noussut takajaloilleen. Ollaan huolissaan monimuotoisuudesta, kun metsien käyttöä pitäisi tehostaa. En kuitenkaan ole nähnyt kriitikoiden taholta ainoatakaan näkemystä siitä, mistä tälle planeetalle saadaan riittävä määrä raaka-ainetta, jos tällainen uudistuvan materiaalin potentiaali hukataan. Ilmeisesti edelleen sähkö tulee töpselistä, lämpöä putkesta ja rautaa saa rautakaupasta, joten ei huolta huomisesta.
Itse näen asian niin, että puun käyttöä on pakko kasvattaa ja siksi metsien kasvua pitää saada rajusti lisättyä, jotta ihan kaikkia aloja ei tarvitse hakata paljaaksi. Tässä yhteydessä toivoisi, että vihreätkin osallistuisivat näihin ympäristötalkoisiin ja vaatisivat niinkin julmaa asiaa kuin ylitiheiden eläinkantojen harventamista. Ymmärrän, että eläinten tappaminen on paha paikka tuollaisille vihreille, mutta maailman luonnollisin asia eli ravintoverkkokin toimi niin. Sorkkaeläinten osalta monimuotoisuus paranisi jo pelkästään elukoiden määrän pienentämisestä.
No jo on,milloinka nämä sorkkaeläinkammoiset oppii?
Raskasmetalli lyijy on hyvä apu kannan hoitoon!
Joku kehuu ampuneensa jopa kuntsareita intissä muttei kykene osallistumaan kannan hoitoon, joku ravaa pisin mettiä kompassi kourassa ettei ennätä jahtiin, ja joku vetoaa johonkin muuhun, vaikkapa vuokrasopimusten irti sanomiseen,,,
Pienen vinkin jälkeen päädyin tänne kirjoittamaan muutaman rivin. Laukon peura, valkohäntäpeura tai nykyisimmin valkohäntäkauri on pohjoisameriikkalainen vieraslaji, joka ei siis alunperin kuulu meidän luontoon. Kanta on vahvistunut paikoin voimakkaasti ja sitä myötä vahingot. Pelloilla laiduntavat peurat ovat jokailtainen näky etenkin Lounai-Suomessa. Runsaimman kannan alueilla on myös huomattavia taimikkotuhoja (esim Vesilahden seutu). Mitä on yritetty tehdä asian eteen? Olemme esittäneet, että pitäisi sallia kokeiluluontoisesti valkohäntäkauriin metsästys ilman erillistä pyyntilupaa (kuten metsäkauris) pelkkään metsästysoikeuteen nojaten. Ministeriössä ei ainakaan vielä asialle ole lämmetty. Toiseksi olemme esittäneet metsästysajan jatkamista, koska näyttää siltä, että metsästäjien halukkuua kannansäätelyyn on monin paikoin heikkoa. Näyttää siltä, että lupien saaminen ei peurojen osalta ole ollut ongelma – sen sijaan kaatomäärät eli metsästyspaineen vaimeus. Liikennevahingot ovat selkein syy, jota riistahallintokin joutuu reagoimaan. Pelti kolisee Loimaan seudulla niin, että poliisikin on tuskastunut. Maatalousvahinkojen estämiseen ministeriön suunnasta on nostettu toistuvien vahinkoalojen aitausta. Ei saata olla kovin kustannustehokasta. Kannan voimakas pienentäminen on ainoa järkevä ratkaisu, ja siihen tarvitaan metsästyspainetta.
Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausjärjestelmää pyritään uudistamaan yhteistyössä ministeriön kanssa niin, että ensi vuoden alusta olisi käytössä yksinkertaisempi ja kansantajuisempi järjestelmä ja uudelleen päivitetyt taulukot. Muutaman vuoden takainen taulukkopäivitys on johtanut siihen, että vahinkokorvauksia haetaan hyvin laiskasti. Pyyntilupamaksuja kerätään noin kolmen miljoonan euron verran ja korvattavat metsävahingot olivat viime vuonna vain puoli miljoonaa euroa. VMI tulokset osoittavat kuitenkin, että miljoonalla hehtaarilla on hirvieläinten aiheuttamia vaurioita ja se tulee kalliiksi. Liian karulle maalle tehdyn kuusen viljelyn aiheuttama tukkituoton romahtahtaminenhan näkyy vasta vuosikymmenten päästä eikä siihen ole korvausjärjestelmästä tulossa apua. Kannan säätelyn puitteita hiotaan Helsingissä ja lainsäädäntö on pohjalla, mutta varsinainen kannansäätely tehdään paikallisesti. Metsästäjien ja maanomistajien pitää pystyä myös yhteistyöhön. Vihapuheilla konfliktia ei ratkaista, vaikka epäkohdista pitää myös uskaltaa sanoa.
Tämä lupiin perustuva sorkallisten metsästys on tullut tiensä päähän. Kumoon koko homma jokainen seura metsästäköön mitä haluaa.
Kun luvistä päästään eroon niin riistahallinnosta voidaan antaa kenkää melkoiselle joukolle tyhjäntoimittajia.
Metsästäjätkää eivät sitten enää pääse sen puun taakse piiloon ettei ole lupia kun halutaan säästää kantaa seuraavallekkin vuodelle. Silloin maan vuokraajalle on pakko vastata rehellisesti kun hän kysyy miksi hirviä on paljon. Ja jos vastaus on ettei viittitty ampua, niin vuokrasopimus irti ja toiselle seuralle.
On aivan totta mitä Tiirola tuolla totesi nykyisistä hirvivahinkokorvauksista. Tämänhetkinen systeemi on aivan teatteria, enkä ihmettele lainkaan ettei korvauksia edes haeta.
Viimesyksyisestä vahinkohakemuksesta on kyllä lasku maksettuna ja työaikamenetykset kärsittynä, vain korvaus enää puuttuu. Laskelman mukaan sekin jää vain murto-osaan todellisesta vahingosta. Näissä olosuhteissa alan kyllä kallistua Tanelin linjoille.
Vaikka hirvituhot käy tunteisiin niin joku johdonmukaisuus pitäisi silti säilyttää ja perustelut sellaisia, että tavallinen kadunmieskin ne ymmärtäisi. Mä luulen, että kadunmiehellä voi olla ongelmia ymmärtää miksi puuta pitäisi saada kasvattaa lisää kerta sitä riittää ja siitä on ylitarjontaa. Hirvituhot nähdään ylhäältä päin ja voidaan merkitä karttaan. Sellasilta alueiltahan ei sitten tarvia puita edes korjata.
Tuo mainittu toimenpide asioiden yksinkertaistamiseksi on varmaan hyvä ratkaisu. Metsänomistajan näkökohta lienee se että jos lahoa on vaikka 20..30% vanhassa kuusikossa ja joutuu selkeästi peura- alueen takia laittamaan tilalle uudelleen, kuusta puhutaan isosta tulevaisuuden välillisestä vahingosta, kun ei pysty uudistamaan koivulle. Nämä ovat hankalia kysymyksiä- voisiko saada kunnon hirviaidan kustannettua tuollaiselle uudisalalle se loisi työtä tai sitten jonkinlaisen korvauksen tulonmenetyksestä- en tiedä.
Nämä ovat spesiaalikysymyksiä peura -alueella, jotka nykyään siis kyllä kuusettuvat hyvää vauhtia. No hyvä jos kuvani herätti ajatuksia. Myönnetään, että oli erikoinen ajomatka, kun näkee laumoittain satakin peuraa illalla pienellä alueella pelloilla (Vesilahti). Kyllä peuralla on sijansa Suomen luonnossa, ei kannata alkaa tuota vihata, mutta asialliset korvaukset tulisi miettiä kohdalleen.
Kuten asiallinen määräkin näitä sorkallisia. Ja se ei ole tämä nykyinen määrä vaan paljon paljon vähemmän. Täällä palstoilla on aitaaminen tuomittu laajasti joten se ei ole ratkaisu teille eikä taimikoihin. Peura on vielä kaikkein hankalin aidattava ulos taimikosta koska se hyppää yllättävän korkeankin aidan yli. Ja kömpii jopa ryömien alikin. Lahti ja laaja on ainut ratkaisu.
Juu Tuli mieleen että peurat ei myöskään oikein erota aitoja.
Olen nähnyt niitten vauhdilla yrittävän hyppiä yli ja kauheeta katsottavaa.
Vauhkoontuessaan varsinkaan ne yrittävät niistä väkisin läpi, ja loukkaavat itsensä.
Vaikeita kysymyksiä sinänsä täysitihkut taimenikot ovat se ratkaisu ja asianmukaiset korvaukset peura-alueille annetaan niille sitten sijansa.
Eilen illan saldoa Keski-Suomesta: Kolme hirvikolaria kahdessa tunnissa!
Olisko todella tämä kannansäätely hiukan irtoamassa pitimistään. Kallista touhua kun ihmisiä parsitaan ja peltiä oiotaan. Riistakeskus vastuuseen huonosta toiminnasta!
Tulos tai ulos, periaate olisi paikallaan. Eli hirvieläimet eivät ole hallinnassa joten Riistahallinto ulos turhaa tuhtaamasta.
Mahtaisko AR kadunmies ymmärtää seuraavat väitteet:
– Hirvieläinkolareista aiheutuu sekä henkilö- että omaisuusvahinkoja. Kolareiden määrä korreloi hirvieläinkannan suuruuden kanssa.
– Valtioneuvosto on päättänyt vuonna 2006 liikenneturvallisuuden nollavisiosta ja sen tavoitteista ollaan tällä hetkellä jäljessä.
– Hirvieläinten määrää säädellään lain mukaan metsästyksellä ja nykyinen kanta on selkeästi yli sen, mitä asiantuntijat pitävät kestävänä minimikantana
– Kuten AJ totesi, valkohäntäpeura on vieraslaji eli suomalaiseen luontoon kuulumaton eläin. Se joutaa poistaa kokonaan, koska etenkin Lounais-Suomessa siitä aiheutuu mittavat vahingot.
– Hirvieläimet aiheuttavat omaisuusvahinkoja maa- ja metsätaloudelle muuallakin Suomessa.
– Suomessa on tavoitteena nostaa vuotuisia hakkuumääriä ja se aiheuttaa painetta luonnon monimuotoisuudelle. Jotta kaikkea pinta-alaa ei tarvitse ottaa talousmetsäkäyttöön, pitää talousmetsissä tuottaa puuta mahdollisimman tehokkaasti. Mitä enemmän sieltä saadaan puuta, sitä enemmän riittää pinta-alaa suojeluun.
– Suomessa pitää olla vapaus harjoittaa taloudellista toimintaa suojelualueiden ulkouolella, metsästäjät tai esim. ympäristöjärjestöt ei sitä saa estää omiin intresseihin vedoten.
Mitäs kirjoittikaan metsätaloustuottajain äänenkannattajan (maaseudun tulevaisuus) silloinen päätoimittaja lauri kontro:
”Kaikki vieraslajit eivät suinkaan ole haitallisia, sekin pitää muistaa. Valkohäntäpeura on pohjoisamerikkalainen laji, mutta viihtyy hyvin täällä Euroopan pohjoisosissa ja on mitä hyödyllisin riistaeläin.”
Tämä kontro on edelleen MTK:n palkkalistoilla.
Mitäs lukeekaan maaseudun tulevaisuuden toisella sivulla?:
”Maaseudun Tulevaisuus on maa- ja metsätaloustuottajain äänenkannattaja. Se pitää maaseudun ja sen elinkeinojen puolta sekä huolehtii maaseudun henkisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista.”
Oikeus on, mutta edellytykset on varsin heikot. Ja kun ylisuuri hirvieläinkanta johtaa puulajivalinnassa kuuseen, kärsijöinä ovat seuraavan sukupolven edustajat. Ei sinulla, eikä minullakaan ole oikeutta eikä vähäisintäkään syytä viedä heiltä mahdollisuutta kannattavaan metsätalouteen.
.
Hirvieläimen pyyntiluvan myöntäminen edellyttää, että luvan hakijalla on käytettävissään metsästykseen sopiva yhtenäinen alue. Hirvenmetsästykseen käytettävän alueen pinta-alan on oltava vähintään 1 000 hehtaaria ja muiden hirvieläinten metsästykseen käytettävän alueen vähintään 500 hehtaaria. Maa- ja metsätalousministeriö voi päättää poikkeuksista edellä tarkoitettuihin pinta-alavaatimuksiin.Hirvieläimen pyyntilupa myönnetään sellaiselle hakijalle tai hakijoille, joilla on kyseisellä alueella oikeus metsästää hakemuksessa tarkoitettua hirvieläintä. Muualla kuin 8 §:ssä tarkoitetulla alueella voidaan samalle 1 momentin mukaiselle alueelle myöntää pyyntilupa vain yhden hakemuksen perusteella.”
Ja eikun vain kaupallistamaan metsästystä, ensin kannattaa kasvattaa pinta-alaa että tuo vähimmäis vaatimus täyttyy.
Sitten voi irtisanoa nuo aiemmat vuokrasopimukset.
Ja sitten myymään ”riistasafareita”
Ei vielä selvinnyt mikä tämä ryhmä onko kenen metsistä ei pitäisi hakata puita ja pitäisi vaalia monimuotoisuutta. Ketä ei tule ottaa mukaan, että monimuotoisuus säilyy? Kun puuta riittää ja siitä on ylitarjontaa niin hirvet rajoittavat ylitarjontaa ja jakavat tasaisemmin puunostokiintiötä. Minusta eriarvoistumisen ehkäisemiseksi ja tasapuolisuuden nimiasä kaikilta pitää voida ostaa puita eikä vain talousmetsinä kasvattajina.
Kuusettuminen ei ole ongelma koska se leikkaa puun ylitarjontaa.
Nii, se on vähän mistä suunnasta asiaa katsoo mikä on metsätuho. Hirvi syö männikön, tilalle tulee sekalainen seurakunta erilaisia lehtipuita sensijaan, että siinä olisi ykstoikkonen talousmetsä, josta suotta sitten raivataan vielä kuusenkäkkärät tuomasta suojaa elukoille. Hirvi voi myös nähdä monimuotoisuuden tuojana eikä metsätuhojen aiheuttajana. Nyt kun puuta riittää ja siitä on ylitarjontaa niin miksi pitäisi monimuotoisuutta heikentää ja lisätä ylitarjontaa. Nyt monimuotoisuus metsät sattuvat kaikille sattumanvaraisesti eikä ketään tarvitse pitää poissa metsätalouden tuloista. Minusta on itsekästä ajatella, että jonkun ryhmän pitäisi saada kasvattaa puita ja osa jättää tulojen ulkopuolelle.
Vielä en ole saanut uskottavaa selitystä sille miksi hirvituhoja voi laskea euroissa. Eikö se vaatisi sen, että teollisuudelta on todella jäänyt puuta käyttämättä hirvien takia? Aika kummallista tilanteessa, jossa puuta riittää ja siitä on ylitarjontaa.
No jos et muuten hahmota tilannetta, niin koeta AR miettiä miltä taimikon perustamisen maksaneesta metsänomistajasta tuntuu, kun taimikkoon tulee kasvu- ja laatutappio.
Hirvi vähentää monimuotoisuutta kahdella tavalla: ensinnäkin hirven suosikkiravintoa ovat vähäarvoiset lehtipuut (paju, haapa, pihlaja) joiden määrä laidunnuksen vuoksi vähenee, ja toisaalta koska taimikoita joudutaan raivaamaan puhtaaksi lehtipuusta etteivät ne houkuttelisi hirviä.
Miä en toisten subjektiivisista tunteista tiedä, sitten pitäisi myös kysyä joltain toiselta, jonka puita ei osteta koska puusta on ylitarjontaa. Sama kuin tuo liikenneturvallisuus, jokaisella on päässä luku mikä hirvikannan pitäisi olla ja kun kukaan ei ehdota hirvien totaalihävitystä, niin jokainen sietää jonkun verran hirvionnettumuuskuolemia, joku vähemmän, joku enemmän.
Se vähän mitä minä raivauksesta tiedän niin eniten pihlajaa, haapaa, pajua, koivua männyntaimikoissa jätetään silloin kun on kunhan jotakin on jätettävä. Se metsä tehdään silloin vaikka pihlajista. Kun taas männyntaimikko säästyy hirviltä, metsä tehdään lähes kokonaan männystä. Jokaista syötyä mäntyä kohti jää joku lehtipuu.
Lehtipuustakaan ei tarvitse olla huolissaan, sen määräthän on jatkuvassa kasvussa ja ilmastonmuutoksen edetessä lehtipuuta kasvaa vielä enemmän.
AR, vaikka tällä hetkellä olisikin ylitarjontaa, kysynnän kasvaessa puuntuottajat voivat reagoida kasvun parantumisen kautta tarjontaa lisäämällä vasta parin kymmenen vuoden viiveellä. Siksi asiaan pitää varautua jo nyt. Oikeastaan olisi pitänyt jo ennen 90-luvun lopun hirvikannan kasvun alkua. On tehty suurta vahinkoa tulevaisuuden puuston arvokasvulle, vaikka kuutioita riittäisikin.
Ikävä kyllä mäntytukista on tulossa ylitarjontaa ja hyvä vain, että hirvet ovat alentaneet tukit kuitupuuluokkaan. Hirvistä on siis monenlaista hyötyä. Olisi mielenvikaista perustella parin vuoden päästä tulevaa puuntarvetta ja sen riittävyyttä tän hetken tarjonnan perusteella jos tilanne ei olisi sama lisäyksen jälkeenkin. Johtopäätös on, että puuta riittää jatkossakin ja siitä on silloinkin ylitarjontaa. Hirvikanta on ollut 40 vuotta sama ja se on mahdollistanut puun ylitarjonnan joten eipä tarvetta tilannetta enää pahentaa kun tähänkään asti ei ole puuta jäänyt käyttämättä hirvien takia.
Pysyisivät sänkipellolla, vaan kun syövät muuallakin, eikä pelkkää heinää.
Nähty n 100 peuraa kymmenessä eri laumassa kun ajoin ko t iin iltasyöntiaikaa taimikontarkastuksesta. Suomeksi asia on se että koivun ja männynkasvatus ei onnis t u kertakaikkiaan.
Aivan kohtuuttomaksi on peuramäärä päästetty. Voidaan taas kysyä mikä on metsästäjien ja heidän metsästysjärjestönssä vastuu näistä ylilyönneistä?
Eikö maassa pitänyt olla sellainen kuin kannansäätelyvelvollisuus metsästysorganisaatioilla?
Jos valkohäntäpeuroja ovat, kertokaapas, aiheuttavatko ne myös taimikkovahinkoja? Siis liikennevahinkojen ja puutiaisten syöttämisen lisäksi.
En tiedä, mitä peuroja ovat olleet, kun parin vuoden ikäisistä männyistä on latvat talven aikana hävineet. Jäljistä päätellen ne ovat olleet pääsyyllisiä, vaikka hirven jälkiäkin on. Valkohäntäpeuroja alueella näkyy liikkuvan.
Niin jotainhan nuo laumassa elävät syövät elääkseen ja tekevät melkoisia polkuja maastoon.
Männyn kasvatus ja tietysti koivun istutus opn ihan turhaa hommaa.
Ainoa puulaji joka onnistuu on kuusi. Hieno näky on nähdä 10km tietä ajaa satakin peuraa iltasyönnillä, ei siinä mitään .
Kysymys kuuluu kuka ajaa Metsäomistajan oikeuttaa saada asiallisia tuhokorvauksia. Välillinen tappionmenetys on todella iso, kun lahon vaivaamaan maahan laitetaan uudestaan kuusi. Haluaisin että saataisiin korvauksia näiden eläinten aiheuttamista menetyksestä paremmin. Vai saataisiinkos eläinten ystävät tekemään talkoilla riista- aitoja uudisaloille ilmaiseksi tms fiksua??
Metsäkauriille tiettävästi kelpaa myös kuusi. Onko tästä havaintoja lukijoilla?
Minäkin olen mielestäni eläinten ystävä. Ei niitä silti tarvitse olla joka paikassa pilvin pimein, kuten metsäkauriita Ahvenanmaalla. Suomeen riittäisi kymmenkunta valkohäntäpeuraa, Ähtärin eläinpuistoon.
Tässä onkin kysymys siitä, kuinka paljon metsätalous- ja terveyshaittoja riistaeläimiltä hyväksytään? Isojen kartanoiden mailla sorkkaeläimiä voi pitää kaupallista metsästystä varten, kunhan pysyvät siellä rajojen (aitojen?) sisällä.
Kaariit syöp kaekki parvuotijjaat närreentaemet jos sattuuvat laetumille jiämään. On tos tarina.
Avaa Hiihtoniilo tuolla keskustelu-osiossa aiheesta ketju ja esitä kysymyksesi siellä MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajalle mikko tiirolalle. Kyllä vastaa. Täältä tulee sivustatukea sitten. Ehkä muiltakin.
Osoite on: mikko.tiirola@mtk.fi
Tämä MTK:n tiirola on allekirjoittanut 17.04.2013 muunmuassa seuraavan tekstin:
”…Kaikki hirvien aiheuttamat vahingot on korvattava maanomistajille täysimääräisesti. Myös hirvistä johtuvat laatutappiot, väärät puulajivalinnat yms….”
Siis MTK:n kanta on, että myös se, että ollaan pakotettuja istuttamaan hirvien takia kuusenjuurikäävikkö uudelleen kuuselle, on korvattava täysimääräisesti. Se täysimääräisyys pelkästään maanomistajan kohdalla tarkoittaa vähintään 500€ vuotta ja hehtaaria kohti.
MTK:ssa näitä suupaltteja kyllä piisaa ja aina juttua tarpeen mukaan. Kun on nähty ja koettu ettei MTK tee yhtään mitään sorkkaeläinlaidunnukselle metsissämme niin tulee lähinnä mieleen että tätä ”lässyä” tuupataan lähinnä MHY-jäsenyyden eli rahastuksen tarpeiksi.
Se suupalttius mitataan nyt: laitoin tiirolalle viestiä tuohon osoitteeseen, MTK:n jäsenen ominaisuudella.
Älä murehdi, puuta riittää ja siitä on ylitarjontaa.
Anton on päätynyt laskelmissaan aika rajuun vuosikasvumenetykseen, jos vaatimus on 500 € / v.
Noh, tiedä häntä, onhan liha varmasti ok mutta kuka hel…ti jaksaa noita yökausia jossain kyttäyskopissa kytätä. Aika omanlainen ajatusmaailma siinäkin pitää muhia. En käsitä miksi ylipäätään päästetty homma irtoamaan täysin hallinnasta.
Jos hirvimaailma, kuten pahalta näyttää, menee samaa rataa on aivan varma että metsästäjien uskottavuus ja jopa MTK:n kaitseminen alkaa väkisin rapautua koska vahingot kasvavat sietämättömiin mittasuhteisiin. Tullee iso lahti joka toteutetaan ihan muulla tapaa mutta surullista ettei asioita tajuta kuin pakon edessä. Leikitään harrastuksella ihmisten suuren massan kärsivällisyydellä ja se tietää huonoa.
AR: ”Älä murehdi, puuta riittää ja siitä on ylitarjontaa.”
Kun tavoitteena on kasvattaa hakkuiden määrää 15 m-m3/v, on jo ympäristöjärjestöt ja viime päivien talous/energiakeskustelujen yhteydessä moni muukin noussut takajaloilleen. Ollaan huolissaan monimuotoisuudesta, kun metsien käyttöä pitäisi tehostaa. En kuitenkaan ole nähnyt kriitikoiden taholta ainoatakaan näkemystä siitä, mistä tälle planeetalle saadaan riittävä määrä raaka-ainetta, jos tällainen uudistuvan materiaalin potentiaali hukataan. Ilmeisesti edelleen sähkö tulee töpselistä, lämpöä putkesta ja rautaa saa rautakaupasta, joten ei huolta huomisesta.
Itse näen asian niin, että puun käyttöä on pakko kasvattaa ja siksi metsien kasvua pitää saada rajusti lisättyä, jotta ihan kaikkia aloja ei tarvitse hakata paljaaksi. Tässä yhteydessä toivoisi, että vihreätkin osallistuisivat näihin ympäristötalkoisiin ja vaatisivat niinkin julmaa asiaa kuin ylitiheiden eläinkantojen harventamista. Ymmärrän, että eläinten tappaminen on paha paikka tuollaisille vihreille, mutta maailman luonnollisin asia eli ravintoverkkokin toimi niin. Sorkkaeläinten osalta monimuotoisuus paranisi jo pelkästään elukoiden määrän pienentämisestä.
Hirvieläinjahdit pitäisi ehkä kaupallistaa, ellei kantojen alentaminen muuten onnistu. Ja kaikenlainen tarviruokinta pitäisi lopettaa välittömästi.
No jo on,milloinka nämä sorkkaeläinkammoiset oppii?
Raskasmetalli lyijy on hyvä apu kannan hoitoon!
Joku kehuu ampuneensa jopa kuntsareita intissä muttei kykene osallistumaan kannan hoitoon, joku ravaa pisin mettiä kompassi kourassa ettei ennätä jahtiin, ja joku vetoaa johonkin muuhun, vaikkapa vuokrasopimusten irti sanomiseen,,,
Ja sokerina pohjalla:
Laitoinpa viestiä MTK:lle,,,
Osaatko sinä vastata kysymykseen, myönnetäänkö kaatolupia enemmän, jos uusi metsästyksen harrastaja tulee porukkaan mukaan?
Pullonkaulana on varmaan juuri tuo Gla:n mainitsema lupien vähyys.
Pienen vinkin jälkeen päädyin tänne kirjoittamaan muutaman rivin. Laukon peura, valkohäntäpeura tai nykyisimmin valkohäntäkauri on pohjoisameriikkalainen vieraslaji, joka ei siis alunperin kuulu meidän luontoon. Kanta on vahvistunut paikoin voimakkaasti ja sitä myötä vahingot. Pelloilla laiduntavat peurat ovat jokailtainen näky etenkin Lounai-Suomessa. Runsaimman kannan alueilla on myös huomattavia taimikkotuhoja (esim Vesilahden seutu). Mitä on yritetty tehdä asian eteen? Olemme esittäneet, että pitäisi sallia kokeiluluontoisesti valkohäntäkauriin metsästys ilman erillistä pyyntilupaa (kuten metsäkauris) pelkkään metsästysoikeuteen nojaten. Ministeriössä ei ainakaan vielä asialle ole lämmetty. Toiseksi olemme esittäneet metsästysajan jatkamista, koska näyttää siltä, että metsästäjien halukkuua kannansäätelyyn on monin paikoin heikkoa. Näyttää siltä, että lupien saaminen ei peurojen osalta ole ollut ongelma – sen sijaan kaatomäärät eli metsästyspaineen vaimeus. Liikennevahingot ovat selkein syy, jota riistahallintokin joutuu reagoimaan. Pelti kolisee Loimaan seudulla niin, että poliisikin on tuskastunut. Maatalousvahinkojen estämiseen ministeriön suunnasta on nostettu toistuvien vahinkoalojen aitausta. Ei saata olla kovin kustannustehokasta. Kannan voimakas pienentäminen on ainoa järkevä ratkaisu, ja siihen tarvitaan metsästyspainetta.
Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausjärjestelmää pyritään uudistamaan yhteistyössä ministeriön kanssa niin, että ensi vuoden alusta olisi käytössä yksinkertaisempi ja kansantajuisempi järjestelmä ja uudelleen päivitetyt taulukot. Muutaman vuoden takainen taulukkopäivitys on johtanut siihen, että vahinkokorvauksia haetaan hyvin laiskasti. Pyyntilupamaksuja kerätään noin kolmen miljoonan euron verran ja korvattavat metsävahingot olivat viime vuonna vain puoli miljoonaa euroa. VMI tulokset osoittavat kuitenkin, että miljoonalla hehtaarilla on hirvieläinten aiheuttamia vaurioita ja se tulee kalliiksi. Liian karulle maalle tehdyn kuusen viljelyn aiheuttama tukkituoton romahtahtaminenhan näkyy vasta vuosikymmenten päästä eikä siihen ole korvausjärjestelmästä tulossa apua. Kannan säätelyn puitteita hiotaan Helsingissä ja lainsäädäntö on pohjalla, mutta varsinainen kannansäätely tehdään paikallisesti. Metsästäjien ja maanomistajien pitää pystyä myös yhteistyöhön. Vihapuheilla konfliktia ei ratkaista, vaikka epäkohdista pitää myös uskaltaa sanoa.
Tämä lupiin perustuva sorkallisten metsästys on tullut tiensä päähän. Kumoon koko homma jokainen seura metsästäköön mitä haluaa.
Kun luvistä päästään eroon niin riistahallinnosta voidaan antaa kenkää melkoiselle joukolle tyhjäntoimittajia.
Metsästäjätkää eivät sitten enää pääse sen puun taakse piiloon ettei ole lupia kun halutaan säästää kantaa seuraavallekkin vuodelle. Silloin maan vuokraajalle on pakko vastata rehellisesti kun hän kysyy miksi hirviä on paljon. Ja jos vastaus on ettei viittitty ampua, niin vuokrasopimus irti ja toiselle seuralle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
On aivan totta mitä Tiirola tuolla totesi nykyisistä hirvivahinkokorvauksista. Tämänhetkinen systeemi on aivan teatteria, enkä ihmettele lainkaan ettei korvauksia edes haeta.
Viimesyksyisestä vahinkohakemuksesta on kyllä lasku maksettuna ja työaikamenetykset kärsittynä, vain korvaus enää puuttuu. Laskelman mukaan sekin jää vain murto-osaan todellisesta vahingosta. Näissä olosuhteissa alan kyllä kallistua Tanelin linjoille.
Vaikka hirvituhot käy tunteisiin niin joku johdonmukaisuus pitäisi silti säilyttää ja perustelut sellaisia, että tavallinen kadunmieskin ne ymmärtäisi. Mä luulen, että kadunmiehellä voi olla ongelmia ymmärtää miksi puuta pitäisi saada kasvattaa lisää kerta sitä riittää ja siitä on ylitarjontaa. Hirvituhot nähdään ylhäältä päin ja voidaan merkitä karttaan. Sellasilta alueiltahan ei sitten tarvia puita edes korjata.
Tuo mainittu toimenpide asioiden yksinkertaistamiseksi on varmaan hyvä ratkaisu. Metsänomistajan näkökohta lienee se että jos lahoa on vaikka 20..30% vanhassa kuusikossa ja joutuu selkeästi peura- alueen takia laittamaan tilalle uudelleen, kuusta puhutaan isosta tulevaisuuden välillisestä vahingosta, kun ei pysty uudistamaan koivulle. Nämä ovat hankalia kysymyksiä- voisiko saada kunnon hirviaidan kustannettua tuollaiselle uudisalalle se loisi työtä tai sitten jonkinlaisen korvauksen tulonmenetyksestä- en tiedä.
Nämä ovat spesiaalikysymyksiä peura -alueella, jotka nykyään siis kyllä kuusettuvat hyvää vauhtia. No hyvä jos kuvani herätti ajatuksia. Myönnetään, että oli erikoinen ajomatka, kun näkee laumoittain satakin peuraa illalla pienellä alueella pelloilla (Vesilahti). Kyllä peuralla on sijansa Suomen luonnossa, ei kannata alkaa tuota vihata, mutta asialliset korvaukset tulisi miettiä kohdalleen.
Kuten asiallinen määräkin näitä sorkallisia. Ja se ei ole tämä nykyinen määrä vaan paljon paljon vähemmän. Täällä palstoilla on aitaaminen tuomittu laajasti joten se ei ole ratkaisu teille eikä taimikoihin. Peura on vielä kaikkein hankalin aidattava ulos taimikosta koska se hyppää yllättävän korkeankin aidan yli. Ja kömpii jopa ryömien alikin. Lahti ja laaja on ainut ratkaisu.
Juu Tuli mieleen että peurat ei myöskään oikein erota aitoja.
Olen nähnyt niitten vauhdilla yrittävän hyppiä yli ja kauheeta katsottavaa.
Vauhkoontuessaan varsinkaan ne yrittävät niistä väkisin läpi, ja loukkaavat itsensä.
Vaikeita kysymyksiä sinänsä täysitihkut taimenikot ovat se ratkaisu ja asianmukaiset korvaukset peura-alueille annetaan niille sitten sijansa.
Tarkennus: valkohäntäpeura ei kuulu Suomen luontoon, vaan on haitallinen vieraslaji.
Eilen illan saldoa Keski-Suomesta: Kolme hirvikolaria kahdessa tunnissa!
Olisko todella tämä kannansäätely hiukan irtoamassa pitimistään. Kallista touhua kun ihmisiä parsitaan ja peltiä oiotaan. Riistakeskus vastuuseen huonosta toiminnasta!
Tulos tai ulos, periaate olisi paikallaan. Eli hirvieläimet eivät ole hallinnassa joten Riistahallinto ulos turhaa tuhtaamasta.
Mahtaisko AR kadunmies ymmärtää seuraavat väitteet:
– Hirvieläinkolareista aiheutuu sekä henkilö- että omaisuusvahinkoja. Kolareiden määrä korreloi hirvieläinkannan suuruuden kanssa.
– Valtioneuvosto on päättänyt vuonna 2006 liikenneturvallisuuden nollavisiosta ja sen tavoitteista ollaan tällä hetkellä jäljessä.
– Hirvieläinten määrää säädellään lain mukaan metsästyksellä ja nykyinen kanta on selkeästi yli sen, mitä asiantuntijat pitävät kestävänä minimikantana
– Kuten AJ totesi, valkohäntäpeura on vieraslaji eli suomalaiseen luontoon kuulumaton eläin. Se joutaa poistaa kokonaan, koska etenkin Lounais-Suomessa siitä aiheutuu mittavat vahingot.
– Hirvieläimet aiheuttavat omaisuusvahinkoja maa- ja metsätaloudelle muuallakin Suomessa.
– Suomessa on tavoitteena nostaa vuotuisia hakkuumääriä ja se aiheuttaa painetta luonnon monimuotoisuudelle. Jotta kaikkea pinta-alaa ei tarvitse ottaa talousmetsäkäyttöön, pitää talousmetsissä tuottaa puuta mahdollisimman tehokkaasti. Mitä enemmän sieltä saadaan puuta, sitä enemmän riittää pinta-alaa suojeluun.
– Suomessa pitää olla vapaus harjoittaa taloudellista toimintaa suojelualueiden ulkouolella, metsästäjät tai esim. ympäristöjärjestöt ei sitä saa estää omiin intresseihin vedoten.
Mitäs kirjoittikaan metsätaloustuottajain äänenkannattajan (maaseudun tulevaisuus) silloinen päätoimittaja lauri kontro:
”Kaikki vieraslajit eivät suinkaan ole haitallisia, sekin pitää muistaa. Valkohäntäpeura on pohjoisamerikkalainen laji, mutta viihtyy hyvin täällä Euroopan pohjoisosissa ja on mitä hyödyllisin riistaeläin.”
Tämä kontro on edelleen MTK:n palkkalistoilla.
Mitäs lukeekaan maaseudun tulevaisuuden toisella sivulla?:
”Maaseudun Tulevaisuus on maa- ja metsätaloustuottajain äänenkannattaja. Se pitää maaseudun ja sen elinkeinojen puolta sekä huolehtii maaseudun henkisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista.”
Kenellä GLA:n mielestä ei sitten ole oikeutta hoitaa talousmetsäperiaatteen mukaan metsiään vaan heidän on suojeltava metsiään?
Oikeus on, mutta edellytykset on varsin heikot. Ja kun ylisuuri hirvieläinkanta johtaa puulajivalinnassa kuuseen, kärsijöinä ovat seuraavan sukupolven edustajat. Ei sinulla, eikä minullakaan ole oikeutta eikä vähäisintäkään syytä viedä heiltä mahdollisuutta kannattavaan metsätalouteen.
.
Hyvä keskustelu. Erityiskiitokset Mikko Tiirolalle ja nimimerkki Gla:lle.
Metsästyslaki
.Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27 §
Hirvieläimen pyyntiluvan myöntämisen edellytykset
Hirvieläimen pyyntiluvan myöntäminen edellyttää, että luvan hakijalla on käytettävissään metsästykseen sopiva yhtenäinen alue. Hirvenmetsästykseen käytettävän alueen pinta-alan on oltava vähintään 1 000 hehtaaria ja muiden hirvieläinten metsästykseen käytettävän alueen vähintään 500 hehtaaria. Maa- ja metsätalousministeriö voi päättää poikkeuksista edellä tarkoitettuihin pinta-alavaatimuksiin.Hirvieläimen pyyntilupa myönnetään sellaiselle hakijalle tai hakijoille, joilla on kyseisellä alueella oikeus metsästää hakemuksessa tarkoitettua hirvieläintä. Muualla kuin 8 §:ssä tarkoitetulla alueella voidaan samalle 1 momentin mukaiselle alueelle myöntää pyyntilupa vain yhden hakemuksen perusteella.”
Ja eikun vain kaupallistamaan metsästystä, ensin kannattaa kasvattaa pinta-alaa että tuo vähimmäis vaatimus täyttyy.
Sitten voi irtisanoa nuo aiemmat vuokrasopimukset.
Ja sitten myymään ”riistasafareita”
Ei vielä selvinnyt mikä tämä ryhmä onko kenen metsistä ei pitäisi hakata puita ja pitäisi vaalia monimuotoisuutta. Ketä ei tule ottaa mukaan, että monimuotoisuus säilyy? Kun puuta riittää ja siitä on ylitarjontaa niin hirvet rajoittavat ylitarjontaa ja jakavat tasaisemmin puunostokiintiötä. Minusta eriarvoistumisen ehkäisemiseksi ja tasapuolisuuden nimiasä kaikilta pitää voida ostaa puita eikä vain talousmetsinä kasvattajina.
Kuusettuminen ei ole ongelma koska se leikkaa puun ylitarjontaa.
AR:n mielestä metsätuhot eivät näköjään ole ongelma ollenkaan. Olen mykistynyt. Anneli out!
Nii, se on vähän mistä suunnasta asiaa katsoo mikä on metsätuho. Hirvi syö männikön, tilalle tulee sekalainen seurakunta erilaisia lehtipuita sensijaan, että siinä olisi ykstoikkonen talousmetsä, josta suotta sitten raivataan vielä kuusenkäkkärät tuomasta suojaa elukoille. Hirvi voi myös nähdä monimuotoisuuden tuojana eikä metsätuhojen aiheuttajana. Nyt kun puuta riittää ja siitä on ylitarjontaa niin miksi pitäisi monimuotoisuutta heikentää ja lisätä ylitarjontaa. Nyt monimuotoisuus metsät sattuvat kaikille sattumanvaraisesti eikä ketään tarvitse pitää poissa metsätalouden tuloista. Minusta on itsekästä ajatella, että jonkun ryhmän pitäisi saada kasvattaa puita ja osa jättää tulojen ulkopuolelle.
Vielä en ole saanut uskottavaa selitystä sille miksi hirvituhoja voi laskea euroissa. Eikö se vaatisi sen, että teollisuudelta on todella jäänyt puuta käyttämättä hirvien takia? Aika kummallista tilanteessa, jossa puuta riittää ja siitä on ylitarjontaa.
No jos et muuten hahmota tilannetta, niin koeta AR miettiä miltä taimikon perustamisen maksaneesta metsänomistajasta tuntuu, kun taimikkoon tulee kasvu- ja laatutappio.
Hirvi vähentää monimuotoisuutta kahdella tavalla: ensinnäkin hirven suosikkiravintoa ovat vähäarvoiset lehtipuut (paju, haapa, pihlaja) joiden määrä laidunnuksen vuoksi vähenee, ja toisaalta koska taimikoita joudutaan raivaamaan puhtaaksi lehtipuusta etteivät ne houkuttelisi hirviä.
Miä en toisten subjektiivisista tunteista tiedä, sitten pitäisi myös kysyä joltain toiselta, jonka puita ei osteta koska puusta on ylitarjontaa. Sama kuin tuo liikenneturvallisuus, jokaisella on päässä luku mikä hirvikannan pitäisi olla ja kun kukaan ei ehdota hirvien totaalihävitystä, niin jokainen sietää jonkun verran hirvionnettumuuskuolemia, joku vähemmän, joku enemmän.
Se vähän mitä minä raivauksesta tiedän niin eniten pihlajaa, haapaa, pajua, koivua männyntaimikoissa jätetään silloin kun on kunhan jotakin on jätettävä. Se metsä tehdään silloin vaikka pihlajista. Kun taas männyntaimikko säästyy hirviltä, metsä tehdään lähes kokonaan männystä. Jokaista syötyä mäntyä kohti jää joku lehtipuu.
Lehtipuustakaan ei tarvitse olla huolissaan, sen määräthän on jatkuvassa kasvussa ja ilmastonmuutoksen edetessä lehtipuuta kasvaa vielä enemmän.
AR, vaikka tällä hetkellä olisikin ylitarjontaa, kysynnän kasvaessa puuntuottajat voivat reagoida kasvun parantumisen kautta tarjontaa lisäämällä vasta parin kymmenen vuoden viiveellä. Siksi asiaan pitää varautua jo nyt. Oikeastaan olisi pitänyt jo ennen 90-luvun lopun hirvikannan kasvun alkua. On tehty suurta vahinkoa tulevaisuuden puuston arvokasvulle, vaikka kuutioita riittäisikin.
Ikävä kyllä mäntytukista on tulossa ylitarjontaa ja hyvä vain, että hirvet ovat alentaneet tukit kuitupuuluokkaan. Hirvistä on siis monenlaista hyötyä. Olisi mielenvikaista perustella parin vuoden päästä tulevaa puuntarvetta ja sen riittävyyttä tän hetken tarjonnan perusteella jos tilanne ei olisi sama lisäyksen jälkeenkin. Johtopäätös on, että puuta riittää jatkossakin ja siitä on silloinkin ylitarjontaa. Hirvikanta on ollut 40 vuotta sama ja se on mahdollistanut puun ylitarjonnan joten eipä tarvetta tilannetta enää pahentaa kun tähänkään asti ei ole puuta jäänyt käyttämättä hirvien takia.
Noin ilmeisesti päättäjätkin ajattelee ja sen kyllä huomaa. Ajatusmallin tehokkuus näkyy siinä, että EU:ssa vain Kreikalla menee Suomea huonommin.
Kyllä siitä lähdetään, että nää on minun maita ja sinne on turha minkään luontokappaleen tulla räyhäämään. Mää myrkytän ne kaikki.