Jessen ihannepuita,mutta meikäläisen täytyi itselle sahuutella tallin lattialankuksi,kun kantohintaa tarjosivat vain 12 € motille ,jota en kultaisena tarjouksena pitänyt.
Etelä-suomessa 40v sitten aukoksi hakattu harvahko kuusikko. Kivisyyden takia pellonraivaus jäi tekemättä ja mitään ei tehty sen jälkeen. Noin 15v sitten koivutuppaiden harvennus. Ensiharvennus toissa vuonna, poistuma 60 mottia energiapuuta. Ilman tukiaisia hakattiin, kantorahaa kertyi 500€/ha. Haavat ovat jo lahoja ja koivut lenkoja. Päätehakkuussa 10v päästä kertyyvehkä 20-30mottia koivutukkia. Päätehakkuun poistuma ehkä 250mottia/ha.
Näsiä kukkii pohjassa aika kattavasti. Jos tämä olisi istutettu kuuselle 40v sitten, niin tässä olisi 300-400mottia ja suurempi osa tukkia. Ja harvennuksessa olisi lähtenyt 60-80mottia.
Ei taantumukselliset tutkijat sanoo, että haavikko on tuottanut paremmin. Paremmin nimittäin korkoa. Eurot olisivatkin ihan eri asia, mutta niistä on vanhanaikaista puhua…
Tärkeintä näille tutkijoille luonnollisesti on se, ettei ole ollut uudistamiskuluja. Siitähän se kaikki onni ja autuus metsänhoidossa tulee!
Siinä on vain sellainen pikku juttu, että ko. tutkijat elävät tukevasti virkapalkoillaan ja -eläkkeillään, eikä elantoa ole tarvinut ottaa metsästä.
Hyvällä mielikuvituksella voi tietysti visioida, että epätasaisesti jakaantuneista kuusista saadaan seuraavat tukkipuut ihan ilmaiseksi. Niitä on tällä 1ha (onneksi niin pieni) kuviolla noin 700kpl. Osasta puuttuu latva tai korjuussa on tullut muita vaurioita. Sen kuitenkin muistan, että kun 15v sitten jonkinlaista riukumetsän harvennusta tein, niin kuusiryhmissä lahoa oli tosi paljon etenkin haaparyhmien alla. Altistaako haapa kuusen juurikäävälle? Kuusihan on haavan ainoa uhka hirven lisäksi. Ennakkoraivauksia tehdessä olen tähän alikasvoskuusten lahoisuuteen kiinnittänyt huomiota. Onko kenelläkään samanlaisia kokemuksia?
Nyt tuli palstahistorian ainakin toistaiseksi lyömättömin (lumikkohypoteetikoiden sepustelujen lisäksi) kommentti: ”Altistaako haapa kuusen juurikäävälle”
Tuollaista voi kysyä vain ja ainoastaan sokea hirvikyörä.
Kuusenjuurikäävän saa pois maaperästä lehtipuukierrolla.
Tässä tapauksessa vastaaminen on kuin tuulee huutamista, mutta kirjoitellaan kuitenkin…
Ensinnäkin en esittänyt kommenttia vaan kysymyksen, altistaako haapa kuusen juurikäävälle?
Mikä on kyörä? Entäpä hirvikyörä? Kuuluuko samaan murteeseen jytkyn kanssa?
Kuusen juurikäävän saa pois lehtipuukierrolla, näin ajatusten Tonava väittää tai pikemminkin toistaa. Montako kiertoa ja monellako kuviolla olet tämän todennut? Löytyykö jopa tutkimuksia joissa tämä olisi todettu eikä pelkästään arvailtu?
No itse kaasin toissa talvena pieneltä mäeltä, jossa kasvoi haapoja ja kuusia. Lähes kaikki kuuset oli lahoja…sama tuli mieleen kuin Petellä.
Toisaalta mietin, oliko mäki liian kuiva kuuselle, mutta ei kai laho kuivuudesta johdu? Eli tukisin ajatusta, jossa haapa altistaisi kuusta tyvilahoon!
Kuivuus aiheuttaa stressiä kuuselle mikä houkuttelee ötököitä ja sieniä. Tuollanen iso haapa haihduttaa veden pieneltä alalta mutta en tiedä, että aiheuttaako nimenomaan haapa yksinään lahon. Ennakkoraivasin tässä yhden missä oli haapoja mutta lahoja aliskuusia oli eniten kuvion osalla, jossa näky boorinpuutos selkeästi, ei erityisesti haapojen vieressä.
Hirvikyörä uskoo kuusettamiseen (sitä kuusta kun vielä toistaiseksi hirvet eivät kovin paljon syö). Ja siihen, että kuusta voi viljellä kuusen perään. Minulla on riittävästi kokemusta puhtaan lehtipuuston jälkeisistä kuusenjuurikäävättömistä kuusikoista. Mutta ei yhtään kuusenjuurikäävätöntä kokemusta toisen sukupolven kuusikosta. Sitäpaitsi se toinen kuusisukupolvi tuottaa paljon huonommin.
”Paras keino juurikäävän hävittämiseksi saastuneesta metsiköstä on uudistaa saastunut metsikkö lehtipuulle. Lehtipuusukupolven aikana juurikäävän määrä kasvupaikalla vähenee tehokkaasti. Myös männynjuurikääpä vähenee, koska se ei menesty puhtaassa lehtimetsässä. Merkittävin este lehtipuukierron käytölle käytölle on hirvieläinten aiheuttama uudistamisen riski.
Michael M. Muller, Tuula Piri ja Jarkko Hantula Metla”
En ole innokas kuusettaja vaikka kuuselle uudistakin sille sopivat kasvupaikat. Minun kohdalla ei ole vielä ollut ajankohtaista istutuskuusikoiden uudistaminen. Valitettavasti. Tässä on vielä aika moneksi vuodeksi vanhoja harsittuja ja/tai suojuspuuasennolla uudistettuja kuusikoita jäljellä.
Hirviä on Suomessa aivan liikaa, tästä olemme samaa mieltä? Ammun aina llaillisen lehmän, seurueemme kaatamista isoista 80% on naaraita. Näin on ollut jo yli 10 vuotta. Silti niitä vaan on liikaa.
Jos joku haluaa tervehdyttää metsäpohjaa haapakierrolla, niin siitä vaan. Minusta rauduskoivu on paljon parempi vaihtoehto.
En ymmärrä miten se, että kysyn haavan alikasvoskuusien lahoherkkyydestä tekee minusta hirvikyörän. Edelleen tämä on minusta mielenkiintoinen asia. Olisiko niin, että haapa jotenkin lisää lahon määrää tai herkkyyttä. Olen varma, että aika monella on samanlaisia havaintoja, haapojen alla havupuut ovat selvästi huonolaatuisempia kuin koivun tai lepän. Mistä tämä johtuu?
Kuusen kasvatus haapojan alla on ajanhukkaa. Haavan kovat oksat piiskaavat kuuset pilalle, ja ylispuuhaapoja kaataessa tuhoa tulee kuusillevielä lisää.
Haavat haavikkoina ja kuuset kuusikkoina, niin se luontokin tekee!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Mikä vika noissa haavoissa on?
Jessen ihannepuita,mutta meikäläisen täytyi itselle sahuutella tallin lattialankuksi,kun kantohintaa tarjosivat vain 12 € motille ,jota en kultaisena tarjouksena pitänyt.
Hyvä metsä pilattu hoitamatomuutta. Nyt tehty se mitä tehtävissä on.
Etelä-suomessa 40v sitten aukoksi hakattu harvahko kuusikko. Kivisyyden takia pellonraivaus jäi tekemättä ja mitään ei tehty sen jälkeen. Noin 15v sitten koivutuppaiden harvennus. Ensiharvennus toissa vuonna, poistuma 60 mottia energiapuuta. Ilman tukiaisia hakattiin, kantorahaa kertyi 500€/ha. Haavat ovat jo lahoja ja koivut lenkoja. Päätehakkuussa 10v päästä kertyyvehkä 20-30mottia koivutukkia. Päätehakkuun poistuma ehkä 250mottia/ha.
Näsiä kukkii pohjassa aika kattavasti. Jos tämä olisi istutettu kuuselle 40v sitten, niin tässä olisi 300-400mottia ja suurempi osa tukkia. Ja harvennuksessa olisi lähtenyt 60-80mottia.
Ei taantumukselliset tutkijat sanoo, että haavikko on tuottanut paremmin. Paremmin nimittäin korkoa. Eurot olisivatkin ihan eri asia, mutta niistä on vanhanaikaista puhua…
Tärkeintä näille tutkijoille luonnollisesti on se, ettei ole ollut uudistamiskuluja. Siitähän se kaikki onni ja autuus metsänhoidossa tulee!
Siinä on vain sellainen pikku juttu, että ko. tutkijat elävät tukevasti virkapalkoillaan ja -eläkkeillään, eikä elantoa ole tarvinut ottaa metsästä.
Hyvällä mielikuvituksella voi tietysti visioida, että epätasaisesti jakaantuneista kuusista saadaan seuraavat tukkipuut ihan ilmaiseksi. Niitä on tällä 1ha (onneksi niin pieni) kuviolla noin 700kpl. Osasta puuttuu latva tai korjuussa on tullut muita vaurioita. Sen kuitenkin muistan, että kun 15v sitten jonkinlaista riukumetsän harvennusta tein, niin kuusiryhmissä lahoa oli tosi paljon etenkin haaparyhmien alla. Altistaako haapa kuusen juurikäävälle? Kuusihan on haavan ainoa uhka hirven lisäksi. Ennakkoraivauksia tehdessä olen tähän alikasvoskuusten lahoisuuteen kiinnittänyt huomiota. Onko kenelläkään samanlaisia kokemuksia?
Nyt tuli palstahistorian ainakin toistaiseksi lyömättömin (lumikkohypoteetikoiden sepustelujen lisäksi) kommentti: ”Altistaako haapa kuusen juurikäävälle”
Tuollaista voi kysyä vain ja ainoastaan sokea hirvikyörä.
Kuusenjuurikäävän saa pois maaperästä lehtipuukierrolla.
Tässä tapauksessa vastaaminen on kuin tuulee huutamista, mutta kirjoitellaan kuitenkin…
Ensinnäkin en esittänyt kommenttia vaan kysymyksen, altistaako haapa kuusen juurikäävälle?
Mikä on kyörä? Entäpä hirvikyörä? Kuuluuko samaan murteeseen jytkyn kanssa?
Kuusen juurikäävän saa pois lehtipuukierrolla, näin ajatusten Tonava väittää tai pikemminkin toistaa. Montako kiertoa ja monellako kuviolla olet tämän todennut? Löytyykö jopa tutkimuksia joissa tämä olisi todettu eikä pelkästään arvailtu?
No itse kaasin toissa talvena pieneltä mäeltä, jossa kasvoi haapoja ja kuusia. Lähes kaikki kuuset oli lahoja…sama tuli mieleen kuin Petellä.
Toisaalta mietin, oliko mäki liian kuiva kuuselle, mutta ei kai laho kuivuudesta johdu? Eli tukisin ajatusta, jossa haapa altistaisi kuusta tyvilahoon!
Kuivuus aiheuttaa stressiä kuuselle mikä houkuttelee ötököitä ja sieniä. Tuollanen iso haapa haihduttaa veden pieneltä alalta mutta en tiedä, että aiheuttaako nimenomaan haapa yksinään lahon. Ennakkoraivasin tässä yhden missä oli haapoja mutta lahoja aliskuusia oli eniten kuvion osalla, jossa näky boorinpuutos selkeästi, ei erityisesti haapojen vieressä.
Hirvikyörä uskoo kuusettamiseen (sitä kuusta kun vielä toistaiseksi hirvet eivät kovin paljon syö). Ja siihen, että kuusta voi viljellä kuusen perään. Minulla on riittävästi kokemusta puhtaan lehtipuuston jälkeisistä kuusenjuurikäävättömistä kuusikoista. Mutta ei yhtään kuusenjuurikäävätöntä kokemusta toisen sukupolven kuusikosta. Sitäpaitsi se toinen kuusisukupolvi tuottaa paljon huonommin.
”Paras keino juurikäävän hävittämiseksi saastuneesta metsiköstä on uudistaa saastunut metsikkö lehtipuulle. Lehtipuusukupolven aikana juurikäävän määrä kasvupaikalla vähenee tehokkaasti. Myös männynjuurikääpä vähenee, koska se ei menesty puhtaassa lehtimetsässä. Merkittävin este lehtipuukierron käytölle käytölle on hirvieläinten aiheuttama uudistamisen riski.
Michael M. Muller, Tuula Piri ja Jarkko Hantula Metla”
En ole innokas kuusettaja vaikka kuuselle uudistakin sille sopivat kasvupaikat. Minun kohdalla ei ole vielä ollut ajankohtaista istutuskuusikoiden uudistaminen. Valitettavasti. Tässä on vielä aika moneksi vuodeksi vanhoja harsittuja ja/tai suojuspuuasennolla uudistettuja kuusikoita jäljellä.
Hirviä on Suomessa aivan liikaa, tästä olemme samaa mieltä? Ammun aina llaillisen lehmän, seurueemme kaatamista isoista 80% on naaraita. Näin on ollut jo yli 10 vuotta. Silti niitä vaan on liikaa.
Jos joku haluaa tervehdyttää metsäpohjaa haapakierrolla, niin siitä vaan. Minusta rauduskoivu on paljon parempi vaihtoehto.
En ymmärrä miten se, että kysyn haavan alikasvoskuusien lahoherkkyydestä tekee minusta hirvikyörän. Edelleen tämä on minusta mielenkiintoinen asia. Olisiko niin, että haapa jotenkin lisää lahon määrää tai herkkyyttä. Olen varma, että aika monella on samanlaisia havaintoja, haapojen alla havupuut ovat selvästi huonolaatuisempia kuin koivun tai lepän. Mistä tämä johtuu?
Kuusen kasvatus haapojan alla on ajanhukkaa. Haavan kovat oksat piiskaavat kuuset pilalle, ja ylispuuhaapoja kaataessa tuhoa tulee kuusillevielä lisää.
Haavat haavikkoina ja kuuset kuusikkoina, niin se luontokin tekee!