Kuvassa on läpimitaltaan 2cm:n raivauskanto .(ämpäri mittasuhteita varten ) Raippa on katkaistu pitkään kantoon kuluneena keväänä . Maapohja on rehevää ja alue harvennettu puistoasentoon vuonna 2001 .
Seuraavan kuvan keväällä katkaistu kanto on läpimitaltaan 4cm ja viimeisen 20 cm . Kaikki sijaitsevat samalla tontilla .
Pienin kanto on pukannut hennot vesansa nätisti kannon päästä . Ne saa pois pelistä sahaamalla kanto poikki hieman alempaa . Tämän jälkeen vesan tuottokyky on olematon .
Isommissa kannoissa puolestaan vesoja kohoaa ympäri kantoa ja kasvu on hurjaa . Lehdetkin rukkasen kokoisia . Niiden kurissapitämisessä on jo selviä haasteita .
Viimeisen kuvan kuusentaimet ovat iältään 14v ja pituutta niillä on hurjat 80-120cm !!! Parikymmentä kantovesaa on saavuttanut vieressä saman pituuden kahdessa kuukaudessa . Kuusen tulevaisuus on huono edelleenkin ellei vesoja raivata pian uudestaan .
Jokainen voi tahollaan miettiä , kuinka isoksi taimikosta raivattavan puuaineksen haluaa kasvattaa . Minä en antaisi vesakon kasvaa sormea paksummaksi .
Niinkuin noista kuusista huomataan niin ne eivät ole vielä siinä kehityvaiheessa kun kova pituuskasvu alkaa. Ne alkaa kasvamaan puoli metrin ja yli vuosikasvuja vasta n. 7 vuotiaina ja yli parimetrisinä. Vähän vai paljon vesoja on merkityksetöntä, merkitsevää on, että nuo vesat ei kasva kuusten yli tässä vaiheessa kun kolminkertainen puumäärä tulee häiritsemään. Koivu kasvaa ennen ensimmäistä raivauskertaa niin nopeasti kun kun kuuset pysyy lyhyinä niin ne eivät häiritse. Kun raivataan silloin ennenkuin tuo kova pituuskasvu vaihe ei ole vielä alkanut niinkuin kuvissa niin nuo pienetkin kasvaa nopea kuusten ohi. Kun raivataan silloin kun eli vähän myöhemmin kun kuuset ovat siinä kehityvaiheessa, että hurja pituuskasvu on alkanut, ei vesojen lukumäärällä ole merkitystä kun ne kestää kuusten alapuolella.
Hyvä havainnollistus!
Vain raivaten voitat ja aikaisempi raivaaja löytää ….. aikanaan ison puun 🙂
Hiluxmetsuri, taitaa olla niin että tuosta vesastakin tuossa kannossa olisi paremmat toiveet sen raivaajan nähdä vielä iso puu kuin tuosta ämpärin alla olevasta. Kyllä jälkipolvet meitin sukupolven isot puut niittää. Eikä taida edes mielessään kiittää.
Ämpärin alapuolella on kataja, joten vertailu siihen on turhaa.
Ero erikokoisten raivauskantojen versomisvoimakkuudessa on jutun pointti .
Kävisit kuvaamassa edes oikeassa kuusentaimikossa. Tuollasesta höpönpöpöstä ei kannata mitään yrittää päätellä. Vai sormenpaksuutta paksummaksi, hohhoijaa, et taida ihan ymmärtää kuinka monta raivauskertaa sellainen vaatii.