Nyt niitä lähtee, säästöpuita. Tulee niistä muutama tukkikin, ja polttopuita. Samalla tietysti keräsin tuulenkaadot, ja viereiseltä kuviolta haavat ja raidat, ettei tule suojeltavaa tai runsaslahopuistoista. Metsäkeskushan tämähän innoitti, kun ylispuita ei saa liikaa olla, jos metkaa aikoo saada. Nuo jäi kyllä hakkuussa vähän vahingossa, olen antanut nyttemmin ohjeeksi, ettei yhtään elävää koivua jätetä uudistusalalle.
Oikein toimittu! Tähän on päädytty kun sääntö siellä ja toinen täällä lyö toisiaan korville. Taidan alkaa noudattaa samaa taktiikkaa. Nytkin ajattelin hakea Metkaa alalle jota paraikaa teen. Siellä yksi säästöpuuryhmä ja yksittäisiä tukkipuujättöjä. En edes tiedä mikä niiden tarkoitus on mahtanut olla.
Kaikki ylimääräinen roina pois metsätaloutta haittaamasta. Eivät varmaan ole aatelleet minkälainen vaikutus metkatuen ehdoilla on monimuotoisuuteen, ei se ainakaan lisää sitä
Tai sitten niitä tapion suosituksia pitäisi tarkistaa. Mutta kuten metsäkeskus ilmoitti, valintakysymyksiähän nämä on, heillä omat kriteerinsä, ja metsänomistajat tekee omat valintansa.
Kyllä metka-tuki sallii ylispuita kuviolla, niin että ei niitä nyt tarvitse paniikissa lähteä kaatamaan. 20kpl/ha sallittu.
Liikaa siemenpuita/ylispuita
Tuettavan hoitotyön on oltava taloudellisesti tarkoituksenmukainen. Hoitotyö on
lisäksi tehtävä metsäalan hyvän ammattikäytännön mukaisesti. Tästä säädetään
laissa metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä (71/2023) 6 §:ssä.
Hyvänä metsäalan ammattikäytäntönä voidaan pitää Tapio Oyn laatimia
metsänhoidon suosituksia. Suositusten mukaan ylispuut on suositeltavaa poistaa
taimikon päältä heti, kun uudistusala on riittävästi taimettunut. Siten taimikon
varhaishoito ennen ylispuiden poistamista ei ole taloudellisesti
tarkoituksenmukaista eikä metsäalan hyvän ammattikäytännön mukaista. Tukea ei
voida myöntää, jos eläviä siemenpuita/ylispuita on yli 20 kpl hehtaaria kohden.
Älkää nyt hätäilkö. Kait huomasitte uutisen, jossa Metkaa ollaan kehittämässä siihen suuntaan, että lehtipuita ja ylispuita pitää olla taimikonhoidon jälkeenkin. Tuki määräytyy sen mukaan, kuinka paljon noita on. https://mmm.fi/-/metsatalouden-kannustejarjestelmaan-ehdotetaan-tulosperusteisten-tukien-pilottia-esityksesta-pyydetaan-lausuntoja-1
Ihmettelen koivujen jättöä aukoille. Onko ihmisillä liikaa rahaa ja aikaa, kun ehdoin tahdoin siemennetään ruokaa raivaussahalle. Isoja haapoja, raitoja ja pihlajia jättäisin rehevien maiden kuusen istutuksille pesä- ja muonapuiksi.
Hyvä kuva ja kommentit bueno. Vuosi on 2025. Ei mitään syytä rajoittaa.
Jotenkin huomaan, ja olen tämän huomannut kyllä aina ettei metsän omistat tunnu tietävän oikeastaan paljon mitään luonnosta ja luonnollisuudesta kun otetaan vastaan joltain ylemmiltä byrokratian henkilöiltä käskyjä, koskien omaa metsää. Metsä tuottaa parhaiten kun siellä on AINA sopivan verran peitteistä kasvua. Norm luonnon toimet siis. Ei ole kovin vaikea ymmärtää. Tiedän että herrat ja herrastouvat haluaa metsästä kaiken pois ja tuhotaan vielä maapohja n 50 vuodeksi. Rikotaan kuntta ä kuiville kankaille kaivetaan kuivatus ojat ettei vaan kasvaisi mitään. Mutta onhan kone urakoitsijoille töitä saatava kun hälmöille on helppo perustella. Kuvia olis näistä vaikka kuinka paljon.
Itse olen antanut jättöpuista ohjeen, ettei eläviä koivuja jätetä, rauduskoivu per hehtaari sopisi kyllä, mutta ei niitä kuskit välttämättä hieskoivusta erota, ja koivun siementä tulee muutenkin jostain aina. Huonomuotoiset männyt, joista tukkia ei tule sopii siemen/ jättöpuiksi, monesti huono muoto johtuu ympäristötekijöistä. Näillä ohjeilla jättöpuut sitten muodostuu haavoista, raidoista, männyistä joista tukkia ei tule, lepistä jms, joskus joku kuusikin jää. Lepät mielestäni parhaita, sitovat typpeä, häviävät nopeasti, pehmeä puu, niin vesakkokaan ei hankaa kuusen latvoja. Pyyt saa silmuista ruokaa. Haavat monesti hävitän pystyyn aukoista. Olen huomannut, että jos haavat liito- oravan reviiriltä häviää, isojen raitojen ympäriltä löytyy papanat. Ojat kannattaa uudistamisen yhteydessä perata, ei tarvi sitten kasvuisaan metsään mennä koneella, ja kaivuukatkoja, ja syvempiä altaan tapaisia muodostuu automaattisesti, kun ojitusalueen kaikkia kuvioita ei useinkaan uudisteta samaan aikaan.
Itse suosin lehtipuita jättöpuina. Tärkeintä on saada aikaan hyvä taimikko, jossa on varaa valita harvennuksen jälkeen kasvatettavat yksilöt. Toki eräskin suuri mänty on komea jättöpuuna ja kun ympärillä oleva puusto kasvaa sekä alla olevat kuusentaimet tihentyvät, jotain iloa siitä luonnollekin alkaa olla.
Luonto: ”Metsä tuottaa parhaiten kun siellä on AINA sopivan verran peitteistä kasvua.”
Mitä on peitteinen kasvu.
#…töitä saatava kun hälmöille on helppo perustella. Kuvia olis näistä vaikka kuinka paljon…” Onko omista vai naapurien metsistä? Tekstin perusteella omaa ei ole yhtään.
Jepjep, naapuri hakkasi samaan aikaan hehtaarin aukkon rajan taakse jä jätätti parikymmentä isoa hieskoivua aukolle. Omat laitoin nurin mutta minkäs rajan takaiselle mahtaa. Voin kertoa että raivattavaa on kuusen taimikossa riittänyt.
Ei kai siinä mitään, pitää vaan muistaa erota sertifikaatista.
Laitoin kuvan ihan siinä mielessä, että tässä asiassa olisi mielestäni metsäkeskuksen ihan asiallisesti hyvä muuttaa käytäntöjään. Hyvä että tukipolitiikkaakin ollaan muuttamassa, viranomaisvastuullahan metsäkeskuskin toimii, johonkin heidän päätöksensä täytyy perustua, ja demokratiassa kansa päättää. Eli pikkuhiljaa ollaan siirtymässä haluttuun olotilaan, siihen asti pitää toimia nykykäytäntöjen mukaan, jos haluaa metkaa hakea.