Tuossa aiemmin Suorittava Porras laittoi kuvaa kuusikosta jossa epäili boorin puutosta. Nämä omat kuvat laitoin hoitamattomasta kuusikosta jota nyt raivaan/harvennan. Kohta palstalla on pienessä rinteessä joten varmaan kärsii ylitiheyden ja ehkä kuivuuden lisäksi jonkun ravintoaineen puutteesta onko se sitten boori.
Puut ovat valitettavan huonolaatuisia.. Mutkaa paljon, poikaoksia paljon, kaksihaaraisuutta paljon. Kuvassa päälimmäisenä puu karsittu kasaan jossa 2 metrin korkeudella kaksihaara ja kummassakin haarassa toiset haarat ylempänä.
Kaikissa on mielestäni myös selvä laho. Olisko kuivuudesta ja ravinnonpuutteesta johtuvaa. Alavalla kohtaa laatu samassa kuusikossa hieman parempaa. Kuvion hoitotyöt siis selkeästi myöhässä kyllä, mutta silti tuo noin huono laatu yllättää. Jätettäviä puita on todella vaikeaa valita.No eipä tule yllätyksenä tämän palstan tukkisaanto. Päätehakkuussa. Kuvio vahnalla hakamaalla.
On muuten yllättävän samankaltainen tapaus , kun aiemmin esittämäni katasrofikuusikko . Se kasvoi vanhalla pellolla länteen viettävällä rinteellä 160 meriä MPY .
Tuo hoitamattomuus taimikkovaiheessa voi olla molemmissa tapauksissa osasyy puiden huonoon laatuun . Jos booria puuttuu , ei lehtipuuta kärsi olla yhtään havupuiden seassa .
Mutkille kasvava taimi on luonnollisesti herkkä myös lumituhoille , joiden seurausta ainakin osa kaksihaaraisuudesta on .
Ikävä on kyseinen palsta omistaa ja kohtalaisen haastava valmistaa puutavaraa sen puista . Ensin tulee nootti sahalta , sitten paperitehtaalta ja viimeisenä on noviisi metsänomistaja syyttämässä puiden varastamisesta , kun tukkia ei tule puoltakaan ennakkoon arvioidusta määrästä. 🙂
Sinänsä opettavainen kuusikko että tästä oli hyvä aloittaa oma harvennus/metsänhoitajan ura. Kivenheiton päässä tästä on vajaa kymmenen vuotias taimikko vastaavalla maapohjalla jonka perkasin viimekesänä. Täytyy välttää nämä samat virheet sillä kuviolla. Ja varmaan se ravinnetilakin täytyy tarkistaa.
Vaikea sanoa ilman lähempää tarkastelua, että onko puissa kuivaa lahoa vai johtuuko pelkästään puun jäätymisestä.
Todennäköisesti kun katselet pöllien päitä, huomaat että sydänpuussa lustot ovat paksumpia ja lähempänä reunaa ohuempia, johtuen kasvutilan pienentymisestä metsän kasvun myötä.Lustojen paksuus vaikuttaa jäätymiseen ja aiheuttaa tuollaisen selkeästi nähtävän rajan.
Pällimmäisien pöllien kuori näyttää kuivahtaneelta ja osin irronneelta eli kuivaa lahoa lienee haarojen kohdalla . Hakkaamallani vastaavalla palstalla oli useita pystyyn kuivaneita kaksihaaraisia runkoja sekä osittain terveitä , mutta haaran kohdalta kuivahtaneita puita .
Pystyyn kuivaneet rungot olivat , kuin kohti ammutun savikiekkopanoksen jäljiltä . Reikiä oli miljoonia ja ”upotus” oli toista kymmentä senttiä.(halkaisin muutaman pöllin empiirisiä tutkimuksia varten , joista tulos edellä) Hyvin oli ötököille kelvannut.
Hyvä pointti tuo jäätymis efekti. Näissä puissa taitaa olla vähän sekä että. Lustot on kyllä selvästi isompia sydänpuussa kuin pintapuussa. Rapsuttelin niitä tuoreeltaan katkonnan päälle kun huomasin ja pelästyin että onko nää kaikki lahoja. Tuo sydänpuu vaikutti vaan niin kovin hapuralta ja huokoiselta että siitä päättelin sen lahoksi. Pienissä kuivissa rungoissa sen huomasi jo ominaispainosta kun kuitu ei painanut enää mitään.
Nythän olen harventanut ensin kaikki mutkaiset, kaksihaaraiset ja alamittaiset. Joten saattaahan ne kaikki lahoja ollakin. Tyvilahoa ei kai sentään ole kun ei ole yhtään tummunut. Rupes vaan arveluttamaan noiden pystyyn jäävien kunto siinä vieressä vaikka ovatkin vähän parempikuntoisia.
Paljonkos kuiduksi menevässä kuusessa saa olla lahoa 50%?
Hankinta työssä on se hyvä puoli, että näkee huonosti hoidettujen hoitotöiden vaikutuksen puun laatuun.
mielestäni nopeakasvuiset kuuset ovat talvella tuon näköisiä, olisko vaan sisuspuu kasvanut nopeammin ja huokosempaa verrattuna pintapuuhun. En ainakaan kuvien perusteella huolehtisi lahosta, mutta ihminen on erehtyväinen.
Minkäslaiseen jalostukseen nuo lähtevät?
Onkos entinen pelto? Laatu pelloilla usein tuollaista, jos ravinnetasapainot pielessä.
Tuossa aiemmin Suorittava Porras laittoi kuvaa kuusikosta jossa epäili boorin puutosta. Nämä omat kuvat laitoin hoitamattomasta kuusikosta jota nyt raivaan/harvennan. Kohta palstalla on pienessä rinteessä joten varmaan kärsii ylitiheyden ja ehkä kuivuuden lisäksi jonkun ravintoaineen puutteesta onko se sitten boori.
Puut ovat valitettavan huonolaatuisia.. Mutkaa paljon, poikaoksia paljon, kaksihaaraisuutta paljon. Kuvassa päälimmäisenä puu karsittu kasaan jossa 2 metrin korkeudella kaksihaara ja kummassakin haarassa toiset haarat ylempänä.
Kaikissa on mielestäni myös selvä laho. Olisko kuivuudesta ja ravinnonpuutteesta johtuvaa. Alavalla kohtaa laatu samassa kuusikossa hieman parempaa. Kuvion hoitotyöt siis selkeästi myöhässä kyllä, mutta silti tuo noin huono laatu yllättää. Jätettäviä puita on todella vaikeaa valita.No eipä tule yllätyksenä tämän palstan tukkisaanto. Päätehakkuussa. Kuvio vahnalla hakamaalla.
Tataa mennä sellukattilaan kun on noinkin kieroa ja oksaista tavaraa.
Kelpaako vielä kuiduksi kun on tuota kuivalahoa näinkin paljon?
On muuten yllättävän samankaltainen tapaus , kun aiemmin esittämäni katasrofikuusikko . Se kasvoi vanhalla pellolla länteen viettävällä rinteellä 160 meriä MPY .
Tuo hoitamattomuus taimikkovaiheessa voi olla molemmissa tapauksissa osasyy puiden huonoon laatuun . Jos booria puuttuu , ei lehtipuuta kärsi olla yhtään havupuiden seassa .
Mutkille kasvava taimi on luonnollisesti herkkä myös lumituhoille , joiden seurausta ainakin osa kaksihaaraisuudesta on .
Ikävä on kyseinen palsta omistaa ja kohtalaisen haastava valmistaa puutavaraa sen puista . Ensin tulee nootti sahalta , sitten paperitehtaalta ja viimeisenä on noviisi metsänomistaja syyttämässä puiden varastamisesta , kun tukkia ei tule puoltakaan ennakkoon arvioidusta määrästä. 🙂
Sinänsä opettavainen kuusikko että tästä oli hyvä aloittaa oma harvennus/metsänhoitajan ura. Kivenheiton päässä tästä on vajaa kymmenen vuotias taimikko vastaavalla maapohjalla jonka perkasin viimekesänä. Täytyy välttää nämä samat virheet sillä kuviolla. Ja varmaan se ravinnetilakin täytyy tarkistaa.
Vaikea sanoa ilman lähempää tarkastelua, että onko puissa kuivaa lahoa vai johtuuko pelkästään puun jäätymisestä.
Todennäköisesti kun katselet pöllien päitä, huomaat että sydänpuussa lustot ovat paksumpia ja lähempänä reunaa ohuempia, johtuen kasvutilan pienentymisestä metsän kasvun myötä.Lustojen paksuus vaikuttaa jäätymiseen ja aiheuttaa tuollaisen selkeästi nähtävän rajan.
Pällimmäisien pöllien kuori näyttää kuivahtaneelta ja osin irronneelta eli kuivaa lahoa lienee haarojen kohdalla . Hakkaamallani vastaavalla palstalla oli useita pystyyn kuivaneita kaksihaaraisia runkoja sekä osittain terveitä , mutta haaran kohdalta kuivahtaneita puita .
Pystyyn kuivaneet rungot olivat , kuin kohti ammutun savikiekkopanoksen jäljiltä . Reikiä oli miljoonia ja ”upotus” oli toista kymmentä senttiä.(halkaisin muutaman pöllin empiirisiä tutkimuksia varten , joista tulos edellä) Hyvin oli ötököille kelvannut.
Hyvä pointti tuo jäätymis efekti. Näissä puissa taitaa olla vähän sekä että. Lustot on kyllä selvästi isompia sydänpuussa kuin pintapuussa. Rapsuttelin niitä tuoreeltaan katkonnan päälle kun huomasin ja pelästyin että onko nää kaikki lahoja. Tuo sydänpuu vaikutti vaan niin kovin hapuralta ja huokoiselta että siitä päättelin sen lahoksi. Pienissä kuivissa rungoissa sen huomasi jo ominaispainosta kun kuitu ei painanut enää mitään.
Nythän olen harventanut ensin kaikki mutkaiset, kaksihaaraiset ja alamittaiset. Joten saattaahan ne kaikki lahoja ollakin. Tyvilahoa ei kai sentään ole kun ei ole yhtään tummunut. Rupes vaan arveluttamaan noiden pystyyn jäävien kunto siinä vieressä vaikka ovatkin vähän parempikuntoisia.
Paljonkos kuiduksi menevässä kuusessa saa olla lahoa 50%?
Hankinta työssä on se hyvä puoli, että näkee huonosti hoidettujen hoitotöiden vaikutuksen puun laatuun.
mielestäni nopeakasvuiset kuuset ovat talvella tuon näköisiä, olisko vaan sisuspuu kasvanut nopeammin ja huokosempaa verrattuna pintapuuhun. En ainakaan kuvien perusteella huolehtisi lahosta, mutta ihminen on erehtyväinen.
Kiitos hyvistä kommenteista!
Toivottavasti erehdyin tuon lahon suhteen.
Että olis sitten harmina vaan tuo muuten huono laatu..