Itseltäni löytyy samanmoista männikköä. Ensi kesänä ajattelin alustaraivata alueen kuntoilumielessä sekä n. 5vuoden päästä tulevan hakkuun takia. Asiaa sivuten kuinka paljon arvioitte kyseisen kuvan näköisen kohteen raivauksen vaikuttavan puuston kasvuun? Usea asiahan tuossa raivauksella paranee. Kilpailu ravinteista vähenee sekä maahan kaadettu rytö pikkuhiljaa alkaa lannoittamaan. Keväisin lumi ja routa sulaa nopeammin ja maa on muutenkin lämpimämpää kun aurinko pääsee paremmin maan pinnalle. Jos itselle ei laske tuntipalkkaa niin kuinka hyvin kasvun parannus kattaa raivaukseen muuten kuluvia menoja esim tuon 5 vuoden ajanjaksolla?
Sen verran omaakin kokemusta ettei sitä ainakaan luston vahvuudessa huomaa mitenkään. Paremman hyödyn voi saada jättämällä jokusen elinkelpoisen kuusen ja koivun harvakseltaan kasvamaan suojapuustoksi tulevaa puusukupolvea varten. Voi viidessä vuodessa keritä jo kuitu-tai e-puulisukkeeksikin.
Tuskin taloudellisesti merkitystä on kasvattaa energiapuustoa tuohon alle. Ranteenvahvuisesta puustosta ei kuutioita kerry, mutta tuskin noista raivauksen säästöpuista haittaakaan on.
Saisikohan raivauskierteen katkottua ruotsalaisten menetelmällä, jossa raivaus tehdään kahteen kertaan vuoden aikana? Vai onko glyfosaatti ainoa vaihtoehto?
Itse en usko, että kuvan tapauksessa raivaus olennaisesti vaikuttaa mäntyjen kasvuun. Paikka on rehevä, ja kun noinkin elinvoimainen puusto alla kasvaa, mahtaakohan kilpailu mahdottoman kovaa olla.
Ehkäpä tuota karuimmilla kankailla tiivis kuusentureikko haittaa kasvua enemmän. Tänä kesänä raivasin eräältä kuivalta kankaalta kituvan kuusialikasvoksen pois. Siinä myös tuleva hakkuu mielessä.
Jos maapohja antaa myöden, niin koittaisin itse raivata kuusen hyväksi niin, että siitä saisi jopa seuraavan puusukupolven. Jos kuviolla on suhteellisen tasaisesti edes 1000kpl elinvoimaisia kuusia, niin kyseinen resepti saattaisi toimia. Kuuset myös varjostuksellaan ehkäisevät uuden vesakon nousua. Harva alikasvos päästää myös ilman liikkumaan ja maa lämpiää keväällä nopeammin. Suurin merkitys lienee sillä, että lumi sataa maahan asti ja routa sulaa keväällä nopeammin. Tuskin lustoissa mitään dramaattista kuitenkaan näkyy. Raivaus kuitenkin niin, että mäntyjen tyvet tulevat puhtaiksi seuraavaa harvennusta varten.
Ihan varmasti vaikuttaa karummalla paikalla enemmän, vaikka mainitsemasi tekijät vaikuttavatkin juuri kuten sanoit. Ja tarpeellinen toimenpidehän raivaus joka tapauksessa on, ei se hukkaan mene.
Tuo GLA:n ensimmäinen kommentti osuu parhaiten kohdalleen. Harkitsisin tähänastisten kokemusten perusteella hyvin vakavasti ruotsalaismallin käyttöä taimikonhoidossa , jotta raivauskierteeseen ei tarvitsisi ajautua.
Tämä alue on harvennettu runsas kymmenen vuotta sitten . Kuva on otettu ajouralta palstan reunakaistaleelta . Sinne on syntynyt kuusialuskasvosta viereisen kuvion tuottamana ja lehtipuun lirvakkeet ovat peräisin edellisen raivauksen kantovesoista . Seuraavassa kuvassa on samaa palstaa raivattuna.
Tältä kuviolta pitäisi hakata tukkia ja pikkutukkia. Miettikääpä , kuinka laadun määrittäminen onnistuu noissa olosuhteissa ?
Kokemuksesta tiedän , että jos tukin laatu lipsuu , tulee palaute sahalta alle varttitunnissa siitä , kun autokuorma on perillä . Kannattaa tarkoin pohtia , mitä siitä seuraa , kun tuleekin ”punainen kortti”. Laatua luonnollisesti korjataan tekemällä homma varmanpäälle silloin , kun näkyvyyttä on rajoitetusti. Tämä tarkoittaa kuvan olosuhteissa melkoista lajisiirtymää tukista kuiduksi ja vain sen takia , että näkyvyys on puuttuvan ennakkoraivauksen takia riittämätön.
Tuosta kasvusta sen verran , että päätehakkuuikäisen raunametsän vaikutus(nyt jo kaadettu) ulottuu pari kymmentä metriä nuoremman metsän puolelle. Kasvu on kymmeniä prosennteja hitaampaa tuolla alueella jo ilman aluskasvostakin .
Jos aluskasvos on tiheää , voi kasvu jopa puolittua sillä kohtaa .
Tällä kuviolla runsaspeitteisistä kohdista pystyi tekemään hädin tuskin pikkutukeja , kun sitävastoin ilman aluskasvoksen haittavaikutusta olevilla alueilla puut olivat varttuneet jopa kahden tukin mittoihin /runko. Jokainen voi tehdä nämä havainnot omissa metsissään , kun kulkee silmät auki.
Hakkuukoneenkuljettaja saa tukea havainnoilleen välittömästi hakkuun yhteydessä . Vertailu on helppoa , kun on koko ajan mitattaukseen perustuvaa tietoa suoraan nähtävillä. Ei tarvitse uskoa eikä olettaa . Riittää , kun katsoo koneen näyttöruudusta puiden tilavuudet ja vertaa kasvuolosuhteita.
Edes suorittavan kuva ei tue tuota kasvun puolittumista. Kyllä ne puoliintumiset on tapahtuneet jo aika kauan ennen kuin tuo aliskasvos on edes ensimmäistäkään raippaa kasvattanut. Marginaalijuttuja nuo mutta näkyvyyshaitta (mutta aika pieni kyllä) tuo on. Yhden, kahden raipan siirrolla nähdään runkoa jo lähes kannolle asti. Ai niin mutta se maksaa.
Ne pari räippää poistamalla nähdään hädin tuskin se yksi puu ja sekin vain yhdestä kulmasta . Poistettavat puut määritellään jo hyvissä ajoin , kun on tehty riittävä määrä havaintoja valinnan tueksi. Valinta tapahtuu täysin umpimähkään , jos runko tulee näkyviin vasta hakkuulaitetta tyvelle asetettaessa. Mitenkäs
Jesse valitsee lukuisten runkojen joukosta juuri sen/ne oikean/t , kun rungot ovat tyvitukin mitalta raippojen katveessa koko kuviolla ?
Monesti juuri huonolaatuisin runko on kaikkein tiheimmän vesakon keskellä , jolloin valinta kohdistuukin helpommin saatavilla olevaan ehkä teknisesti huomattavasti parempaan runkoon . Sekin runko solahtaa kuitukasaan , kun metsän yleisisilme näyttää laadun suhteen kehnolta ….varmuuden vuoksi.
Kyllähän tuolla mäntyjen laatutasolla melkein mänty kuin mänty käy kasvatusjatkoon kelpoisaksi. Ei ainakaan kuvan perusteella näytä edes laatuongelmaiselta alalta.
Metlan tutkimuksissa vain tiheä kuusialikasvos on heikentämnyt valtapuiden kasvua. Tulos on uskottava, koska lehtipuuston vaikutus maaperän routaan on vähäinen ja pienikokoinen alikasvostaimikko vaatii suhteellisen vähän ravinteita. Kuvan kasvupaikalla kosteuttakin riittää, eikä mänty muutenkaan kuivuudesta ensimmäisenä kärsi.
Mäntyjen ympärystät siis puhtaaksi ja väleihin sopivasti kuusta, niin hyvä tulee.
Kyllä se on niin kuin suorittava tuossa kirjoitti. Motokuski joutuu ottamaan varman päälle kuidun ja tukin välillä kun näkyvyys on noinkin rajoittunut, Jessen kommentista huomaa juuri tuon minkä konekuskikin näkee. Eli kaikki sopii jatkokasvatukseen, Asiahan ei ole näin Suurimmat tyvilenkoudet jäävät näkemättä. Kaikista tärkeintähän on näkeä juuri se tyvi jossa asearvokkain osa puusta kasvaa.
llman muuta tässäkin pitää olla alkuperäinen tavoite mielessä. Mitä metsältä halutaan. On kaikista huonoin idea se että metsäntavoitekasvatus muutetaankin yhtäkkiä toiseen suuntaan. Tässäkin kuviolla on tavoiteena kasvattaa latu männikköä ja muu kasvatus siinä ohessa on syytä unohtaa. Varsinkin kun kasvatus on onnistunut näinkin hyvin. Jos tuonne jätetään nyt kuusia harvakseltaan jatkokasvatusta ajatellen niin takuulla ne kolhiintuvat hakuiden yhteydessä. Siis tehokas raivaus ja suunniteltu metsäsnkasvatus tavoite kirkkaana mielessä koko kasvatuksen ajan.
Kyllähän minunkin puolesta raivaus puiden juurilta on ok. Toki puu pitää koneelta nähdä mutta mitään kokosilitystä tuo ei tarvitse. Kolhiintuu hakkuulla mitä kolhiintuu mutta osa ei kolhiinnu ja suojuspuustoa on syytä olla seuraavalla puusukupolvella vaikka olisi kuinka monenlaista ”asiantuntijaa” siitäkin. Minulle riittää omakohtainen kokemus joka kyllä on kertonut hallan armottomuuden uudisalan tyhjyydessä. Myös se säästävä raivaus on minulla aina raivauksella johtolankana. Myös luontoa pitää ajatella.
Kaikkea ei vain metsätaloudessa tehdä tai pitäisikö sanoa, ei pitäisi tehdä konetyön ehdoilla. Myös konetyön pitää sopeutua muuhunkin kuin ”nuokkumiseen” koneen kahvoissa. Kannattaa vain kehittää ammatillista osaamista ja metsäluonnon tarpeiden huomioimista jokapäiväisessä työssään. Ei se liialta vaatimukselta mielestäni tunnu.
Olet jesse oikeassa. me konekuskitkaan emme tavoittele täydellistä raivausta, mutta vain sellaista etä puuvalinnat pystytään tekemään ja löytämään ne poisotettavat puut selkeästi. Samoin käsiteltävästä puusta voidaan tehdä sellaista puutavaraa mitä siitä suinkin voidaan tehdä. Ei lienee metsänomistajan etu sekään että kuituu ohjautuu sellaista tavaraa jota tukkiin voidaan laittaa. Kuvan mukaisessa tilanteessa puinti tapahtuu kuusien sekaan ja karsittua runkoa ei pystytä näkemän koko karsinnan ajan. Katkonta ei onnistu järkevästi kuusien yläpuolelta.
Riistan ja luonnonmonimuotoisuuden kannalta ei ole järkevää puhdistaa metsää kokonaan. Minusta mieluimmin on järkevää kuitenkin raivata tehokkaasti niiltä kohdin kun on tarvis ja jättää sitten riistalle omat tiheköt suojapuustoksi, Niitähän löytyy hyvin vaikka aukkojen ja ojien varsilta.
Jos myytävää puuta aiotaan kasvattaa , on otettava huomioon myös se , miten puut korjataan taloudellisimmin. Ainoa vaihtoehto (95 %:sti) on koneellinen korjuu. Koneella korjatan puut ja raivaussahalla hoidetaan työskenetelyä haittaava markkinakelvoton puuaines . Jälkimmäiseen ei oikein ole varaa käyttää yli 500 kiloeuron laitteita .
En tiedä minkälaisia soheltajia tuo jesse on moton puikoissa nähnyt , kun vertaa hommaa nuokkumiseen . Se koppi ei todellakaan ole mikään menneiden aikojen rautakauppa. Puun pitää liikkua liukkaasti ja töitä tehdään urakkavauhtia pitkiä päiviä. Risuja ei todellakaan tarvita kovin paljoa puiden väleihin työtä hidastamaan.
Tulipa noista motokuskien kommenteista mieleeni tapaus, josta pelin henki kävi selväksi. Sanoi suositukset ja ns. asiantuntijat mitä tahansa. Enpä muistanut ko. tapausta, kun kommenttejani tähän viestiketjuun kirjoitin.
Minusta GLA olet ymmärtänyt asian luonteen oikein. Nämä ”herrojen” suositukset ovat osaltaan vastaantulo metsänomistajia kohtaan. Raivaussuositukset ovat väljentyneet jatkuvasti koska ilmeisesti metsänomistajilla ei ole oikein halukkuutta siihen löytynyt. On pelätty siitä aiheutuvia kustannuksia ja osaltaan olllaan valmiita hyväksymään huonompikin metsänkasvatus nimen omaan laadun osalta.
Itse olen tänä kesänä ennakkoraivannut 19 ha ensiharvennus männiköitä ja itse olen kyllä ollut tuon suorittavan linjoilla. Täytyy todeta että on mennyt nurin myös niitä yhden kuidun koivuja ja mäntyjä aika tavalla. Samoin pensaskoivut ovat saaneet kyytiä heti armotta. Itse sain raivuuohjeet ”suosituksen” mukaan pelkkänä näkemäraivauksena. Sanoin isännälle heti että olen sen verran noita koneita ajanut että tähän hommaan en neuvoja tarvitse. Ei kyllä kukaan nurissut jäljestä ei kuski eikä metsänomistajat.
Minun on vaikea uskoa, että näkemäraivaus olisi käytännössä edullisempaa kuin ottaa kaikki pois. Tämä tietysti parilla edellytyksellä: Näkemäraivauksessa ei hakattavan puuston väleihin jätetä kasvatuskelvotonta pusikkoa, vaan ainoastaan yksittäisiä hyviä taimia. Toisaalta raivattava puusto on oltava sellaista, että se menee raivaussahalla lähes niittämällä nurin. Ranteenvahvuisen puuston raivaaminen on jo niin hidasta, että siinä ylimääräiset rungot hidastavat työtä merkittävästi.
Taustalla alikasvoksen säästämistä suosivassa ohjeistuksessa on käsittääkseni halu ohjata metsän hoitoa luonnon kannalta monimuotoisempaan suuntaan, mikä ei ole huono asia. Saada isännät raivaamaan edullisemman menetelmän innostamana tuskin on tavoitteena. Tai jos on, en usko menetelmän edullisuuteen.
Jos hakattavien runkojen välit jätetään kokonaan raivaamatta, pitää ne kuitenkin jossain vaiheessa raivata. Eli tällöin kustannuksia vain siirretään eteenpäin ja samalla kasvatetaan niitä, joten näkemäraivaus ei muodostu edullisemmaksi. Itse pyrin tekemään aina lopullista jälkeä, vaikka sillä hetkellä työ hitaammin eteneekin. Seuraava kohde kuitenkin aina on jo odottamassa, joten jonoa ei pidä kasvattaa jättämällä kerran tehty työ vajaaksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Itseltäni löytyy samanmoista männikköä. Ensi kesänä ajattelin alustaraivata alueen kuntoilumielessä sekä n. 5vuoden päästä tulevan hakkuun takia. Asiaa sivuten kuinka paljon arvioitte kyseisen kuvan näköisen kohteen raivauksen vaikuttavan puuston kasvuun? Usea asiahan tuossa raivauksella paranee. Kilpailu ravinteista vähenee sekä maahan kaadettu rytö pikkuhiljaa alkaa lannoittamaan. Keväisin lumi ja routa sulaa nopeammin ja maa on muutenkin lämpimämpää kun aurinko pääsee paremmin maan pinnalle. Jos itselle ei laske tuntipalkkaa niin kuinka hyvin kasvun parannus kattaa raivaukseen muuten kuluvia menoja esim tuon 5 vuoden ajanjaksolla?
Sen verran omaakin kokemusta ettei sitä ainakaan luston vahvuudessa huomaa mitenkään. Paremman hyödyn voi saada jättämällä jokusen elinkelpoisen kuusen ja koivun harvakseltaan kasvamaan suojapuustoksi tulevaa puusukupolvea varten. Voi viidessä vuodessa keritä jo kuitu-tai e-puulisukkeeksikin.
Tuskin taloudellisesti merkitystä on kasvattaa energiapuustoa tuohon alle. Ranteenvahvuisesta puustosta ei kuutioita kerry, mutta tuskin noista raivauksen säästöpuista haittaakaan on.
Saisikohan raivauskierteen katkottua ruotsalaisten menetelmällä, jossa raivaus tehdään kahteen kertaan vuoden aikana? Vai onko glyfosaatti ainoa vaihtoehto?
Itse en usko, että kuvan tapauksessa raivaus olennaisesti vaikuttaa mäntyjen kasvuun. Paikka on rehevä, ja kun noinkin elinvoimainen puusto alla kasvaa, mahtaakohan kilpailu mahdottoman kovaa olla.
Ehkäpä tuota karuimmilla kankailla tiivis kuusentureikko haittaa kasvua enemmän. Tänä kesänä raivasin eräältä kuivalta kankaalta kituvan kuusialikasvoksen pois. Siinä myös tuleva hakkuu mielessä.
Jos maapohja antaa myöden, niin koittaisin itse raivata kuusen hyväksi niin, että siitä saisi jopa seuraavan puusukupolven. Jos kuviolla on suhteellisen tasaisesti edes 1000kpl elinvoimaisia kuusia, niin kyseinen resepti saattaisi toimia. Kuuset myös varjostuksellaan ehkäisevät uuden vesakon nousua. Harva alikasvos päästää myös ilman liikkumaan ja maa lämpiää keväällä nopeammin. Suurin merkitys lienee sillä, että lumi sataa maahan asti ja routa sulaa keväällä nopeammin. Tuskin lustoissa mitään dramaattista kuitenkaan näkyy. Raivaus kuitenkin niin, että mäntyjen tyvet tulevat puhtaiksi seuraavaa harvennusta varten.
Kuivakorven kommenttiin toteamus.
Ihan varmasti vaikuttaa karummalla paikalla enemmän, vaikka mainitsemasi tekijät vaikuttavatkin juuri kuten sanoit. Ja tarpeellinen toimenpidehän raivaus joka tapauksessa on, ei se hukkaan mene.
Tuo GLA:n ensimmäinen kommentti osuu parhaiten kohdalleen. Harkitsisin tähänastisten kokemusten perusteella hyvin vakavasti ruotsalaismallin käyttöä taimikonhoidossa , jotta raivauskierteeseen ei tarvitsisi ajautua.
Tämä alue on harvennettu runsas kymmenen vuotta sitten . Kuva on otettu ajouralta palstan reunakaistaleelta . Sinne on syntynyt kuusialuskasvosta viereisen kuvion tuottamana ja lehtipuun lirvakkeet ovat peräisin edellisen raivauksen kantovesoista . Seuraavassa kuvassa on samaa palstaa raivattuna.
Tältä kuviolta pitäisi hakata tukkia ja pikkutukkia. Miettikääpä , kuinka laadun määrittäminen onnistuu noissa olosuhteissa ?
Kokemuksesta tiedän , että jos tukin laatu lipsuu , tulee palaute sahalta alle varttitunnissa siitä , kun autokuorma on perillä . Kannattaa tarkoin pohtia , mitä siitä seuraa , kun tuleekin ”punainen kortti”. Laatua luonnollisesti korjataan tekemällä homma varmanpäälle silloin , kun näkyvyyttä on rajoitetusti. Tämä tarkoittaa kuvan olosuhteissa melkoista lajisiirtymää tukista kuiduksi ja vain sen takia , että näkyvyys on puuttuvan ennakkoraivauksen takia riittämätön.
Tuosta kasvusta sen verran , että päätehakkuuikäisen raunametsän vaikutus(nyt jo kaadettu) ulottuu pari kymmentä metriä nuoremman metsän puolelle. Kasvu on kymmeniä prosennteja hitaampaa tuolla alueella jo ilman aluskasvostakin .
Jos aluskasvos on tiheää , voi kasvu jopa puolittua sillä kohtaa .
Tällä kuviolla runsaspeitteisistä kohdista pystyi tekemään hädin tuskin pikkutukeja , kun sitävastoin ilman aluskasvoksen haittavaikutusta olevilla alueilla puut olivat varttuneet jopa kahden tukin mittoihin /runko. Jokainen voi tehdä nämä havainnot omissa metsissään , kun kulkee silmät auki.
Hakkuukoneenkuljettaja saa tukea havainnoilleen välittömästi hakkuun yhteydessä . Vertailu on helppoa , kun on koko ajan mitattaukseen perustuvaa tietoa suoraan nähtävillä. Ei tarvitse uskoa eikä olettaa . Riittää , kun katsoo koneen näyttöruudusta puiden tilavuudet ja vertaa kasvuolosuhteita.
Edes suorittavan kuva ei tue tuota kasvun puolittumista. Kyllä ne puoliintumiset on tapahtuneet jo aika kauan ennen kuin tuo aliskasvos on edes ensimmäistäkään raippaa kasvattanut. Marginaalijuttuja nuo mutta näkyvyyshaitta (mutta aika pieni kyllä) tuo on. Yhden, kahden raipan siirrolla nähdään runkoa jo lähes kannolle asti. Ai niin mutta se maksaa.
Ne pari räippää poistamalla nähdään hädin tuskin se yksi puu ja sekin vain yhdestä kulmasta . Poistettavat puut määritellään jo hyvissä ajoin , kun on tehty riittävä määrä havaintoja valinnan tueksi. Valinta tapahtuu täysin umpimähkään , jos runko tulee näkyviin vasta hakkuulaitetta tyvelle asetettaessa. Mitenkäs
Jesse valitsee lukuisten runkojen joukosta juuri sen/ne oikean/t , kun rungot ovat tyvitukin mitalta raippojen katveessa koko kuviolla ?
Monesti juuri huonolaatuisin runko on kaikkein tiheimmän vesakon keskellä , jolloin valinta kohdistuukin helpommin saatavilla olevaan ehkä teknisesti huomattavasti parempaan runkoon . Sekin runko solahtaa kuitukasaan , kun metsän yleisisilme näyttää laadun suhteen kehnolta ….varmuuden vuoksi.
Kyllä sillä lannoittava vaikutus on. Metsän omaa lannoitetta.
2 vuotta se kestää ja sitten ponnahtaa kasvuun.
Kyllähän tuolla mäntyjen laatutasolla melkein mänty kuin mänty käy kasvatusjatkoon kelpoisaksi. Ei ainakaan kuvan perusteella näytä edes laatuongelmaiselta alalta.
Metlan tutkimuksissa vain tiheä kuusialikasvos on heikentämnyt valtapuiden kasvua. Tulos on uskottava, koska lehtipuuston vaikutus maaperän routaan on vähäinen ja pienikokoinen alikasvostaimikko vaatii suhteellisen vähän ravinteita. Kuvan kasvupaikalla kosteuttakin riittää, eikä mänty muutenkaan kuivuudesta ensimmäisenä kärsi.
Mäntyjen ympärystät siis puhtaaksi ja väleihin sopivasti kuusta, niin hyvä tulee.
Kyllä se on niin kuin suorittava tuossa kirjoitti. Motokuski joutuu ottamaan varman päälle kuidun ja tukin välillä kun näkyvyys on noinkin rajoittunut, Jessen kommentista huomaa juuri tuon minkä konekuskikin näkee. Eli kaikki sopii jatkokasvatukseen, Asiahan ei ole näin Suurimmat tyvilenkoudet jäävät näkemättä. Kaikista tärkeintähän on näkeä juuri se tyvi jossa asearvokkain osa puusta kasvaa.
llman muuta tässäkin pitää olla alkuperäinen tavoite mielessä. Mitä metsältä halutaan. On kaikista huonoin idea se että metsäntavoitekasvatus muutetaankin yhtäkkiä toiseen suuntaan. Tässäkin kuviolla on tavoiteena kasvattaa latu männikköä ja muu kasvatus siinä ohessa on syytä unohtaa. Varsinkin kun kasvatus on onnistunut näinkin hyvin. Jos tuonne jätetään nyt kuusia harvakseltaan jatkokasvatusta ajatellen niin takuulla ne kolhiintuvat hakuiden yhteydessä. Siis tehokas raivaus ja suunniteltu metsäsnkasvatus tavoite kirkkaana mielessä koko kasvatuksen ajan.
Kyllähän minunkin puolesta raivaus puiden juurilta on ok. Toki puu pitää koneelta nähdä mutta mitään kokosilitystä tuo ei tarvitse. Kolhiintuu hakkuulla mitä kolhiintuu mutta osa ei kolhiinnu ja suojuspuustoa on syytä olla seuraavalla puusukupolvella vaikka olisi kuinka monenlaista ”asiantuntijaa” siitäkin. Minulle riittää omakohtainen kokemus joka kyllä on kertonut hallan armottomuuden uudisalan tyhjyydessä. Myös se säästävä raivaus on minulla aina raivauksella johtolankana. Myös luontoa pitää ajatella.
Kaikkea ei vain metsätaloudessa tehdä tai pitäisikö sanoa, ei pitäisi tehdä konetyön ehdoilla. Myös konetyön pitää sopeutua muuhunkin kuin ”nuokkumiseen” koneen kahvoissa. Kannattaa vain kehittää ammatillista osaamista ja metsäluonnon tarpeiden huomioimista jokapäiväisessä työssään. Ei se liialta vaatimukselta mielestäni tunnu.
Olet jesse oikeassa. me konekuskitkaan emme tavoittele täydellistä raivausta, mutta vain sellaista etä puuvalinnat pystytään tekemään ja löytämään ne poisotettavat puut selkeästi. Samoin käsiteltävästä puusta voidaan tehdä sellaista puutavaraa mitä siitä suinkin voidaan tehdä. Ei lienee metsänomistajan etu sekään että kuituu ohjautuu sellaista tavaraa jota tukkiin voidaan laittaa. Kuvan mukaisessa tilanteessa puinti tapahtuu kuusien sekaan ja karsittua runkoa ei pystytä näkemän koko karsinnan ajan. Katkonta ei onnistu järkevästi kuusien yläpuolelta.
Riistan ja luonnonmonimuotoisuuden kannalta ei ole järkevää puhdistaa metsää kokonaan. Minusta mieluimmin on järkevää kuitenkin raivata tehokkaasti niiltä kohdin kun on tarvis ja jättää sitten riistalle omat tiheköt suojapuustoksi, Niitähän löytyy hyvin vaikka aukkojen ja ojien varsilta.
Jos myytävää puuta aiotaan kasvattaa , on otettava huomioon myös se , miten puut korjataan taloudellisimmin. Ainoa vaihtoehto (95 %:sti) on koneellinen korjuu. Koneella korjatan puut ja raivaussahalla hoidetaan työskenetelyä haittaava markkinakelvoton puuaines . Jälkimmäiseen ei oikein ole varaa käyttää yli 500 kiloeuron laitteita .
En tiedä minkälaisia soheltajia tuo jesse on moton puikoissa nähnyt , kun vertaa hommaa nuokkumiseen . Se koppi ei todellakaan ole mikään menneiden aikojen rautakauppa. Puun pitää liikkua liukkaasti ja töitä tehdään urakkavauhtia pitkiä päiviä. Risuja ei todellakaan tarvita kovin paljoa puiden väleihin työtä hidastamaan.
Tulipa noista motokuskien kommenteista mieleeni tapaus, josta pelin henki kävi selväksi. Sanoi suositukset ja ns. asiantuntijat mitä tahansa. Enpä muistanut ko. tapausta, kun kommenttejani tähän viestiketjuun kirjoitin.
Kuvat on lähetetty palstalle.
Minusta GLA olet ymmärtänyt asian luonteen oikein. Nämä ”herrojen” suositukset ovat osaltaan vastaantulo metsänomistajia kohtaan. Raivaussuositukset ovat väljentyneet jatkuvasti koska ilmeisesti metsänomistajilla ei ole oikein halukkuutta siihen löytynyt. On pelätty siitä aiheutuvia kustannuksia ja osaltaan olllaan valmiita hyväksymään huonompikin metsänkasvatus nimen omaan laadun osalta.
Itse olen tänä kesänä ennakkoraivannut 19 ha ensiharvennus männiköitä ja itse olen kyllä ollut tuon suorittavan linjoilla. Täytyy todeta että on mennyt nurin myös niitä yhden kuidun koivuja ja mäntyjä aika tavalla. Samoin pensaskoivut ovat saaneet kyytiä heti armotta. Itse sain raivuuohjeet ”suosituksen” mukaan pelkkänä näkemäraivauksena. Sanoin isännälle heti että olen sen verran noita koneita ajanut että tähän hommaan en neuvoja tarvitse. Ei kyllä kukaan nurissut jäljestä ei kuski eikä metsänomistajat.
Minun on vaikea uskoa, että näkemäraivaus olisi käytännössä edullisempaa kuin ottaa kaikki pois. Tämä tietysti parilla edellytyksellä: Näkemäraivauksessa ei hakattavan puuston väleihin jätetä kasvatuskelvotonta pusikkoa, vaan ainoastaan yksittäisiä hyviä taimia. Toisaalta raivattava puusto on oltava sellaista, että se menee raivaussahalla lähes niittämällä nurin. Ranteenvahvuisen puuston raivaaminen on jo niin hidasta, että siinä ylimääräiset rungot hidastavat työtä merkittävästi.
Taustalla alikasvoksen säästämistä suosivassa ohjeistuksessa on käsittääkseni halu ohjata metsän hoitoa luonnon kannalta monimuotoisempaan suuntaan, mikä ei ole huono asia. Saada isännät raivaamaan edullisemman menetelmän innostamana tuskin on tavoitteena. Tai jos on, en usko menetelmän edullisuuteen.
Jos hakattavien runkojen välit jätetään kokonaan raivaamatta, pitää ne kuitenkin jossain vaiheessa raivata. Eli tällöin kustannuksia vain siirretään eteenpäin ja samalla kasvatetaan niitä, joten näkemäraivaus ei muodostu edullisemmaksi. Itse pyrin tekemään aina lopullista jälkeä, vaikka sillä hetkellä työ hitaammin eteneekin. Seuraava kohde kuitenkin aina on jo odottamassa, joten jonoa ei pidä kasvattaa jättämällä kerran tehty työ vajaaksi.