Kuuden vuoden päästä kolmekymppiä täynnä niin iässä kuin kasvatuspalkkiossakin. Voipi hankintana alkaa laittaa motteja tienvarteen. Eihän hiestä kannata tukiksi kasvattaa, heh hee!
Pystykarsitulla, hyvälaatuisella hieskoivulla on omat erikoispuumarkkinansa.
Tähän tehdään vielä yksi harvennus ja lopuista otetaan sitten eurot taskuun.
Se mikä kannattaa, riippuu vallitsevasta tilanteesta.
Tuossa on hyvän näköinen koivikko, vaikka kasvu heikkoa onkin. Pääsitko ensiharvennuksessa edes 30 m3/ha tasolle?
Nyt koivikkoa voi ihan rauhassa kasvattaa ainakin kakkosharvennukseen saakka, kun alikasvoskuusiakaan ei näytä olevan riittävästi tulossa. Sitten voi alkaa miettiä, mitä tuolle tekee. Päätehakkuu, harvennus vai jotain siltä väliltä.
Tuossakin on takuulla ollut aluksi huomattavan etukasvuinen rauduskoivikko.
Hirven, myyrien ja jänisten valikoiva laidunnus takaa hidaskasvuisen hieskoivikon syntymisen. Raudus syödään ensin maata myöten, sitten siirrytään paremmille apajille. Hieskoivu jää poikkeuksetta syömättä, sillä vaihtoehtoja on aina muualla tarjolla.
Kyllä ne hieksetkin syödään mutta aina sieltä joku singahtaa kasvuun. Harvennusten tulostahan sitten tuo vasta on. Kuten puuntakunen mainitsi e-puuna on syödyt lähteneet.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Siemensyntyinen.
Maapohja multamoreeni.
Ikä 24 vuotta.
Taimikonhoito tehty 2002.
Energipuuharvennus tehty 2010.
Miksi kasvatat tuollaisella pohjalla hieskoivua?
Ostopalsta, joten ei ollut minun päätökseni.
Kuuden vuoden päästä kolmekymppiä täynnä niin iässä kuin kasvatuspalkkiossakin. Voipi hankintana alkaa laittaa motteja tienvarteen. Eihän hiestä kannata tukiksi kasvattaa, heh hee!
Pystykarsitulla, hyvälaatuisella hieskoivulla on omat erikoispuumarkkinansa.
Tähän tehdään vielä yksi harvennus ja lopuista otetaan sitten eurot taskuun.
Se mikä kannattaa, riippuu vallitsevasta tilanteesta.
Tuossa on hyvän näköinen koivikko, vaikka kasvu heikkoa onkin. Pääsitko ensiharvennuksessa edes 30 m3/ha tasolle?
Nyt koivikkoa voi ihan rauhassa kasvattaa ainakin kakkosharvennukseen saakka, kun alikasvoskuusiakaan ei näytä olevan riittävästi tulossa. Sitten voi alkaa miettiä, mitä tuolle tekee. Päätehakkuu, harvennus vai jotain siltä väliltä.
Onko pohja vanhaa peltoa?
Samaan aikaan kun kommenttiani kirjoitin, vastauksia hiukan tulikin.
Maapohja saattaa olla entistä peltoa, jonkinlaisia vanhoja sarkaojia alueelta löytyy.
Vähän alle 40 mottia tuli energiapuuta hehtaarilta.
Tuossakin on takuulla ollut aluksi huomattavan etukasvuinen rauduskoivikko.
Hirven, myyrien ja jänisten valikoiva laidunnus takaa hidaskasvuisen hieskoivikon syntymisen. Raudus syödään ensin maata myöten, sitten siirrytään paremmille apajille. Hieskoivu jää poikkeuksetta syömättä, sillä vaihtoehtoja on aina muualla tarjolla.
Helposti estettävissä olevia tuhoja.
Kyllä ne hieksetkin syödään mutta aina sieltä joku singahtaa kasvuun. Harvennusten tulostahan sitten tuo vasta on. Kuten puuntakunen mainitsi e-puuna on syödyt lähteneet.