Kohde on esimerkki siitä , kuinka raivaus pitää tehdä.
Jessekin näkisi painajaisia jos olisi katsonut oikein tarkkaan , kuinka paljon tavaraa on kaadettu maahan . Kaikki alle ainespuun mitat täyttävät rungot on raivattu hyvissä ajoin painumaan haittaamasta työskentelyä.
Pystyssä olevat rungot ovat läpimitaltaan vähintään 10 cm rinnan korkeudelta. Työskentelytilaa on riittävästi , vaikka runkoja näyttää olevan runsaasti .
Poistettavien runkojen keskikoko oli tällä kohtaa n. 90 litraa ja koko kuviolla vähän yli sata litraa /runko. Alue harvennettiin tiheyteen 600-650 runkoa /ha .
Taimikonhoito olisi kannattanut tehdä aikanaan kunnolla . Nyt on syntynyt jo jonkin verran laatutappioita ja luontokin on ottanut osansa.
Tämä kohde on kasvatettu ilman kemeroita , eikä energiapuun mahdollisesta korjuusta ollut työohjelmassa mainintaa . Kaikki puutavara on korjattavissa normaalilla kalustolla ilman lisävarusteita . Energiaosuuskin , (=1/2 kokonaismäärästä on tuotannossa syntyvää jätettä , joka poltetaan ) , kulkee kätevästi samassa kuormassa tuotantolaitokselle .
Varsin asiallisen näköistä raivausta.
On vaan jäänyt työ puolitiehen. Konekuski näkee ainakin talvella, mutta ei mahdu tekemään töitä.
Onko tämä nyt suorittavan perinteinen kuva, jossa raivauksen jälkeen huomataan, että harvennus olisikin ajankohtainen vasta muutaman vuoden kululuttua?
Kuvio on hyvän tuoton näkökulmasta piloilla. Taimikonharvennus on jäänyt tekemättä ja sen seurauksena kiertoaikaa on tullut 10-20v lisää jos tavoitteena on päätehakkuussa tukkiprosentti +70. Yksi raivaussahakäsittely kun olisi tehty, niin maaperän kasvupotentiaali olisi ohjattu parhaille puille. Tätä ei voi harventaa nyt kunnolla, lumituhoriksi kasvaa liian suureksi. Tämä tarkoittaa käytännössä kahta pienen kertymän antavaa energia/kuitu harvennusta.
Johan kommentti Gla. Vai ei mahdu tekemään töitä??
Eikös koneella tilaa aikaan saa. Oma e-puuharvennukseni P-Satakunnassa onnistui noilta pohjilta mainiosti. Ei ketään valittanut ettei mahu.
Moto ei ole raivaussaha.
Raivaus ei ihan 100 %, nyt voi aloittaa sitten apuharvennukset.
Valiorungoille ”kaulus” + ja kasvutilaa.
8 apu ja valio harvennusta niin tulee huippumetsä.
Nyt käsitän jos metsänvartija asustaakin metsässä. Eihän sieltä pidemmälle kerkiäkkään.
Tälläinen siis A-luokan kuvioille.
B-luokan kuviot ”maassa vallitsevan” kasvatusmallin mukaan, raivaus-motoharvennukset.
Harvennustulot elämiseen/sijoittamiseen. Ja ne päätehakkuutulot saman talouden kaavan mukaan.
C-luokka energiaa
D-luokka tikkametsä
”Pystyssä olevat rungot ovat läpimitaltaan vähintään 10 cm rinnan korkeudelta.”
Enpä ihan heti etualan koivuja olisi 10 senttisiksi uskonut, kuten lukemattoman monia muitakaan runkoja. Ei edes tyveltä. Näyttää mielummin ranteen vahvuiselta.
Eipä niitä ranteen vahvuisia tällä kuviolla montakaan ollut . Näkemisen puolesta niitä olisi voinut jopa jokunen ollakin , mutta mitäpä niitä suotta jättää ravinteita kuppaamaan kasvatettavilta puilta.
Tämän omistajan mailla harvemmin tarvitsee miettiä hakkuun siirtämistä raivauksen jälkeen . Rekkakuorma puutavaraa hehtaarilta tai enemmän on kertymätavoite silloin , kun konetta palstalle kysellään.
Kokonaan toinen tilanne on kemeraveoisella yksityispuolella. Vastikään raivatulla ensiharvennettavaksi tarkoitetulla palstalla ei välttämättä ole ole lainkaan hakkuun tarvetta raivauksen jälkeen .Taimikonhoidosta luistaminen on johtanut metsän kasvun merkittävään hidastumiseen , jonka johdosta hakkuuajankohta voi todellakin siirtyä sen kymmenenkin vuotta. Tosin tilanne on paranemaan päin sielläkin (yksityiset) . Metsänomistajia ei neuvota onneksi enää hakkuuttamaan ensiksi ensiharvennuslohkon puut motolla ja vasta sen jälkeen kehoteta raivaamaan pahimmat ryteiköt , jotta kemeraehdot täyttyvät.
Välillä tuntui, että metsän kasvu ja korjuun ongelmat olivat sivuseikka . Kemeroiden kiilto oli sokaissut niin neuvovien organisaatioiden , kun metsänomistajienkin silmiät .Biologia ja talouden lait olivat täysin unohtuneet.
Juuri näin, metsänhoito on biologiaa ja ekologiaa.
Jos ne unohtuvat ei lopputuloksetkaan ole hyviä.
Kuvasta on vaikea sanoa, mutta lienee hyvin tehty. Ehkä vähän kovemminkin olisi voinut ottaa? Laitoin aiemmin jonkun oman tekemäni, tagilla ennakkotaivaus löytyy.
Noilla metsänvartijan opeilla ei taida muuta ehtiä kuin todellakin olla siellä metsässä.
Huippukuvioihin pyritään hyvillä, kivettömillä ja tasaisilla pohjilla. Lähellä sijaitsevat huippukuviot yritetään harventaa itse. Mutta ei niitäkään harvenneta kuin korkeintaan kolme kertaa. Muualla yritetään aina laadukkaaksi motometsäksi.
Kuvassa on harmillisen yleinen kohde. TH jäänyt tekemättä ja tuotos sekä laatu kärsii. Oikea-aikainen th olisi ollut puolet nopeampaa ja nyt korjattaisiin järeämpää puuta
Ei tullut painajaisia koska jos suttua on paljon tuleehan sitä. Vaikka ottaisi alle 50mm:in kuten minä. Tuossahan sellaisia on jäänyt pystyynkin. Olen siis tehnyt esimerkillistä raivausta joten e-puuhakkuut senkun jatkukoot.
Eipä ollut montaa alle läpimitaltaan alle 10 sentin runkoa pystyssä .Poistettavien runkojen keskitilavuus on keskim.100 litraa. Muistaakseni se Harjavallan työmaa paini ihan eri sarjassa . Tältä kuviolta lähti puuta 60-70 mottia hehtaarilta.
Jos nyt puhutaan samasta asiasta eli P-Satakunnan raivaamastani oli hyvinkin tuota luokkaa hehtaarisaanto.
Suht koht 33 ja 23 oli määrät eli ainespuu+e-puu.
H-vallassa toki vähemmän vaikka vahvuudet hyvinkin samaa eli 10cm ja ilman raivuuta mutta eipä ihan ollut ihan ikäkään samaa luokkaa. Pidin sen kuitenkin erinomaisena viistoistavuotiseen metsään.
Tältä kohteelta lähti tukkiakin eikä yhtään varsinaista energiapuuta .
…ja runkokoko on pikkaisen eri luokkaa , jos tässä minimirunko on rk 10cm ja sinulla siellä Satakunnassa se oli maksimi .
Se ei kyllä pidä paikkaansa. H-vallassa se 10cm oli keskiläpimitta ja P-Satakunnasta tuli tukkiakin. Eikä huonolla kurssilla mikään lajike.
Kuvio saisi levätä nyt 2 vuotta. Jokainen toimenpide on stressi metsikölle, lisäksi luonnossa kestaa 2 vuotta ennenkuin toimenpide vaikuttaa kasvuun.
Hyviä valiorunkoja on nähtävissä ja selvästi apuharvennuksella poistettavaa ainesta. Räippä koivut, haapa. Myöskin havupuissa on heikkoa ainesta joka joutaa maahan.
Se, mikä vahinko on jo tapahtunut, on kuusien vihreän osan supistuminen liiaksi. Käytännössä mänty ja mahdolliset rauduskoivut ovat tuosta pelastettavissa. Kuuset kituvat ja todennäköisesti lopettavat kasvun, seuraavassa harvennuksessa lähtevät sitten yhden tukin puina. Männyt vetäsevät samassa ajassa yhden tukin enemmän.
Yllättäen ylitiheydestä olivat kärsineet eniten juri koivu ja
mänty . Vihreän latvuksen osuus oli noin 20-25% rungon pituudesta .
Komasosa kuusista oli lahoja , joten niitä jouduin poistamaan raskaalla kädellä. Varsinkin ryhmissä kasvaneiden kuusten tila oli heikko. Palokärki oli onneksi käynyt ”leimaamassa ” lahot rungot , joten hakkuussa oli helppo katkaista puu 2-3 metrin kohdalta pitkään ”eurokantoon”.
Kuviolla oli helppo havaita liiallisen tiheyden vaikutus kasvuun . Tiheimmillä alueilla puut olivat kymmeniä litroja pienempiä verrattuna sopivassa tiheydessä kasvaneisiin puihin . Tilanne ei edes parannu harvennuksen jälkeen , koska latvus oli paikoin supistunut jo liikaa . Sopivassa tiheydessä kasvaneiden puiden etumatka vain lisääntyy .
Männylle ja koivulle kuitenkin riittää tuollainenkin latvus kasvun lisääntymiseen. Toi kuusen lahous kuullostaa hurjalta, viittaisi ennen uudistusta olleisiin luonnontaimiin, jotka ovat kituneet uudistuksen jälkeen ja alkaneet lahota.
Kuusi kaikki pois ja männystä ja koivusta tehty metsä. Painotuksena koivua mahdollisimman paljon. Juuri täysin päinvastoin tehty tuo suorittavan hakkuu kuin pitäisi. Lahopaskan suosinta jatkuu ja jatkuu. Mutta onneksi ei ole minun metsääni.
Kuuset ovat mitä todennäköisimmin luontaista alkuperää . Toinen lahon aiheuttaja voi olla erittäin kivinen maaperä , jossa puiden juuret nirhautuvat rikki tuulen heilutellessa puita.
Koivujen latvoissa oli vain lapasen kokoinen alue oksia , joten niitä ei ollut mahdollista jättää kovinkaan monta kasvamaan . Sama tilanne oli männyn kohdalla. Kun kaikki latvattomat pistettiin pinoon , jäi jäljelle nipin napin riittävän tiheä männikkö. Reikäpaikkoihin oli pakko jättää jokunen kuusikin .
Muistutan vielä , että ennen raivausta tässä oli lähes läpinäkymätön tureikko , joka on syönyt monen hyvän männyn kasvumahdollisuudet.
Monen erittäin laadukkaan männyn kasvu on juuri sen ansiota.