Kainuun eteläosissa sudet ja karhut on vallanneet tavanomaisia hirvialueita. Reilu kaksi vuotta sitten hirvien määrä alkoi vähentyä, mutta peuralaumat tuli tilalle ruokailemaan hakkuualueille ja viljelmille useamman yksilön voimin.
Kesän- ja syksyn aikana on ollut nähtävissä vain jokunen uroshirvi. Suden ja karhun käyntijäljet on lisääntyneet. Purotörmässä on ollut pitkin kesää heinikko tampattuna ja ulostekasat merkkinä paikalla olosta.
….tuota noin…kuvassa näyttää tepastelleen kuitenkin vain ilves…
..näin, Masa saa lisätä alueella liikkuvien listaan ilveksen.
Ilves tuli ensin mieleen, mutta vähän epäselvä jälki. Viisi varvasta? Yksi liikaa ilvekselle. Pieni ahma? Jälkiä kun kuvaa niin aina tulitikkuaski viereen.
Ei ole viidettä varvasta . Maa on vain murtunut sopivasti käpälän alla.
Keskeltä puuttuu painauma kokonaan. Outoa.
Hei vaan !
Samoja mietteitä oli minullakin ensin. Jälkihavainto on kovalla hiesupintaisella tiellä ja luulen, ettei käpälän keskipahka saanut painaumaa- aikaan koska tienpinta oli kova. ” Viidennen varpaan jälki ” minun tulkinnan mukaan olisikin ollut tiessä jo aiemmin.
Peuran pakojäljet ei mahtuneet samaan kuvaan, mutta jäljistä päätellen siitä oli lähdetty reippaasti liikkeelle, jäljet meni tieltä hetken päästä metsän puolelle, jatkosta ei ole tietoa, että riittikö etumatka kuinka pitkälle.
Kissa pitää kynnet tassun sisällä kun hiipii hiljaa. Kuvassa näkyvät kynnen jäljet, joten vauhtia lienee ollut ja silloin ei välttämättä polkuanturan jälkeä jää.
Niitä ” Ilveksen ” omia havaintoja ei täällä vielä olekaan, mutta ahmat on kuuluneet jo alueen vakio petoihin vuosia, lukioiden kuvapalstalla niistä oli minun lähettämä kuva toukokuussa -16:ta.
Metsänomistaja on petotilanteesta hyötynyt, ainakin lyhyellä aikavälillä.Taimikko- ja talvehtimisalueiden tuhot on vähentyneet, tai siirtyneet muualle, mutta suurempia uudistusaloja ei vieläkään uskalla suunnitella pelkästään männylle. Muu petojen liikkuminen alueella ja pelko niistä onkin sitten asia erikseen.