Kuva on otettu leimkosta , joka on saanut kasvaa ilman hoitavan käden apuja . Kuvanottohetkeen mennessä yksi hakkuuyrittäjä on jo käynyt ko leimikolla hakkaamassa pätkän palstan reunasta ja poistunut vähin äänin paikalta. Seuraava yrittäjä tilasi raivauksen todettuaan hakkuun toivottomaksi . Raivaus oli tehty parin vuorokauden kuluessa pyynnöstä viikonlopun aikana . Muuten työmaa olisi jäänyt edelleen odottamaan tilanteen korjaantumista.
Kuviolta oli raivauksen jälkeen hakattavissa tuhatkunta aisakoivun kokoista runkoa a` 20- 30 lirtaa /ha . Ja vain muutamia huonolaatuisia havupuita . Puuston tiheys hakkuun jälkeen oli n. 400 runkoa hehtaarilla. Enempää kasvatuskelpoisia runkoja ei yksinkertaisesti löytynyt.
Toimenpiteeksi tälle kohteelle olisi riittänyt pelkästään reilulla kädellä tehty raivaus. Konetta olisi tarvittu vasta päätehakkuussa . Tämä oli kuitenkin todettavissa valitettavasti vasta raivauksen jälkeen.
Varsinaisten ensiharvennusten kohdalla puuston tilan arvioinnit peitteisillä kohteilla johtavat virheellisiin päätöksiin vieläkin useammin . Pelkästään tämän takia kannattaa nuoret metsät kunnostaa raivaamalla hyvissä ajoin ennen varsinaisia hakkuita . Hoitamattomissa metsissä kasvukehitys pyrkii olemaan 10-15 vuotta jäljessä verrattuna ajallaan hoidettujen palstojen tilanteeseen.
…jatkuva kasvatus ei tuolla kuviolla onnistu .Kuussissa esiintyi yleisesti lahoa.
Yllämainittujen puutteiden havaitsemiseksi ei moton kouraa tarvitse varustaa kameralla 🙂
Elinvoimainen alikasvos joka pistää jälleen miettimään kun jk on mahdollista etteikö tuossakin kohteella kevyt isojen ympäriltä raivaus riitä. Tuokin on nimittäin kone metsänpuolelle ajettuna aivan eri näköistä kuin tuosta ulkoa kuvattuna.
Tuolla toisella kuvalla joku jo laittoikin ettei aina kummoisia puskia todella ole kun on jo ennakkoraivaus pakkomyyty metsänomistajalle. Kummastelen jos ei tavat seuraavan kymmenen vuoden aikana olennaisesti muutu. Myös kummastelen miksi kameratekniikka ei ole ottanut paikkaansa puomin loppupäähän jolla saataisiin kaatopää turvallisesti puskassakin puun juurelle. Täällä liikkeen ympärillä kamerat valvovat jopa pyörätien kulkijoita mutta tosi tarpeeseen niitä ei ole näköjään keksitty. Vai liekö edes ehdotettu.
Olisi pitänyt raivata jo aikoja sitten.
Tuossa olisi itse tehty polttopuuharvennus hyvä homma. Saisi kovalla työllä polttopuita. Samalla oppisi sen, että kannattaa käyttää raivaussahaa reilusti seuraavalla kerralla.
Niin,ymmärrän toki suorittavan kameranahkeuden. Tätä samaa esiintyy jälleen muillakin ammattiryhmillä. Kun siinä pirulaisessa on sellainen ikävä piirre kuin päivämäärät ja kellonajat tulevat näkymään. Eli jäävät talleenteeksi myöhempää tarkastelua varten. Siitä on työnjohdon aika helppo tehdä päätelmät kuinka monta tuntia se hakkuupää on siellä pusikossa heilunut. Voi tulla aika ikäviä tilanneselvityksiä eteen.
Näistä asioista jopa työmaakohtaisia selkkauksia lähitulevaisuudessa odotettavissa. Kokemus on jo omalta työn saralta näitäkin tuonut eteen.
Eipä paljon vaikuta toimintaan . Työajanseuranta on ollut käytössä omallakin kohdalla jo runsaat 20 vuotta. Työmaa-aika , tuotos ja keskeytykset näkyvät päivä ja leimikkokohtaisesti jo nykytekniikalla ja säilyvät varmuustallenteissa vuosia . Leimikon työolosuhteet on mahdollista tallentaa tarvittaessa videolle ja lähetetää eteenpäin . Itse kuvaan leimikot varmuuden vuoksi ennen ja jälkeen hakkuun .
Mitähän selkkauksia tässä sitten pitäisi odotella ? 🙂 Ei ole mitään salattavaa. Hommat ovat hoituneet hyvin , kun olosuhteet ovat olleet kelvolliset.
Lisään vielä , että kuvassa olevan leimikon hakkuuohjessa luki selväst : EI RAIVAUSTARVETTA . Kuvasta voi päätellä , pitikö paikkansa . ..tai pitihän se sen jälkeen , kun riuskaotteinen raivaaja oli heilunut palstalla pari päivää…pyynnöstä .
Tuosta jos sattuisi reipas tuulenpuuska puhaltamaan muutaman rungon nurin, johan olisi raivaajalla naurussa pitelemistä.
Juuri tuolla kameratekniikalla perkauksenkin tarve olisi tullut oikeasti todistettua. Ei nuo muut selvitykset kerro puun poiminnan aikatarvetta mitenkään. Pelkkä paikallaoloseuranta ei riitä. Sillä kyllä saadaan leimikolla oloaika mutta ei sitä kuinka konetta on käytetty. Kun jokunen suttuisempi leimikko on tiedostossa tiedetään oikeasti kuinka paljon se hidastaa jos ollenkaan. Kuskihan saa vapaasti nyt mieleisiänsä tuloksia hänen mielestään huonolta kohteelta. Pitää muistaa että jk on todellisuutta ja siksi näitä PITÄÄ ja VOI tehdä eikä voi perata.
Koska tuhotaan tuleva metsä. Näiden tietokantaa pitäisi tarkentaa.
Ja kun tuolla aiemmin suorittava totesi että jk ei tule kyseeseen kun lahoa esiintyy. Tuo ei aivan riitä perusteeksi vaan vasta se kuinka paljon. Kun kuitenkin jaksollisessa lyödään samoin surutta uusi kuusitaimikko kasvamaan. Jk:ssa sentään saadaan lahoalat kartoitettua aika tarkkaan ja lehtipuu luontaisesti pienaukoilla niihin tilalle.
Kyllä siinä silmä lepää, omistaja saa unohtaa raivurinsa vintille ja arvokasvu suorastaan räjähtää kasvuun, kun muutaman pienaukon jk-leimikkoon tekee juurikäävän takia.
Enemmän kuin jk:lta, tuo näyttää kaksijaksoiselta puustolta. Etualan aukossa kituvia näreitä lukuunottamatta alikasvos on pelkkää kuusta. Seassa on muutama poistettavaksi tuomittu hoikka koivu, joista ei koskaan kasva tukkia. Kuusien alla ei muuta kasvakaan, ellei ehdä tilaa ja uusiin aukkoihin kasvaa joko kuusta tai heinää. Juuri kuten etualalla on tapahtunut.
Tämä on , tai ainakin alunperin piti olla , männikkökuvio. Nuo kuusenlirvakkeet ja pienimmät koivunräipät raivattiin ennen hakkuuta . Kusien kannoista oli havaittavissa , että ikää puilla oli pienestä koosta huolimatta jo kymmeniä vuosia ja miltei joka toisessa kannossa oli selvää lahoa. Melkoinen jeesus pitäisi jessen olla , mikäli tuosta aluskasvoksesta pystyisi metsän loihtimaan .
Metsänomistajalle kirkastui työlään ennokkoraivauksen aikana selkeästi taimikonhoidon (oikea-aikaisen ) merkitys . Vauhtiin päästyään hän raivasi useita hehtaareita nuoria taimikoitaan kuvan kaltaisten tilanteiden välttämiseksi . Tämän kuvion syntyhistoriaan hänellä ei ollut osaa eikä arpaa . Uskon vahvasti , että hänen kohdallaan oppi meni perille eikä ennakkoraivausta tarvitse enää tämän jälkeen erikseen rukoilla .(toisin , kun Harjavallassa)
Suorittava ei paljon ole jk:n asiaani kommentoinut edes tuosta kameravinkkelistäkään katsottuna.
Mitäpä joutavia kommentoimaan . Jk ei ole herättänyt metsänomistajien keskuudessa kovinkaan paljon mielenkiintoa ja kuvan kohde on mainittuun menetelmään täysin soveltumaton tilalla vallitsevasta kokonaisuudesta puhumattakaan . Nuori isäntä kulkee jalat tukevasti maassa eikä haaveile jonnijoutavia.
Mitä tuoho kamerapuoleen tulee , voisi sen avulla kyllä sinullekin havainnollistaa esittämiäni mielipiteitä , mutta sen avulla ei aluskasvoshaittaongelma ratkea. siihen on vain yksi tehokas keino ja sen nimi alkaa R:llä .
Harjavallan suunnalla ei ilmeisesti tunneta työaikaseurannan yksityiskohtia . Siinä seurataan paljon muitakin asioita , kun läsnäoloaikaa . Seurannassa on mm kuljettajakohtaisesti työvuoron pituus , leimikkoon käytetty aika , tuotos kuutiometreinä ja kappaleina /tunti/päivä / leimikko , pölkkyjen keskipituus /vuoro /leimikko ; keskeytysten pituus ja syy ym.
Kun edellä mainitut tiedot osaa lukea , ei kamera tuo enää merkittävää lisävalaistusta leimikon olosuhteisiin . Omat kannanottoni nojaavat vahvasti prikymmenvuotiseen työajanseurantaan ja tämän lisäksi yrityksemme erittäin kokeneiden koneenkuljettajien kokemuksiin.
Finsilvakin on jk:ta jo toteuttanut eli käsittääkseni juuri suorittavan työnantajatahoa. Ainakin lähituntumaa. Lisää kohteita luvataan tehdä joten ei se nyt aivan jonninjoutavaa taida olla. Poimintahakkuista on lähes jokaisessa Groupin palaverissa pitkät esitelmät ollut jo parikin vuotta. Valmistauduttu jopa yllättävän hyvin muutoksiin.