Mitä on lueskellut Metsuri motokuskin ja suorittavan portaan ym kommentteja tukin laadusta ja katkonnasta, ei taida pystykarsitulle tukille enää löytyä katkontaohjetta moton ohjausboksista.
Kun ainoat ohjeet on pari – kolme katkontapituutta ja kuljettaja katsoo (jos katsoo) suoruutta, niin vituiksi menee myös pystykarsitut tukit.
Hyvin pystykarsittu männikkö (400 r /ha) Pitäisi kasvattaa niin, että karsimaton osuus pysyisi elävien oksien peittämänä, eli kasvatetaan oksatonta tyvitukkia ja terveoksaista latvatukkia mahdollisimman nopeasti. Runkoluku karsintavaiheessa jo 800 r / ha ja lannoitus pari – kolmekin kertaa.
Oksaton tyvitukki on haluttu erikoispuu: Kuvassa on kaikki vaiheet oikein karsintaa ajatellen.
Mäntyjä karsitaan kevättalvella / keväällä, puustokin n. 10 metrin mittaista, runkojen paksuus elle 15 cm ja karsinnan ensimäinen vaihe 3 – 4 m korkeuteen.
Karsittavassa kuviossa hyvä laatuisia runkoja, kuvion puusto ryhdistäytyy kovasti karsinnan aikaan.
Pihkatapin huoli on osaltani turha. Kuvan alue on jo pystykarsittu! (Kuva on otettu 6.3.) 350-400 rungon pystykarsinta / ha on aika pieni työ silloin kun oksaväli on tuota luokkaa kuin kuvassa.
Alueelle tehtiin ennen karsintaa koneellinen energiapuuharvennus. Puuston ikä on alle 20 vuotta.
Pystykarsittuja männiköitä ja koivikoita on nyt kertynyt reilu puolensataa hehtaaria, eli pelkkää kuntoliikuntaahan tämä on vain ollut.
Ensiharvennusta ei noin harvaan metsään tarvii eli siinä e-puuharvennus vie todella pitkälle eli ainakin tuplat ikää lisää ja ehkä kertaharvennus vielä ennen päätehakkuuta. Tuossa kyllä näkee hyvän metsän alun kun e-puuharvennus on aikaisin tehty. Hyvähän tuo on ilman muuta.
Elä nyt jätkä vääristele. Me hakkaamme tukit tällä hetkellä 30 dm jaolla 43:sta alkaen pituuteen 58 dm. Onhan siinä nyt enemmän kuin pari- kolme pituutta. Tuolla pystykarsinnalla ei tällä hetkellä ole mitään käyttöä kun nykyään ei oksatonta tyvitukkia erikseen oteta kuin koivulla. Mutta jos joku sitä ottaa mutta emme me.
Onhan se silmälle ehkä hienoa mutta suoruus on se suurin tekijä jolla tukkia raakataan. Siis vääriä puita ei kannata pystykarsia.
”Sikari:30 dm jaolla ei sovi yhtään mittaa tuohon väliin.”
Juu. 30dm on 300 cm eli hiukka karkeahko tuollainen jako on. Sillä tulisi 4,3 ja seuraavaksi 7,3 ja sitten 10,3 ja lopuksi 13,3 mahtitukki. Ehkä 3dm olisi käytännöllisempi?
Laatuhan ei käytännössä tänä päivänä juuri mäntytukinkaan hinnassa näy. Vaikka sille oksattomalle ja tiheäsyiselle A-tyvelle saisi jopa kolmanneksen paremman kuutiohinnan neuvoteltua, kuvio- ja leimikkotasolla ero on olematon. Eräät intressipiirit esittää, että laatupuun kasvatus on erinomaisen kannattavaa hommaa, kun huipputukit myy esim. puusepänteollisuuteen. Käytännössä myös laatutyven yläpuoliset osat pitää saada kaupaksi, puuseppä ei niitä halua. Eikä oikein kukaan muukaan enää, kun jalostusarvoltaan paras puu menee muualle. Lisäksi erikoispuuerän myynti vaatii aikaa ja työtä. Myös pienten toimijoiden maksuvalmiuden epävarmuuteen liittyvät seikat kannattaa pitää mielessä.
Männyn pystykarsinnan kannattavuuteen sisältyy paradoksi: siellä, missä puun laatu on lähtökohtaisesti hyvä ja oksat hienoja, (ja pystykarsinta on joutuisaa), puun hitaasta kasvusta johtuen karsinta on investointimielessä kannattamaton. Viljavien maiden männiköissä taas oksatonta tukkia pääsisi periaatteessa hakkaamaan kohtuullisen ajan päästä, mutta yleensä ne ovat laadultaan karsintakelvottomia. Ellei sitten haluta työtunteja kaihtamatta parantaa metsikön esteettistä olemusta ja samalla laatua.
Kuvan metsikkö näyttäisi kasvavan varsin viljavalla paikalla ja laatu on ok. Jos nuo tyven pituuskasvut ovat 60 cm luokkaa ja oksat somen paksuisia, kuten oletan, niin tässä on verraton pystykarsintakohde kyseessä.
Burl kiinnitti huomiota juuri oikeisiin asioihin.
Jos männynkasvattaja haluaa puistaan mahdollisimman hyvän taloudellisen tuloksen, pitää oksavälin olla suuri, mutta oksien ohuita.
Tämä ei taas toteudu kuin oikeilla maapohjilla, hyvillä siemenalkuperillä ja oikea-aikaisilla hoitotoimenpiteillä.
Hyvälaatuisia männiköitä kannattaa myös tarvittaessa lannoittaa, mutta vasta pystykarsinnan jälkeen.
Pitkällä oksavälillä kasvaneilla männyillä on karsimattominakin kysyntää, koska niiden oksattomaksi sormijatkaminen onnistuu parhaiten.
Kitumalla kasvaneiden mäntyjen kysyntä on rajallista, eikä niistä maksettu hinta vastaa alkuunkaan puiden pitkää kasvatusaikaa.
”Vaikka sille oksattomalle ja tiheäsyiselle A-tyvelle saisi jopa kolmanneksen paremman kuutiohinnan neuvoteltua, kuvio- ja leimikkotasolla ero on olematon. ”
Ei se hintaero olematon ole, koska pääosa tukkiosuudesta on kuitenkin tyvessä.
Jos oksatonta tyveä on 7 m, niin esim. d1.3 30/25 männyn tukkiosuudesta tyveä olisi n. 55 %.
Laadusta ei yleensä makseta, vaikka aihetta olisikin.
1.laadun tukkien lopputuotearvo sahatavarassa on joidenkin tutkimusten mukaan keskimäärin 1,3-1,4 x korkeampi kuin 3.laadun. (siihen ei ole laskettu katteen paranemista sahauskustannusten ja korjuukulujen pienenemisen vaikutusta isommilla tukkipuilla)
Latvaläpimitaltaan 27 cm 1.laadun tukit olivat jo n. 40% arvokkaampia, kuin vast.3.laadun.
Pystykarsintakohteen valinnassa on huomioitava rungon järeyden ja pituuskasvun lisäksi oksien paksuus.
Poistettavat oksat eivät saa olla yli 20 mm paksuja.
Elävää latvusta tulisi olla puolet rungon pituudesta, eikä eläviä oksia saisi karsia montaa kiehkuraa.
Rungot mitataan ja kirjataan arkistoon. Vain karsitut rungot ovat päätehakkuussa ja kun ne on karsittu esim 55 dm:n korkeuteen, on motokuskilla helppo apteeraus edessään. Karsitut tukit sahataan omana eränään, jolloin asetevoidaan tehdä niin, että oksattomat listavärkit sahataan neljältä sivulta ja sydämestä sahataan kaksi kolmelta sivulta oksatonta.
Tukin sisäänostohinta tulee neljästä pintalaudasta, joppu on voittoa sahalle, eli sellaisesta tukista, joka on karsittu kymmensenttisenä ja kaadettu nelikymmensenttisenä olisi varaa maksaa 5 – 6 kertaa normaalitukin hintaa.
Terveoksainen latvatukki on kyllä kysyttyä tavaraa, kuivaoksainen välitukki (hirsipuu) – ei ole toivottua materiaalia.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Taitaa pystykarsinnat vähentyä rdikaalisti, kun kemeratuet sen osalta lopetettiin. Noinkohan sinunkaan tulee noita karsittua.
Hyvä PK-kohde.
Valiorunkoja löytyy mukavasti.
Minula on ollu ja on edelleen tapana,että puut karsitaan kaadon jälkeen.Takunenkin on tainnu alkaa nyhräyshommiin vai eikö oo tekemistä?
Mitä on lueskellut Metsuri motokuskin ja suorittavan portaan ym kommentteja tukin laadusta ja katkonnasta, ei taida pystykarsitulle tukille enää löytyä katkontaohjetta moton ohjausboksista.
Kun ainoat ohjeet on pari – kolme katkontapituutta ja kuljettaja katsoo (jos katsoo) suoruutta, niin vituiksi menee myös pystykarsitut tukit.
Hyvin pystykarsittu männikkö (400 r /ha) Pitäisi kasvattaa niin, että karsimaton osuus pysyisi elävien oksien peittämänä, eli kasvatetaan oksatonta tyvitukkia ja terveoksaista latvatukkia mahdollisimman nopeasti. Runkoluku karsintavaiheessa jo 800 r / ha ja lannoitus pari – kolmekin kertaa.
Näillä näkymin vähä rapiat 50 ukkona työkyvyttömyyseläke vastassa.Eikö liene ihan sama mitä silloin nysvää?.Jos tykkää taittaa risuja niin mikä ettei.
Oksaton tyvitukki on haluttu erikoispuu: Kuvassa on kaikki vaiheet oikein karsintaa ajatellen.
Mäntyjä karsitaan kevättalvella / keväällä, puustokin n. 10 metrin mittaista, runkojen paksuus elle 15 cm ja karsinnan ensimäinen vaihe 3 – 4 m korkeuteen.
Karsittavassa kuviossa hyvä laatuisia runkoja, kuvion puusto ryhdistäytyy kovasti karsinnan aikaan.
Pihkatapin huoli on osaltani turha. Kuvan alue on jo pystykarsittu! (Kuva on otettu 6.3.) 350-400 rungon pystykarsinta / ha on aika pieni työ silloin kun oksaväli on tuota luokkaa kuin kuvassa.
Alueelle tehtiin ennen karsintaa koneellinen energiapuuharvennus. Puuston ikä on alle 20 vuotta.
Pystykarsittuja männiköitä ja koivikoita on nyt kertynyt reilu puolensataa hehtaaria, eli pelkkää kuntoliikuntaahan tämä on vain ollut.
Ensiharvennusta ei noin harvaan metsään tarvii eli siinä e-puuharvennus vie todella pitkälle eli ainakin tuplat ikää lisää ja ehkä kertaharvennus vielä ennen päätehakkuuta. Tuossa kyllä näkee hyvän metsän alun kun e-puuharvennus on aikaisin tehty. Hyvähän tuo on ilman muuta.
Elä nyt jätkä vääristele. Me hakkaamme tukit tällä hetkellä 30 dm jaolla 43:sta alkaen pituuteen 58 dm. Onhan siinä nyt enemmän kuin pari- kolme pituutta. Tuolla pystykarsinnalla ei tällä hetkellä ole mitään käyttöä kun nykyään ei oksatonta tyvitukkia erikseen oteta kuin koivulla. Mutta jos joku sitä ottaa mutta emme me.
Onhan se silmälle ehkä hienoa mutta suoruus on se suurin tekijä jolla tukkia raakataan. Siis vääriä puita ei kannata pystykarsia.
30 dm jaolla ei sovi yhtään mittaa tuohon väliin.
”Sikari:30 dm jaolla ei sovi yhtään mittaa tuohon väliin.”
Juu. 30dm on 300 cm eli hiukka karkeahko tuollainen jako on. Sillä tulisi 4,3 ja seuraavaksi 7,3 ja sitten 10,3 ja lopuksi 13,3 mahtitukki. Ehkä 3dm olisi käytännöllisempi?
Ohoh. Tulipa yksi nolla liikaa siis 3 dm niin kuin hiluxmetsuri korjasikin. 🙂
Laatuhan ei käytännössä tänä päivänä juuri mäntytukinkaan hinnassa näy. Vaikka sille oksattomalle ja tiheäsyiselle A-tyvelle saisi jopa kolmanneksen paremman kuutiohinnan neuvoteltua, kuvio- ja leimikkotasolla ero on olematon. Eräät intressipiirit esittää, että laatupuun kasvatus on erinomaisen kannattavaa hommaa, kun huipputukit myy esim. puusepänteollisuuteen. Käytännössä myös laatutyven yläpuoliset osat pitää saada kaupaksi, puuseppä ei niitä halua. Eikä oikein kukaan muukaan enää, kun jalostusarvoltaan paras puu menee muualle. Lisäksi erikoispuuerän myynti vaatii aikaa ja työtä. Myös pienten toimijoiden maksuvalmiuden epävarmuuteen liittyvät seikat kannattaa pitää mielessä.
Männyn pystykarsinnan kannattavuuteen sisältyy paradoksi: siellä, missä puun laatu on lähtökohtaisesti hyvä ja oksat hienoja, (ja pystykarsinta on joutuisaa), puun hitaasta kasvusta johtuen karsinta on investointimielessä kannattamaton. Viljavien maiden männiköissä taas oksatonta tukkia pääsisi periaatteessa hakkaamaan kohtuullisen ajan päästä, mutta yleensä ne ovat laadultaan karsintakelvottomia. Ellei sitten haluta työtunteja kaihtamatta parantaa metsikön esteettistä olemusta ja samalla laatua.
Kuvan metsikkö näyttäisi kasvavan varsin viljavalla paikalla ja laatu on ok. Jos nuo tyven pituuskasvut ovat 60 cm luokkaa ja oksat somen paksuisia, kuten oletan, niin tässä on verraton pystykarsintakohde kyseessä.
Burl kiinnitti huomiota juuri oikeisiin asioihin.
Jos männynkasvattaja haluaa puistaan mahdollisimman hyvän taloudellisen tuloksen, pitää oksavälin olla suuri, mutta oksien ohuita.
Tämä ei taas toteudu kuin oikeilla maapohjilla, hyvillä siemenalkuperillä ja oikea-aikaisilla hoitotoimenpiteillä.
Hyvälaatuisia männiköitä kannattaa myös tarvittaessa lannoittaa, mutta vasta pystykarsinnan jälkeen.
Pitkällä oksavälillä kasvaneilla männyillä on karsimattominakin kysyntää, koska niiden oksattomaksi sormijatkaminen onnistuu parhaiten.
Kitumalla kasvaneiden mäntyjen kysyntä on rajallista, eikä niistä maksettu hinta vastaa alkuunkaan puiden pitkää kasvatusaikaa.
”Vaikka sille oksattomalle ja tiheäsyiselle A-tyvelle saisi jopa kolmanneksen paremman kuutiohinnan neuvoteltua, kuvio- ja leimikkotasolla ero on olematon. ”
Ei se hintaero olematon ole, koska pääosa tukkiosuudesta on kuitenkin tyvessä.
Jos oksatonta tyveä on 7 m, niin esim. d1.3 30/25 männyn tukkiosuudesta tyveä olisi n. 55 %.
Laadusta ei yleensä makseta, vaikka aihetta olisikin.
1.laadun tukkien lopputuotearvo sahatavarassa on joidenkin tutkimusten mukaan keskimäärin 1,3-1,4 x korkeampi kuin 3.laadun. (siihen ei ole laskettu katteen paranemista sahauskustannusten ja korjuukulujen pienenemisen vaikutusta isommilla tukkipuilla)
Latvaläpimitaltaan 27 cm 1.laadun tukit olivat jo n. 40% arvokkaampia, kuin vast.3.laadun.
Pystykarsintakohteen valinnassa on huomioitava rungon järeyden ja pituuskasvun lisäksi oksien paksuus.
Poistettavat oksat eivät saa olla yli 20 mm paksuja.
Elävää latvusta tulisi olla puolet rungon pituudesta, eikä eläviä oksia saisi karsia montaa kiehkuraa.
Rungot mitataan ja kirjataan arkistoon. Vain karsitut rungot ovat päätehakkuussa ja kun ne on karsittu esim 55 dm:n korkeuteen, on motokuskilla helppo apteeraus edessään. Karsitut tukit sahataan omana eränään, jolloin asetevoidaan tehdä niin, että oksattomat listavärkit sahataan neljältä sivulta ja sydämestä sahataan kaksi kolmelta sivulta oksatonta.
Tukin sisäänostohinta tulee neljästä pintalaudasta, joppu on voittoa sahalle, eli sellaisesta tukista, joka on karsittu kymmensenttisenä ja kaadettu nelikymmensenttisenä olisi varaa maksaa 5 – 6 kertaa normaalitukin hintaa.
Terveoksainen latvatukki on kyllä kysyttyä tavaraa, kuivaoksainen välitukki (hirsipuu) – ei ole toivottua materiaalia.