Ei toki ienvarresta kännykällä autosa istuen. Kuva otettu hankintahakkuulta tullessa Vesilahdelta ( Laukosta yli kymmenen kilsan päästä.)
Peurat näkyy tähän aikaan siirtyvän lämpimille paikoille jossa ruoho on vielä vihreää. Harvase kerta aina poukkoilevat teiden yli samoista paikoista. Aiemmin ajaessa en noita ole kovin tarkasti pelloilta silmäillytkään. No ennätys on Vesilahden läpi ajaessa 52 Laukon peuraa iltasyönniltä. Enpä noita ole oppinut vihaamaankaan , nälkäänsä taimia metsässä suuresti syövät.
Siis saa metsäsästää (siunattu wikipedia). Mutta onko niillä samanlainen lupakäytäntö kuin hirvillä, vai saako metsästysaikana kaataa niin paljon kauriita kuin sielu sietää ja paukkuja riittää?
Ai mää luulin että tuo kuuluu mettämiesten yleissivistykseen. Avaan sen verran, että kattelkaas huviksenne netistä vaikka Kurki- sukua ja Laukon kartanon historiaa niin alkaa keskiaikakin avautuun ja niin tän peuralajin nimi on Laukonpeura juuri siksi….
Mikään ei oo niin ehdotonta metsäalalla. Paitsi nopee uudistus ja taimikoiden tiheä kasvatus pyrkimys. Luonto korjaa sanoi meidän vanha ukko kun joku alkoi puhuun syvällä rinta äänellä nk metsä totuuksia.
Eli ihan ensi harvennukset tekisin mieluusti kyllä itse ja kyllä tota hommaa oon tehnytkin. Se on kyllä puoleksi sellaista riukumetsän hoitoa, ylisouiden poistoa,valkkausta ja energiapuu-puuhailua nykyään. Tulee siitäkin vähän tiliä, mutta vasta sen jälkeen metsä kiittää ja alkaa kasvamaan sitten vauhdilla. Seuraavat harvennukset menee hienosti jo motolla ja konemiehetkin sitten pystyy tekeen tiliä.
En itse kuulu nk laukonpeuraporukoihin. Sen verran kommentoin, että vaaditaan nk. hirvikortti ja luvanalaista toimintaa siinä missä hirvestyskin. Käsiittääkseni kaliiperi 308 on ihan ok ei järeempi missään mielessä.
Yleinen kommentti Laukonpeuran lihasta on, että hirven lihaa pidetään arvokkaampana (parempana). Palvattua lihaa olen kaverilta saanut ja se oli hyvin maukasta.
En halua tässä puhua peuralupien määristä ihan tarkkaan kun en tiedä ihan varmasti nykyään, mutta tämä on erittäin tärkeä riistaeläin, kun hirvet on ammuttu, peuralla jatketaan joulua kohti. Kyttäys on yleinen tapa jahdata.
Itse annoin kaikki omenat puista Karijoella peuraporukalle, koska peurat pärjäävät kovan talven yli paremmin kun niitä ruokitaan ja tuosta tuli hyvä mieli. Tosin kotirusakko siellä varmaan urputtaa mielessään….
Alunperin Minnesotan seudun suomalaisten lahja, koska meillä oli silloin ennen sotia kaikki peurat ja hirvet ammuttu liki sukupuuttoon.
Sellainen ongelma on että isot valtavat sadat peuramäärät tekee männyn ja koivun uudistuksen tosi vaikeaksi paitsi jos kylvää alan täyteen….
Siinäpä tulikin kunnon tietoisku. Mahtavaa! Muistui heti mieleen, kun eräs etelän setä aikoinaan kävi Loimaalla peurametällä ja sellainen jäi fiilis, että se koostui vähän hienommista herroista se porukka. Lienee ollut siis samaa laukonpeuraa Loimaalla? (Tunnustan, että en vielä lukenut Laukon kartanon historiikkia enkä siis tiedä, missä se tarkalleen ottaen sijaitsee!) Taitaa olla edelleenkin aika eteläinen tuo laukonpeuran levinneisyys Suomessa?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Hieno kuva.
Asuukos se hiihtoniilo tuossa nätissä mökissä.
Ei toki ienvarresta kännykällä autosa istuen. Kuva otettu hankintahakkuulta tullessa Vesilahdelta ( Laukosta yli kymmenen kilsan päästä.)
Peurat näkyy tähän aikaan siirtyvän lämpimille paikoille jossa ruoho on vielä vihreää. Harvase kerta aina poukkoilevat teiden yli samoista paikoista. Aiemmin ajaessa en noita ole kovin tarkasti pelloilta silmäillytkään. No ennätys on Vesilahden läpi ajaessa 52 Laukon peuraa iltasyönniltä. Enpä noita ole oppinut vihaamaankaan , nälkäänsä taimia metsässä suuresti syövät.
Saako noita Laukonpeuroja ( = valkohäntäpeura?) metsästää? Varmaan hyvää lihaa niissä. Eikö ne ole jotain tarhakarkulaisia meidän oloissa?
Siis saa metsäsästää (siunattu wikipedia). Mutta onko niillä samanlainen lupakäytäntö kuin hirvillä, vai saako metsästysaikana kaataa niin paljon kauriita kuin sielu sietää ja paukkuja riittää?
Missäspäin on laukko.
Hiihtoniilo taidat olla myös metsurihakkuiden kannalla harvennuksilla.
Ai mää luulin että tuo kuuluu mettämiesten yleissivistykseen. Avaan sen verran, että kattelkaas huviksenne netistä vaikka Kurki- sukua ja Laukon kartanon historiaa niin alkaa keskiaikakin avautuun ja niin tän peuralajin nimi on Laukonpeura juuri siksi….
Mikään ei oo niin ehdotonta metsäalalla. Paitsi nopee uudistus ja taimikoiden tiheä kasvatus pyrkimys. Luonto korjaa sanoi meidän vanha ukko kun joku alkoi puhuun syvällä rinta äänellä nk metsä totuuksia.
Eli ihan ensi harvennukset tekisin mieluusti kyllä itse ja kyllä tota hommaa oon tehnytkin. Se on kyllä puoleksi sellaista riukumetsän hoitoa, ylisouiden poistoa,valkkausta ja energiapuu-puuhailua nykyään. Tulee siitäkin vähän tiliä, mutta vasta sen jälkeen metsä kiittää ja alkaa kasvamaan sitten vauhdilla. Seuraavat harvennukset menee hienosti jo motolla ja konemiehetkin sitten pystyy tekeen tiliä.
No niin, hyvä niilo, kiitoksia paljon. Sivistystä ei ole koskaan liikaa.
Mutta se valkohäntäkauriin ( = laukonpeuran) metsästys? Onko siinä mitä rajoituksia? Kysyn, koska en tiedä.
En itse kuulu nk laukonpeuraporukoihin. Sen verran kommentoin, että vaaditaan nk. hirvikortti ja luvanalaista toimintaa siinä missä hirvestyskin. Käsiittääkseni kaliiperi 308 on ihan ok ei järeempi missään mielessä.
Yleinen kommentti Laukonpeuran lihasta on, että hirven lihaa pidetään arvokkaampana (parempana). Palvattua lihaa olen kaverilta saanut ja se oli hyvin maukasta.
En halua tässä puhua peuralupien määristä ihan tarkkaan kun en tiedä ihan varmasti nykyään, mutta tämä on erittäin tärkeä riistaeläin, kun hirvet on ammuttu, peuralla jatketaan joulua kohti. Kyttäys on yleinen tapa jahdata.
Itse annoin kaikki omenat puista Karijoella peuraporukalle, koska peurat pärjäävät kovan talven yli paremmin kun niitä ruokitaan ja tuosta tuli hyvä mieli. Tosin kotirusakko siellä varmaan urputtaa mielessään….
Alunperin Minnesotan seudun suomalaisten lahja, koska meillä oli silloin ennen sotia kaikki peurat ja hirvet ammuttu liki sukupuuttoon.
Sellainen ongelma on että isot valtavat sadat peuramäärät tekee männyn ja koivun uudistuksen tosi vaikeaksi paitsi jos kylvää alan täyteen….
Siinäpä tulikin kunnon tietoisku. Mahtavaa! Muistui heti mieleen, kun eräs etelän setä aikoinaan kävi Loimaalla peurametällä ja sellainen jäi fiilis, että se koostui vähän hienommista herroista se porukka. Lienee ollut siis samaa laukonpeuraa Loimaalla? (Tunnustan, että en vielä lukenut Laukon kartanon historiikkia enkä siis tiedä, missä se tarkalleen ottaen sijaitsee!) Taitaa olla edelleenkin aika eteläinen tuo laukonpeuran levinneisyys Suomessa?