Hirvet tosiaan pääsivät tässä yllättämään sananmukaisesti aivan puun takaa. Kuvan alue on kahden tien välissä lähes pihapiirissä. Siinä oli kuljettu alueen läpi taitellen vasalle latvat aivan järjestyksessä. Visakoivuja on tässä hehtaarin alalla, eikä hirviä ole aikaisemmin paikalla käynyt.
Lehtipuita on tullut yli 40.000 taimesta kasvateltua, ja tämä on vasta ensimmäinen merkittävä hirvituho maillani. Kylvömänniköissä on toki hirvet vierailleet, mutta ilman suurempia vahinkoja.
On tainnut hirvikanta päästä aivan yllättäen kasvamaan!
Täälläpäin maastossa laajoilla alueilla työkseen liikkuvat kertovat, että eivät ole koskaan nähneet niin paljon hirvenjälkiä kuin nyt.
Hirvitalousalueet näyttävät jo tässä vaiheessa tehonsa. Miksi eivät näyttäisi, kun Suomen Riistakeskuksen hallituksen puheenjohtajana toimii Metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tauno partanen, jolla on pitkä historia riistahallinnossa.
Tässä ruletissa puuntuotanto on sivujuonne, kun koko puutuotantoalue valjastettu holtittomien (ja persaukisten) sorkkaeläinlaiduntajien valtikan alle.
Siinä on puuntakasella about 1-2% prosenttia hirvet syöneet koivun taimista. Hirvihysteria on ainakin koivun osalta ylimitoittu. Ihmiset kun kävisivät joskus metsässä niin näkisivät miten äärettömän vähän hirvet loppupeleissä syövät rauduskoivuja.
Jäihän siihen vielä syötävää. En kyllä käsitä talousihmistä joka jättää tuonkin verran tyyristä puuomaisuuttaan heitteille. En käsitä jos ei edes Riistakeskuksen ilmainen suojauskaan tullut mieleen. Aidan saa nimittäin visakoivikonkin ympärille. Minä maksaisin tuollaiseen yritykseen kyllä aidan omastakin pussista. Mitähän palstalaisetkaan ajattelevat työsaran mielekkyydestä ja sen kyseenalaisesta tulevasta lopputuloksesta. Mutta onhan siinä ideaa. Molempia kuulemma myydään kiloittain. Hirvessä on vain varmemmin pisnes lähellä.
Eipä tainnut Jesse malttaa lukea mitä olin kirjoittanut.
Tuskin hänkään pihaansa sähköaitoja vetää, ainakaan jos hirviä ei ole koskaan aikaisemmin paikalla ollut?
Ammattiraivoojalle:
Eihän kuvan visakoivu tuohon kuole, mutta laho siihen kyllä alkaa. Osa koivuista oli syöty niin pahasti etteivät selvinneet hengissä.
Puuntakuselle vastailen että kyllä luki ja ymmärsi että pihapiirissä. Mutta jos asuu korvessa se luonto tulee liki. Viimeksi näin villisian lähimmästä asutusta asunnosta viidenkymmenen metrin päässä. Puita kasvatetaan luonnossa joten on luonnollista suojata talouspuustoa.
Tuo suunta on tasan yhtä korpea samoin elkein kun täällä itelläkin. Ja hirvikärpäset heti kylän syrjästä alkaen kun autosta nousee. Ne ”kantturat” tuppaa mielellään asutuksen lähelle kahdestakin syystä. Metsästysaikaan paras turva ja pedoilta toiseksi paras.
Arvasin kyllä Jessen reaktion jo etukäteen. Syyhän on silloin pelkästään muussa kuin hirvikannassa, jos vahinko sattuu muille kuin Jesselle itselleen. Asiassa ei paina mitään sekään, että myös hän itse on jättänyt osan haapa-alueistaan aitaamatta. Oli virhe jättää tämä yksi alue aitaamatta, myönnän sen nöyrästi. Tästä opin sen, että hirvet osaavat tulla myös pihapiireihin ja tienlaitoihin aivan näkyville paikoille, ja muuttaa totuttuja reittejään nopeastikin.
Ei siihen nopeutta tarvita puuntakunen. Visakoivu on niin hidaskasvuinen että hitaampikin ”hämäläinen” hirvikin ne sattumalta löytää. Haapahan kasvaa ulos siitä pahimmasta neljässä vuodessa. Josta tosiaan minullakin yksi parihehtaarinen ilman aitaa. Seurailin tilannetta kyllä alkuvuodet tiiviisti.
Se aita muuten ei ole ollenkaan ruma eikä sitä ainakaan täälläpäin ole mitenkään edes kummasteltu. Onhan minulla ollut aivan asutuksen vieressä aidattuna parin hehtaarin ala. Ei edes ilkivaltaa.
En kasvata mutta entisen Satakunnan möksän lähellä sellaista hirvisyöttilää tuli seurailtua. Samaa rataa kuin puuntakusellakin. Pirtin takana sielläkin ja tien vieressä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kokeile houkutella tuollasella nuolukivellä hirvet vaikka niihin kuusentaimikoihin.
Ihmettelen että noin tarkkaan laskelmoiva tekee tuollaisen taloudellisen ”itsemurhan”.
Hirvet tosiaan pääsivät tässä yllättämään sananmukaisesti aivan puun takaa. Kuvan alue on kahden tien välissä lähes pihapiirissä. Siinä oli kuljettu alueen läpi taitellen vasalle latvat aivan järjestyksessä. Visakoivuja on tässä hehtaarin alalla, eikä hirviä ole aikaisemmin paikalla käynyt.
Lehtipuita on tullut yli 40.000 taimesta kasvateltua, ja tämä on vasta ensimmäinen merkittävä hirvituho maillani. Kylvömänniköissä on toki hirvet vierailleet, mutta ilman suurempia vahinkoja.
On tainnut hirvikanta päästä aivan yllättäen kasvamaan!
Täälläpäin maastossa laajoilla alueilla työkseen liikkuvat kertovat, että eivät ole koskaan nähneet niin paljon hirvenjälkiä kuin nyt.
Hirvitalousalueet näyttävät jo tässä vaiheessa tehonsa. Miksi eivät näyttäisi, kun Suomen Riistakeskuksen hallituksen puheenjohtajana toimii Metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tauno partanen, jolla on pitkä historia riistahallinnossa.
Tässä ruletissa puuntuotanto on sivujuonne, kun koko puutuotantoalue valjastettu holtittomien (ja persaukisten) sorkkaeläinlaiduntajien valtikan alle.
Siinä on puuntakasella about 1-2% prosenttia hirvet syöneet koivun taimista. Hirvihysteria on ainakin koivun osalta ylimitoittu. Ihmiset kun kävisivät joskus metsässä niin näkisivät miten äärettömän vähän hirvet loppupeleissä syövät rauduskoivuja.
Tällä kyseisellä hehtaarin alueella on 700 istutettua kloonivisaa joista yli puolet on nyt katkottu ja syöty.
Eikös tuosta kuvan puusta vielä jotain tuu?
Jäihän siihen vielä syötävää. En kyllä käsitä talousihmistä joka jättää tuonkin verran tyyristä puuomaisuuttaan heitteille. En käsitä jos ei edes Riistakeskuksen ilmainen suojauskaan tullut mieleen. Aidan saa nimittäin visakoivikonkin ympärille. Minä maksaisin tuollaiseen yritykseen kyllä aidan omastakin pussista. Mitähän palstalaisetkaan ajattelevat työsaran mielekkyydestä ja sen kyseenalaisesta tulevasta lopputuloksesta. Mutta onhan siinä ideaa. Molempia kuulemma myydään kiloittain. Hirvessä on vain varmemmin pisnes lähellä.
Eipä tainnut Jesse malttaa lukea mitä olin kirjoittanut.
Tuskin hänkään pihaansa sähköaitoja vetää, ainakaan jos hirviä ei ole koskaan aikaisemmin paikalla ollut?
Minkä ikäsiä kloonivisoja?
Ammattiraivoojalle:
Eihän kuvan visakoivu tuohon kuole, mutta laho siihen kyllä alkaa. Osa koivuista oli syöty niin pahasti etteivät selvinneet hengissä.
Leikkurille:
Istutuksesta on viisi kasvukautta takana.
Muistatko kloonipuun, kerimäkeläistä taii tiittolan visak.?
Tämä alkuperä on Kuhmoisista.
Todella harmillinen tuho. Hyvin ovat kasvaneet. Itsellä puolitoista sataa kloonia kasvamassa 6 kasv.kautta visakuningatarta ja tiittolaa.
Puuntakuselle vastailen että kyllä luki ja ymmärsi että pihapiirissä. Mutta jos asuu korvessa se luonto tulee liki. Viimeksi näin villisian lähimmästä asutusta asunnosta viidenkymmenen metrin päässä. Puita kasvatetaan luonnossa joten on luonnollista suojata talouspuustoa.
En Jesse asu korvessa, vaan taajaman reunalla.
Tuo suunta on tasan yhtä korpea samoin elkein kun täällä itelläkin. Ja hirvikärpäset heti kylän syrjästä alkaen kun autosta nousee. Ne ”kantturat” tuppaa mielellään asutuksen lähelle kahdestakin syystä. Metsästysaikaan paras turva ja pedoilta toiseksi paras.
Kyllä Suomi on rikas maa, kun tähän on varaa.
Olen samaa mieltä kuin hiliman. Minulla ei kyllä olisi varaa heittää luonnon armoille kalliita klooneja ilman suojausta.
Toinen meistä pitää syynä aidan puutetta ja toinen hirvikantaa, mutta ollaan ainakin siinä samaa mielta, että lopputulos ei ole toivottava 🙂
Arvasin kyllä Jessen reaktion jo etukäteen. Syyhän on silloin pelkästään muussa kuin hirvikannassa, jos vahinko sattuu muille kuin Jesselle itselleen. Asiassa ei paina mitään sekään, että myös hän itse on jättänyt osan haapa-alueistaan aitaamatta. Oli virhe jättää tämä yksi alue aitaamatta, myönnän sen nöyrästi. Tästä opin sen, että hirvet osaavat tulla myös pihapiireihin ja tienlaitoihin aivan näkyville paikoille, ja muuttaa totuttuja reittejään nopeastikin.
Ei siihen nopeutta tarvita puuntakunen. Visakoivu on niin hidaskasvuinen että hitaampikin ”hämäläinen” hirvikin ne sattumalta löytää. Haapahan kasvaa ulos siitä pahimmasta neljässä vuodessa. Josta tosiaan minullakin yksi parihehtaarinen ilman aitaa. Seurailin tilannetta kyllä alkuvuodet tiiviisti.
Se aita muuten ei ole ollenkaan ruma eikä sitä ainakaan täälläpäin ole mitenkään edes kummasteltu. Onhan minulla ollut aivan asutuksen vieressä aidattuna parin hehtaarin ala. Ei edes ilkivaltaa.
Siis jeesvalta kasvattaa itsekin visakoivuja koska ”tietää” niiden olevan hidaskasvuisia. Olet vain valinnut visoillesi sopimattoman kasvupaikan.
En kasvata mutta entisen Satakunnan möksän lähellä sellaista hirvisyöttilää tuli seurailtua. Samaa rataa kuin puuntakusellakin. Pirtin takana sielläkin ja tien vieressä.