Eiköhän halko ja ranka aina lasketa energiapuuksi. Kuusmottinen aikoo ilmeisesti uunottaa pääkaupunkiseudun takkapuun tarvitsijoita hinta-arviollaan. Puuta tuossa on noin neljä pinomottia, joista neljännes rankaa. Aika tyytyväinen saa olla jos joltain irtoaa 200 ekua…
Kerrottakoon vielä että huoli pinojen kaatumisesta on aiheeton, (jos jollekin sellainen tulee kuvasta mieleen), Duudson kännykän optiikka saa tuon ”kallistumisen” aikaan. 🙂
Se pino ei mahtunut kuvaan. Jossa ruuviksi kiertyneet puut on. Aukon laidalla kasvaneita, usko meinasi niitten kanssa loppua.Hessu seuraili aukon laidalla touhuja. Laumanvartijatkin saivat tekemista.
Kisi hyvä. Ymmärsikö nyt oikein että epäilet että pinot on tehty ”pilke silmäkulmassa”. 🙂
Pinon mallilla on vissi tarkoituksensa. Harvaan ladottuna kevätahava kuivattelee tuollaiset satsit mukavasti. Ainut haitta asiassa on, jos sen haitaksi laskee, että pikkulinnut pesii mielellään keväisin noihin pinoihin. Kerran jopa orava. Eihän niitä vuoralaisia raski häätää, vaan pinojen ajo katokseen viivästyy.
Yksikään tuolla mallilla tehty pino ei ole kaatunut, pohja vaan täytyy talvella lapioida täysin puhtaaksi. Alla on kuormalava, jonka päälle puut ladotaan ristikolle. Noita kuormalavoja tulee parhaimmilla työkeikoilla peräkärryllinen, eri kokoisia.
Pinojen pohjalla nuo lavat ”lämmittää” paremmin kuin kattilassa.
Totisinta tottahan sinä töriset. Kuormalavat pilkottavat näkyvissä pinojen alla. Varmasti kuivuminen tapahtuu ilmavalla paikalla nopsaan, kun joka suunnasta tuleva tuuli pääsee leyhyttelemään tornin eri sivuja. Tuossa menetelmässä on kuitenkin aina vaarana, että torni sortuu, varsinkin jos korkeutta on yltiöpäisesti ja pohja jää vähänkin vinoon. Olisi surullista, jos joku pikkulinnun pesä tuhoutuisi siinä. Käytätkö vatupassia? Sanopa rehellisesti, onko joskus sattunut rysähtämään nurin!
Sitä ihmettelen, että en ole missään muualla nähnyt tuolla tavoin kehiteltyjä puupinoja.
Kuormalavojen päälle tehtynä ”pinot” pysyy hyvin pystyssä, yhtään ei ole kaatunut. Rangoista pinonpohjan tehden tulee paljon heilakampi. Aina parempi jos lavan saa sopivan kuopan päälle, silloin lava ei ala kantamaan keskeltä ja muutu huojuvaksi torniksi. Kahta metriä korkeampana ei kannata tehdä.
Lisäksi nuo pinot on tarvittaessa helppo suojat 2X3 metrisellä pressulla jos jostain syystä ei pääse ajamaan katon alle. Pari metrinen ranka pinon päälle, ja pressu sidotaan kulmistaan kiinni. Tuuletus toimii edelleen.
Veliseni.Systeemisi on todella nerokas.Kyllähän tuolla tyylillä puut kuivuu hyvin,ja pitää olla melokoonen puhuri että nurin menöövät.
Kai sentään Hessulle tarjosit kunnon paistin,kun vähäniinku oli sulla vahtimassa selustaa.
No, Hessulla ja minulla on sopimus. Katsoa saa mutta koskea ei. Seuraamme toistemme tekemisia, mutta emme puutu niihin. Ottakoon paistin peuroista tai hirvista. Vaikka hyva vartija se on, hirvetkaan ei tule pihaan poissaollessa. Olisi toki paistin ansainnut, mutta,,,,
Juu paree on että Hessu itte paistinsa pyyrystää.
Muutuin voi käyrä huonosti, jos oppii orottamaan aina valimista paistia.
Koska et varmaan joka päivä ennätä mökillä käymään.
Iron. osuit kerralla oikeaan.
Kyseessä on luonnonvarainen eläin. Parempi että etsii ruokansa luonnosta. Kun susi pysyy lestissään, en minäkään usuta laumanvartijoitani niitten perään. Elämme siis sopuisaa yhteiseloa.
Ja koiranpojat pitää pihapiirin peto- ja sorkkaeläin vapaana alueena silloin kun olemme paikalla.
Niin, on jäänyt vastaamatta ”kisille” vatupassin käytöstä. 🙂 En kuljeta noilla työmailla passia. Saatikka vatupassia. 😉
Pinojen V-tyyli on kuvassa tahaton, joka todellakin aiheutuu kännykkäkameran optiikasta, virhe näkyy kertautuvan kuvaa siirrellessä.
Ja arvo noille pinoille on laskettu oman käytön periaatteella: 1 pinokuutio vastaa n. 150 litraa kevyttä polttoöljyä, joka maksaa tällähetkellä hieman päälle euron.
Siis kaikenkaikkiaan sangen tuottoisaa puuhastelua, jolle saa hyvän katteen. Omassa käytössä.
”Paras” hinta koivuklapeille jonka olen nähnyt on taannoinen Agri-marketin hinta: 120 € heittokuution säkki, vapaasti varastosta noudettuna. Siitä voisi sanoa että ”gringoa kusetetaan urakalla”.
Kyllä polttopuun tekeminen omaan käyttöön on tosi järkevää työtä, varsinkin, jos on puuta omassa metsässä hyödynnettävissä ja polttopuulle on oikeasti käyttöä. Tiedän kyllä muutaman humun, jotka urakoivat puupinoja ikään kuin intohimosta ja pinot saattavat seistä littaantumassa vuosikausia, kun kaikkea ei ehdi (raatsi?) polttaa. Halkopinot häviää useimmiten vielä säällisessä aikataulussa tanhuvilta, mutta klapiteoksia saa ihailla pitkään.
Askareena polttopuun teko on varmasti yksi maailman mielekkäimmistä!
Joo, aika jännästi muovautuu varsinkin taaemman tornin malli ylöspäin leveneväksi. Perspektiivivirheisiin meidän on sopeutuminen kuvauspuuhissa, mutta ei narista pienistä. Itseasiassa niinhän ihmissilmäkin näkee maailman kameran tavoin (normaaliobjektiivi).
Vapulta tulee 6 vuotta täyteen puulla lämmittämistä. Tuolta ajalta pikaisesti laskettuna se on tuonut minulle 12000 polttoöljy litran ”netto” säästön.
Mutta metrisen koivuhalon aika ei tosiaankaan ole ohi. Varsin käyttökelpoinen mitta metsäkuivatukseen, tuollaiset pinot helppo tehdä ja kuivahtavat nopesti kauttaaltaan. Ei tarvitse ajaa vettä pihaan. Liiteriin lempatessa halot vaan pätkitään puolimetrisiksi.
Koivuhalkojen ainespuu on 5 senttisestä ylöspäin. Alle kymmensenttiset pitää aisata, ei halkaista.
Periaatteessa halot pinotaan halkaistu puoli ylöspäin, mutta oikeassa halkopinossa ohje on, että joka suuntaan.
Ristikolla puut kyllä kuivuu, tärkeää on korkeat niskaset ja loppukesästä katto.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Eiköhän halko ja ranka aina lasketa energiapuuksi. Kuusmottinen aikoo ilmeisesti uunottaa pääkaupunkiseudun takkapuun tarvitsijoita hinta-arviollaan. Puuta tuossa on noin neljä pinomottia, joista neljännes rankaa. Aika tyytyväinen saa olla jos joltain irtoaa 200 ekua…
Veikkaanpa, että hinta on laskettu säästönä vaihtoehtoiseen lämmitykseen, mikäli puut polttaa itse.
2,048m3 koivua vastaisi 100% polttohyötysuhteella 450€ arvoista 12,7c/kWh yksikköhintaista sähkömäärää.
Polttopuukauppa on tekijälleen melko alhaisen katteen puuhaa, mutta itselle tehtynä hyvä business.
Sammeli osui kerralla. Verrokkina on kevyt polttooljy. Pinoissa yhteensa n.3 pinomottia. Tekopalkkaa en laskenut arvoon.
Kerrottakoon vielä että huoli pinojen kaatumisesta on aiheeton, (jos jollekin sellainen tulee kuvasta mieleen), Duudson kännykän optiikka saa tuon ”kallistumisen” aikaan. 🙂
Minusta kyllä tuntuu siltä, että nuo pinot pitäisi pönkätä jotenkin etteivät kaadu lumien sulettua.
Hyva,hyva veliseni.
Oliko nää niitä mukavasti ruuviks kiertyneitä koivuja mitä kesällä esittelit.
Se pino ei mahtunut kuvaan. Jossa ruuviksi kiertyneet puut on. Aukon laidalla kasvaneita, usko meinasi niitten kanssa loppua.Hessu seuraili aukon laidalla touhuja. Laumanvartijatkin saivat tekemista.
Humoristiset rakennelmat – mikäs ettei vertikaalistikin voisi pinoa kasvattaa, jos miehellä pituutta!
Kisi hyvä. Ymmärsikö nyt oikein että epäilet että pinot on tehty ”pilke silmäkulmassa”. 🙂
Pinon mallilla on vissi tarkoituksensa. Harvaan ladottuna kevätahava kuivattelee tuollaiset satsit mukavasti. Ainut haitta asiassa on, jos sen haitaksi laskee, että pikkulinnut pesii mielellään keväisin noihin pinoihin. Kerran jopa orava. Eihän niitä vuoralaisia raski häätää, vaan pinojen ajo katokseen viivästyy.
Yksikään tuolla mallilla tehty pino ei ole kaatunut, pohja vaan täytyy talvella lapioida täysin puhtaaksi. Alla on kuormalava, jonka päälle puut ladotaan ristikolle. Noita kuormalavoja tulee parhaimmilla työkeikoilla peräkärryllinen, eri kokoisia.
Pinojen pohjalla nuo lavat ”lämmittää” paremmin kuin kattilassa.
Totisinta tottahan sinä töriset. Kuormalavat pilkottavat näkyvissä pinojen alla. Varmasti kuivuminen tapahtuu ilmavalla paikalla nopsaan, kun joka suunnasta tuleva tuuli pääsee leyhyttelemään tornin eri sivuja. Tuossa menetelmässä on kuitenkin aina vaarana, että torni sortuu, varsinkin jos korkeutta on yltiöpäisesti ja pohja jää vähänkin vinoon. Olisi surullista, jos joku pikkulinnun pesä tuhoutuisi siinä. Käytätkö vatupassia? Sanopa rehellisesti, onko joskus sattunut rysähtämään nurin!
Sitä ihmettelen, että en ole missään muualla nähnyt tuolla tavoin kehiteltyjä puupinoja.
Kuormalavojen päälle tehtynä ”pinot” pysyy hyvin pystyssä, yhtään ei ole kaatunut. Rangoista pinonpohjan tehden tulee paljon heilakampi. Aina parempi jos lavan saa sopivan kuopan päälle, silloin lava ei ala kantamaan keskeltä ja muutu huojuvaksi torniksi. Kahta metriä korkeampana ei kannata tehdä.
Lisäksi nuo pinot on tarvittaessa helppo suojat 2X3 metrisellä pressulla jos jostain syystä ei pääse ajamaan katon alle. Pari metrinen ranka pinon päälle, ja pressu sidotaan kulmistaan kiinni. Tuuletus toimii edelleen.
Veliseni.Systeemisi on todella nerokas.Kyllähän tuolla tyylillä puut kuivuu hyvin,ja pitää olla melokoonen puhuri että nurin menöövät.
Kai sentään Hessulle tarjosit kunnon paistin,kun vähäniinku oli sulla vahtimassa selustaa.
No, Hessulla ja minulla on sopimus. Katsoa saa mutta koskea ei. Seuraamme toistemme tekemisia, mutta emme puutu niihin. Ottakoon paistin peuroista tai hirvista. Vaikka hyva vartija se on, hirvetkaan ei tule pihaan poissaollessa. Olisi toki paistin ansainnut, mutta,,,,
Juu paree on että Hessu itte paistinsa pyyrystää.
Muutuin voi käyrä huonosti, jos oppii orottamaan aina valimista paistia.
Koska et varmaan joka päivä ennätä mökillä käymään.
Iron. osuit kerralla oikeaan.
Kyseessä on luonnonvarainen eläin. Parempi että etsii ruokansa luonnosta. Kun susi pysyy lestissään, en minäkään usuta laumanvartijoitani niitten perään. Elämme siis sopuisaa yhteiseloa.
Ja koiranpojat pitää pihapiirin peto- ja sorkkaeläin vapaana alueena silloin kun olemme paikalla.
Hessukin lienöö samaa mieltä kun yhteiselo tuntuu sujuvan molempia tyyryttävällä tavalla.
Niin, on jäänyt vastaamatta ”kisille” vatupassin käytöstä. 🙂 En kuljeta noilla työmailla passia. Saatikka vatupassia. 😉
Pinojen V-tyyli on kuvassa tahaton, joka todellakin aiheutuu kännykkäkameran optiikasta, virhe näkyy kertautuvan kuvaa siirrellessä.
Ja arvo noille pinoille on laskettu oman käytön periaatteella: 1 pinokuutio vastaa n. 150 litraa kevyttä polttoöljyä, joka maksaa tällähetkellä hieman päälle euron.
Siis kaikenkaikkiaan sangen tuottoisaa puuhastelua, jolle saa hyvän katteen. Omassa käytössä.
”Paras” hinta koivuklapeille jonka olen nähnyt on taannoinen Agri-marketin hinta: 120 € heittokuution säkki, vapaasti varastosta noudettuna. Siitä voisi sanoa että ”gringoa kusetetaan urakalla”.
Kyllä polttopuun tekeminen omaan käyttöön on tosi järkevää työtä, varsinkin, jos on puuta omassa metsässä hyödynnettävissä ja polttopuulle on oikeasti käyttöä. Tiedän kyllä muutaman humun, jotka urakoivat puupinoja ikään kuin intohimosta ja pinot saattavat seistä littaantumassa vuosikausia, kun kaikkea ei ehdi (raatsi?) polttaa. Halkopinot häviää useimmiten vielä säällisessä aikataulussa tanhuvilta, mutta klapiteoksia saa ihailla pitkään.
Askareena polttopuun teko on varmasti yksi maailman mielekkäimmistä!
Joo, aika jännästi muovautuu varsinkin taaemman tornin malli ylöspäin leveneväksi. Perspektiivivirheisiin meidän on sopeutuminen kuvauspuuhissa, mutta ei narista pienistä. Itseasiassa niinhän ihmissilmäkin näkee maailman kameran tavoin (normaaliobjektiivi).
Vapulta tulee 6 vuotta täyteen puulla lämmittämistä. Tuolta ajalta pikaisesti laskettuna se on tuonut minulle 12000 polttoöljy litran ”netto” säästön.
Mutta metrisen koivuhalon aika ei tosiaankaan ole ohi. Varsin käyttökelpoinen mitta metsäkuivatukseen, tuollaiset pinot helppo tehdä ja kuivahtavat nopesti kauttaaltaan. Ei tarvitse ajaa vettä pihaan. Liiteriin lempatessa halot vaan pätkitään puolimetrisiksi.
Koivuhalkojen ainespuu on 5 senttisestä ylöspäin. Alle kymmensenttiset pitää aisata, ei halkaista.
Periaatteessa halot pinotaan halkaistu puoli ylöspäin, mutta oikeassa halkopinossa ohje on, että joka suuntaan.
Ristikolla puut kyllä kuivuu, tärkeää on korkeat niskaset ja loppukesästä katto.