Olisiko kuitenkin kannattanyt istuttaa männylle?
Mäntyä puoltasi turvepohja, pohjoinen sijainti eikä ole hallanarka.
Empä juuri ole tieltä katsottuna tuolla Perämeren rannikolla nähnyt yhtään hyvin kasvavaa kuusikkoa.
Vasemmalla on 3 kehitysluokan sekametsää mäkoku, joka kasvaa ihan hyvin. Oikealla on yli-ikäistä kuusi-koivumetsää. Todella surkeaa. Jos olisi minun, kaatuisi heti. Ojitettu joskus kauan sitten 60 metrin välein. Ojitus uusittu 10 vuotta sitten mutta ei näytä paljon vaikuttavan. Rehevä pohja mutta kuusen latvoissa jotain, jonka tulkitsen boorin puutteeksi.
Mänty kuolisi äkkiä. Katsoppa se viereinen puuhapalstakuva tämän vuoden heinäkuulta. Isot kuusentaimet saa hyvässä lykyssä nousemaan. Jos onnistuisi, männystä tulisi tavattoman oksaista. Alue on myös hirvien suosiossa.
Olet oikeassa, että Perämeren rannikolla ei juuri näe hyviä kuusikoita. Taustalla on historia. Tässä lähellä Iin kestilässä oli Suomen ensimmäinen höyrysaha ja muutenkin metsien käyttön on ollut tehokasta. Tukit on hakattu sahalle ja pienempi mänty käytetty tervan polttoon. Kasvamaan jäi se, mikä ei kelvannut. Esimerkiksi Iissä oli kolmekymmentä vuotta sitten lähtökohta, että metsistä 60 – 70 % oli vajaatuottoisia. Ne kuusikot, joita näet mm. nelostien varressa ovat moneen kertaan harsittuja ja vajaatuottoisia.
Kyllä täällä on hyviäkin kuusikoita. Useimmiten ne ovat rehevillä turvemailla. Viljelykuusikot kasvavat tosi hyvin. Portimolla on hyvät kokemukset kuusen kasvatuksesta. Kun vesitalous ja ravinteet ovat kohdallaan, kasvatusmetsien tuotto on helposti 15 kuutiota vuodessa.
Niin kuin näkyy, verhopuustoa ei ole yritettykään jättää. Syy on se, että täällä rannikolla ei käytännössä esiinny hallaa, joka vikuuttaisi kuusta. Muistan vain yhden tapauksen 1980-luvulta. Silloin paleltuivat useimmat männyntaimetkin.
Tästä kun lähtee ajamaan sisämaahanpäin, alkaa tuhoja näkyä. Viime kesänäkin ihmettelin tuossa Kainuun puolella, että onkohan isännällä vesakkoruiskutukset epäonnistuneet ennen kuin hoksasin, että hallahan se siinä kävi.
Varmasti Portimo on pohtinut taimenvalinnan riskit ja hyvä tulee.
Jatkaisin vielä että, jos on mätästetty korkeita mättäitä niin mäntyhän sieltä nopeimmin nousee heinää karkkuun ja jos on epäilyjä ravinne-epätasapainosta, niin mänty sen kestää paremmin kuin kuusi.
Tuo, että hallaa on harvoin on hyvä kuusen kannalta.
Hirvet taas huono männyn kannalta.
Täällä Länsi-Kainuussa alavilla mailla halla vikuuttaa kuusia melkein joka vuosi. Nyt on toinen kesä menossa vuoden 2013 kovan hallan jälkeen, ettei hallaa ole ollut ja kuusikin on päässyt elpymään.
Yli 30 vuoden kokemus on opettanut, että näiltä reheviltä alueilta ei tahdo saada mäntyä selviämään. Muutamassa vuodessa alue on kauttaaltaan 1,5 metrin heinän vallassa. Oppirahoja on tullut maksettua ja myrkkyäkin kylvettyä.
Tuommoinen 2 vuotias keskipaakku ehtii nousta aika hyvin ja ottaa paikkansa. Nämä nykyajan taimet lähtevät mielestäni paljon nopeammin kasvamaan kuin ennen. Luulisin, että uudessa kasvatusmenetelmässä juuristo kehittyy paremmin. Kaikkein surkeimpia olivat ennen ne taimet, joissa paperipotti iskettiin maahan taimen mukana.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tuli tämmöinen ostettua vuosi sitten, kun oli oman palstan vieressä. Rehevä pohja. Turvetta puolen metrin kahden puolen.
Vanha hieskoivikko hakattiin maaliskuussa, mätästettiin huhtikuussa ja kaksivuotiset kuusentaimet istutettiin toukokuussa.
Mätästys tehtiin perusteellisesti. 15 metrin välein metrin syvyiset mätästysojat. Lähtö pitäisi olla otollinen.
Missä päin Suomea?
Rannikolla Oulun takana.
Olisiko kuitenkin kannattanyt istuttaa männylle?
Mäntyä puoltasi turvepohja, pohjoinen sijainti eikä ole hallanarka.
Empä juuri ole tieltä katsottuna tuolla Perämeren rannikolla nähnyt yhtään hyvin kasvavaa kuusikkoa.
Miten nuo viereiset kuusikot kasvaa?
Vasemmalla on 3 kehitysluokan sekametsää mäkoku, joka kasvaa ihan hyvin. Oikealla on yli-ikäistä kuusi-koivumetsää. Todella surkeaa. Jos olisi minun, kaatuisi heti. Ojitettu joskus kauan sitten 60 metrin välein. Ojitus uusittu 10 vuotta sitten mutta ei näytä paljon vaikuttavan. Rehevä pohja mutta kuusen latvoissa jotain, jonka tulkitsen boorin puutteeksi.
Kurki kysyi männyn istuttamisesta.
Mänty kuolisi äkkiä. Katsoppa se viereinen puuhapalstakuva tämän vuoden heinäkuulta. Isot kuusentaimet saa hyvässä lykyssä nousemaan. Jos onnistuisi, männystä tulisi tavattoman oksaista. Alue on myös hirvien suosiossa.
Olet oikeassa, että Perämeren rannikolla ei juuri näe hyviä kuusikoita. Taustalla on historia. Tässä lähellä Iin kestilässä oli Suomen ensimmäinen höyrysaha ja muutenkin metsien käyttön on ollut tehokasta. Tukit on hakattu sahalle ja pienempi mänty käytetty tervan polttoon. Kasvamaan jäi se, mikä ei kelvannut. Esimerkiksi Iissä oli kolmekymmentä vuotta sitten lähtökohta, että metsistä 60 – 70 % oli vajaatuottoisia. Ne kuusikot, joita näet mm. nelostien varressa ovat moneen kertaan harsittuja ja vajaatuottoisia.
Kyllä täällä on hyviäkin kuusikoita. Useimmiten ne ovat rehevillä turvemailla. Viljelykuusikot kasvavat tosi hyvin. Portimolla on hyvät kokemukset kuusen kasvatuksesta. Kun vesitalous ja ravinteet ovat kohdallaan, kasvatusmetsien tuotto on helposti 15 kuutiota vuodessa.
Vielä palaute Kurjen kommenttiin hallasta.
Niin kuin näkyy, verhopuustoa ei ole yritettykään jättää. Syy on se, että täällä rannikolla ei käytännössä esiinny hallaa, joka vikuuttaisi kuusta. Muistan vain yhden tapauksen 1980-luvulta. Silloin paleltuivat useimmat männyntaimetkin.
Tästä kun lähtee ajamaan sisämaahanpäin, alkaa tuhoja näkyä. Viime kesänäkin ihmettelin tuossa Kainuun puolella, että onkohan isännällä vesakkoruiskutukset epäonnistuneet ennen kuin hoksasin, että hallahan se siinä kävi.
Varmasti Portimo on pohtinut taimenvalinnan riskit ja hyvä tulee.
Jatkaisin vielä että, jos on mätästetty korkeita mättäitä niin mäntyhän sieltä nopeimmin nousee heinää karkkuun ja jos on epäilyjä ravinne-epätasapainosta, niin mänty sen kestää paremmin kuin kuusi.
Tuo, että hallaa on harvoin on hyvä kuusen kannalta.
Hirvet taas huono männyn kannalta.
Täällä Länsi-Kainuussa alavilla mailla halla vikuuttaa kuusia melkein joka vuosi. Nyt on toinen kesä menossa vuoden 2013 kovan hallan jälkeen, ettei hallaa ole ollut ja kuusikin on päässyt elpymään.
Kiitos hyvistä kommenteistasi Kurki.
Yli 30 vuoden kokemus on opettanut, että näiltä reheviltä alueilta ei tahdo saada mäntyä selviämään. Muutamassa vuodessa alue on kauttaaltaan 1,5 metrin heinän vallassa. Oppirahoja on tullut maksettua ja myrkkyäkin kylvettyä.
Tuommoinen 2 vuotias keskipaakku ehtii nousta aika hyvin ja ottaa paikkansa. Nämä nykyajan taimet lähtevät mielestäni paljon nopeammin kasvamaan kuin ennen. Luulisin, että uudessa kasvatusmenetelmässä juuristo kehittyy paremmin. Kaikkein surkeimpia olivat ennen ne taimet, joissa paperipotti iskettiin maahan taimen mukana.