Varmiten meillä luotaisesti pienaukkoihin rehevällä maalla puulajeista tullut: hieskoivu,leppä,pihlaja,raita ja kuusen teppanoita.Männyt ja rauduskoivut hirvet nuutanneet vähemmän mairittelevaan muotoon.
Tässä on aika tyypillinen pienaukkojen ongelma. Maapohja on selkeästi koivun ja kuusen maata, mutta pääpuulajiksi syntyikin jostain kumman syystä mänty. Alue on kuusikon ja koivujen ympäröimä, ja lähimmät männyt ovat lähes 300 metrin päässä. Mäntyjen laatuennuste on tässä huono, joten niitä tullaan jatkossa vähentämään. Pienaukko on hakattu jo 12 vuotta sitten, joten uudistuminen on ollut erittäin hidasta. Nykymenetelmillä istutuskoivikko alkaa olla siinä iässä jo ensiharvennusvaiheessa, eikä kuusikollakaan se olisi enää kaukana, – vertaa aikaisempaan kuvaan 17-vuotiaasta kuusikosta!
Toinen pienaukkojen ongelma ovat reunapuut. Tulee pystyyn kuolleita puita yllättävän paljon.
Tätä kuvaa ottaessa huomasin taustalla kolme puolikuollutta kuusta ja yhden koivun. Omat kokemukseni ovat olleet, että pienaukkojen reunapuut ovat alttiimpia tuhoille kuin isompien aukkojen reunapuut. En tiedä, onko asiaa ehditty vielä laajemmin tutkia, mutta syytä kyllä olisi.
Varjostus reunimmaisten puiden huonon menestymisen syynä minun mielestäni.
Itselläni kokemusta runapuiden taimien kuolemisesta. Ei olisi pitänyt jättää kuitupuun kokoisia ”saarekkeita” aukolle silloisen ”metsäpoliisin” vaatimuksesta vaan pistää surutta matalaksi. Jättöpuut ovat asia erikseen.Tällaiset saaret taimikoiden keskellä ovat vaikeita ja kannattamattomia harventaa kun ympärillä on taimikko.
Niinpä viime kesän hakkuissa aukon kokoa suurennettiin ennen muokkausta ja kuviosta tehtiin tulevaisuutta ajatellen järkevän muotoinen kaatamalla vierestä pala nuorta metsää ja muutaman aarin saarekkeita. Reunavaikutusta pienennettiin.
Varmiten meillä luotaisesti pienaukkoihin rehevällä maalla puulajeista tullut: hieskoivu,leppä,pihlaja,raita ja kuusen teppanoita.Männyt ja rauduskoivut hirvet nuutanneet vähemmän mairittelevaan muotoon.
Täydennän Metsäkupsan listaa. Yksi todennäköisimpien listalle kuuluvistaa on myös puuton alue, jossa heinä on selvinnyt voittajaksi.
MV poistaisi lehtipuut, männyille 1-pystykarsinta. Karsintaa tulee jatkaa sitten tyvitukin pituuteen.
Tässä kuvassa on vieläpä kohtuullisen onnistunut pienaukko. Taimia löytyy hyvin ja jopa havupuita. Vähän epätasainen tulee, mutta ihan hyvä.
Todella viehko aukko.
Pirun rehevä aukko männylle. Olisko tuossa kuitenkin koivu se paras vaihtoehto. Melko oksaisia männyt ovat.
Veikkauksia, saako noista männyistä karsimalla hyvälaatuista puuta? Olettaen, että runko on ja pysyy suorana.
Tässä on aika tyypillinen pienaukkojen ongelma. Maapohja on selkeästi koivun ja kuusen maata, mutta pääpuulajiksi syntyikin jostain kumman syystä mänty. Alue on kuusikon ja koivujen ympäröimä, ja lähimmät männyt ovat lähes 300 metrin päässä. Mäntyjen laatuennuste on tässä huono, joten niitä tullaan jatkossa vähentämään. Pienaukko on hakattu jo 12 vuotta sitten, joten uudistuminen on ollut erittäin hidasta. Nykymenetelmillä istutuskoivikko alkaa olla siinä iässä jo ensiharvennusvaiheessa, eikä kuusikollakaan se olisi enää kaukana, – vertaa aikaisempaan kuvaan 17-vuotiaasta kuusikosta!
Toinen pienaukkojen ongelma ovat reunapuut. Tulee pystyyn kuolleita puita yllättävän paljon.
Tätä kuvaa ottaessa huomasin taustalla kolme puolikuollutta kuusta ja yhden koivun. Omat kokemukseni ovat olleet, että pienaukkojen reunapuut ovat alttiimpia tuhoille kuin isompien aukkojen reunapuut. En tiedä, onko asiaa ehditty vielä laajemmin tutkia, mutta syytä kyllä olisi.
Varjostus reunimmaisten puiden huonon menestymisen syynä minun mielestäni.
Itselläni kokemusta runapuiden taimien kuolemisesta. Ei olisi pitänyt jättää kuitupuun kokoisia ”saarekkeita” aukolle silloisen ”metsäpoliisin” vaatimuksesta vaan pistää surutta matalaksi. Jättöpuut ovat asia erikseen.Tällaiset saaret taimikoiden keskellä ovat vaikeita ja kannattamattomia harventaa kun ympärillä on taimikko.
Niinpä viime kesän hakkuissa aukon kokoa suurennettiin ennen muokkausta ja kuviosta tehtiin tulevaisuutta ajatellen järkevän muotoinen kaatamalla vierestä pala nuorta metsää ja muutaman aarin saarekkeita. Reunavaikutusta pienennettiin.
Samantapaisia kokemuksia on kuin Aukustillakin. Omassa jutussani tarkoitin reunapuilla kuvassa näkyviä pienaukon ulkopuolelle jääviä vanhempia puita