Palstan leveys olisiko 60m ja oikealle palstan rajalla on perattu kyllä kuivatusoja noin 10v sitten.
Se muuten taitaa olla edesauttanut kyllä kasvua. Olen viivytellyt harvennuksen kanssa kun nyt naapuri lykkäsi lakiaksi tosta vasemmalta, jotenka tämä on myrskyherkkää. Kuvassa on muutama puu jo menossa kohti maata. …
Tämä metsälö on humahtanut ojituksen jälkeen tai iällisesti tullut kovan kasvun vaiheeseen-.
Nimitys suopohja ei ehkä ole tässä aivan oikea, alla on hiekkamaa, jonka päällä ollut soistunu ts. rämehän se silloin kosteimmassa paikassa tai kostunut rämekangas???
Tämä on siis ns. ohut turpeinen entinen suometsä. Näitä on ojitusten jäljiltä turpeen painumisen takia jo yli 1milj ha ja määrä lisääntyy. Puusto saa fosforin ja kaliumin pohjamaasta jos turvekerros on alle 40cm paksu. Lannoituksesta ei ole hyötyä. Jos ja kun vesitalous pysyy kunnossa jatkossakin, niin turvekerros painuu edelleen. Typpilannoitus ja boori voi olla paikallaan aikanaan toisen harvennuksen jälkeen.
Aika tarkkaan kannattaa miettiä näiden suometsien hoitoa, jotta osaa valita oikeat toimenpiteet. Ensimmäinen tarkastettava asia on turvekerroksen paksuus.
Kyllä todellakin turvetta on alle 40cm tässä kohden, se tarkoittaa että vanhaa hiekkaista merenpohjaa alla ja maatunut turvekerros ei ole kovinkaan paksuksi ehtinyt. Tuohan on hyvä tieto että sinänsä lannoitus ei kannata.
Kun katsoo kuvaa ja paikanpäällä ei tulisi mikään lannoitus mieleenkään, Sen sijaan omatoimi apuharvennus olisi edessä, vaikkakin alle jääneet puut ei juuri nöytä kasvavan ja valtapuut alkaa selkeesti erottua ilman harvennustakin. Harvennus vaan on tuulen takia on riskialtista juuri tässä naapuri aukon takia kuten edellä totesin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Puuntuhkaa kun ripottelee vielä, 5000 kg/ha niin 30 seuraavaa vuotta reipsta kasvua tiedossa jopa n 10 m3/ha/v.
Millon on ojitettu?
Palstan leveys olisiko 60m ja oikealle palstan rajalla on perattu kyllä kuivatusoja noin 10v sitten.
Se muuten taitaa olla edesauttanut kyllä kasvua. Olen viivytellyt harvennuksen kanssa kun nyt naapuri lykkäsi lakiaksi tosta vasemmalta, jotenka tämä on myrskyherkkää. Kuvassa on muutama puu jo menossa kohti maata. …
Minkälaista oli ennen ojitusta, kumpaan suuntaan oli menossa. Oliko kasvu taantumaan päin ennen ojitusta?
Tämä metsälö on humahtanut ojituksen jälkeen tai iällisesti tullut kovan kasvun vaiheeseen-.
Nimitys suopohja ei ehkä ole tässä aivan oikea, alla on hiekkamaa, jonka päällä ollut soistunu ts. rämehän se silloin kosteimmassa paikassa tai kostunut rämekangas???
Tämä on siis ns. ohut turpeinen entinen suometsä. Näitä on ojitusten jäljiltä turpeen painumisen takia jo yli 1milj ha ja määrä lisääntyy. Puusto saa fosforin ja kaliumin pohjamaasta jos turvekerros on alle 40cm paksu. Lannoituksesta ei ole hyötyä. Jos ja kun vesitalous pysyy kunnossa jatkossakin, niin turvekerros painuu edelleen. Typpilannoitus ja boori voi olla paikallaan aikanaan toisen harvennuksen jälkeen.
Aika tarkkaan kannattaa miettiä näiden suometsien hoitoa, jotta osaa valita oikeat toimenpiteet. Ensimmäinen tarkastettava asia on turvekerroksen paksuus.
Kyllä todellakin turvetta on alle 40cm tässä kohden, se tarkoittaa että vanhaa hiekkaista merenpohjaa alla ja maatunut turvekerros ei ole kovinkaan paksuksi ehtinyt. Tuohan on hyvä tieto että sinänsä lannoitus ei kannata.
Kun katsoo kuvaa ja paikanpäällä ei tulisi mikään lannoitus mieleenkään, Sen sijaan omatoimi apuharvennus olisi edessä, vaikkakin alle jääneet puut ei juuri nöytä kasvavan ja valtapuut alkaa selkeesti erottua ilman harvennustakin. Harvennus vaan on tuulen takia on riskialtista juuri tässä naapuri aukon takia kuten edellä totesin.