Kommentit (15)

  1. Tuota olen aina ihmetellyt noissa tasakertaan tehtävissä hirsirakennuksiisa ,kun yläkerran tuuletusrako ulkoverhouksen alla suljetaan panelilla tiiviiksi. Tiedetään kuiten että nämä muovimaalit eivät hengitä , ja se aiheuttaa onkkelmaa.
    Tippalistan mikäli laittaa ,niin ehyt hirsiseinä – imago katkeaa.
    Iso on rakennus muuten.Mihin käyttöön tulee?

  2. Tilalle asuinrakennus/kartano/koko kylän maamerkki.

  3. Takennan; koko maakunnan maamerkki.

  4. Komea rakennus ja kulttuuriteko!

    ”Entisaikaan” kartanoiden päärakennuksissa oli/on lähes aina vuorilaudoitus. Se olisi ollut tässäkin harkinnanarvoinen ratkaisu kun talo todennäköisesti rakennetaan +100v pitoajalle. Vuorilaudoitus tuli ensin vauraamman väen taloihin ja alkuvaiheessa pyrittiin jäljittelemään kivirakennuksen ulkonäköä. Hirsipinnalle taloja alettiin jättää teollisen hirren veiston myötä.

    En osaa sanoa paljonko se vaikuttaisia hintaan, mutta jos hirsi jätetään vuorilaudan ja pinkopahvin väliin, niin puun laadulla ei ole niin väliä. Oma kokemus vanhoista hirsirakennuksista on, että hirret eivät tosian ole olleet mitään priimaa. Puulajikin vaihtelee, kuusta ja mäntyä on sekaisin. Ja hirsissä on kaikenlaista vikaa, koroja jne. Suoria niiden täytyy toki olla.

    Voi olla, että puhdas hirsi ja hirsipaneeli erottuvat tästä ikuisuuteen kun rakenne on höyryn läpäisynosalta niissä erilainen? Ilmeisesti yläkerrankaan osalle ei tule höyrynsulkua? Se kyllä tasaa tilannetta.

    Ikkunat ovat kauniisti lähes ulkopinnan tasolla niin kuin pitääkin. Voisivat olla vieläkin enemmän pinnan tasossa jos tavoittelee aivan sitä perinteisintä ulkonäköä. Ikkunoita ei tarvitse asentaa ”poteroon suojaan”, muutenhan meillä ei olisi Suomessa yli 100v rakennuksia joissa edelleen on alkuperäiset ikkunat.

    Millä maalilla aiot maalata, se olisi ainakin itselleni vaikea valinta?

  5. Aivan kylän ”monumentti”…maaliasia on vielä auki ja ankarassa harkinnassa.

  6. Etsi netistä hakusanalla lyijyvalkoinen. Sitä saattaa jostain löytää. Teollisissa maaleissa se on kielletty vuosikymmeniä sitten. Lyijyvalkoisen käyttö saattaa kuitenkin hyvinkin olla osasyynä sihen, että meillä hyvin säilyneitä yli 100v puurakennuksia ja niissä vielä alkuperäiset ikkunat. Öljymaalin terästäminen lyijyvalkoisella, jos sekoittaa ja maalaa itse, voi olla ”hyväksyttyä” tai sitten ei. En tiedä. Vanhoja rakennuksia ei kuitenkaan ole vaadittu kaavittavaksi puupinnalle sen takia, että ne on joskus maalattu lyijyvalkoista sisältävällä maalilla…

  7. Keitettyyn hylkeentraaniin olen keittänyt punamultaväriä – ja sillä sotkenut rakennuksia – pitäiskö kuitenkin olla keltanen
    väri kartanossa ?
    Hengittävää tuo punamulta – ja halpaakin kun itse keittelee.
    Petrooliöljymaali roslagin mahonki?

  8. Komia pytinki tulee,neliöitäkin taitaa olla reippaanlaisesti.Talvi suosinut rakentamista,eikä lumenaltakaan ole tarvinnut tarvikkeita kaivella.

  9. 11 päivä helmikuuta alkoi rakennuksen hirsien nostelu paikoilleen.
    Kaavailun mukaan heinäkuussa avaimet käteen.
    Yli 1000 kuutiota lämmintä tilaa eli 330 neliömetriä.
    Keltainen varmaankin.

  10. Selvästi kilpavarustelua Pohjanmaalla:)!

    Puurunkoisia talopaketteja saa aika isojakin nykyään:
    http://www.gripsholmshus.se/sv/sv_500.html

  11. Miten lämmitys aiotaan tässä talossa toteuttaa?

  12. Kalliolämmöllä lattialämmityksenä.

  13. Vanhan alkuperäisen kartanon piirustusten mukaan;teetätetty.

  14. Höyläpinta taitaa olla hieman hankala maalauksen kanssa. Ainakin perinnemaaleilla. Pinnan pitäisi ”aikaantua” vähintään vuosi ennen maalausta.
    Kannattaa tutustua vaikkapa Uula-tuotteen pellavaöljymaaleihin, pohjamaalaus sinkkivalkoisella, (lyijyvalkoinen taitaa olla jo pannassa?). Joutuu vain maalaamaan kolmeen kertaan, pohjamaalaus, välimaalaus ja lopullinen pintamaalaus. Pellavaöljymaali vain paranee vanhetessaan.
    Miten liene puna- ja keltamulta keittomaalien pysyvyys höyläpinnalla?
    Maalarimestari Kalevi Järvinen taas vannoo aiemmin mainittuun petroliöljymaaliin. Valitteli vain ettei Suomesta saa enää kunnon petrolia, eikä enää Venäjältäkään.

  15. Joo hirsiseinän maalin tulee tosiaan olla hengittävää kuten punamulta, öljymaalit voi unohtaa. Sen verran on kokemusta että kun seurailin niin vuorilauta kestää aurinkopuolen seinässä Pohjanmaalla kyllä hyvin noin 100v. ja paljon kauemmin pohjospuolella. Toisaalta jos ei laita vuorilautaa uhrikerrokseksi niin silloin auringon vaikutus tulee suoraan hirsiseinään, ja ainahan siten myöhemmin voi talon laittaa paneloitua.
    Niin Panu Kailan kirjoissa on tuosta neuvottu aikas tarkkaan.