Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kuusikoiden kanssa nykyään yhtä kilpajuoksua: tuulenkaatoja – kirjanpainajariski – hakkuu – lisää tuulenkaatoja – kirjanpainajariski – lisää hakkuuta – lisää tuulenkaatoja – kirjanpainajariski – lisää hakkuuta….
Paljon kuollutta puuta (tulossa), joten tuota voisi tarjota myös ELY-keskukselle METSO:n kautta suojeltavaksi tai Luonnonperintösäätiölle myytäväksi. Toki metsäyhtiöltä saa hyvät rahat myös.
Tuollaiset myrskytuhoalueet otollisia suojelulle lahopuun määrän ja ilman ihmistoimia metsän luonnontilaista muistuttavan tulevan kehityksen takia.
Keljuja kokemuksia syöksyvirtaus tuulet saa aikan. Meille vastaavaan ikäiseen ja vasta harvennettuun kuusikkoon syntyi vastaavanlainen 2.2:n ha aukko syöksyvirtauksen ansiosta.
Tuulia osattiin jo- odottaa ja pelätä, koska naapuri hakkasi tilojen rajalle kevättalvella 5:n ha aukon. Tällä kertaa tapahtumaa helpotti metsävakuutuksen voimassa olo ja hyvä kuusitukin kysyntä.
Joskus- suuremmat tuulituho alueet saa metsänhoito suunnnitelmat sekaisin vuosikymmeniksi !
Voihan siitä tulla tuhoja myös muualle metsään, mutta suojeluun voi myydä myös ns. puskurivyöhykkeen tuhoalueen ympäriltä, minkä luulisi vähentävän riskejä aika tavalla. Terveet puut suhteellisen vastustuskykyisiä kai ytimennävertäjille. Lähinnä mäntyjähän tuossa näkyy olevan. Omistaja toki tekee mitä tahtoo, mutta tällaista lähtisin itse kokeilemaan, kun tuossa olisi lahopuuta vaativillr eliöille ja luontaiselle sukkessiolle hyvä aihio.
Ukkosta edeltänyt myrskypäivä ei ilmeisesti isompia tuhoja aiheuttanut, satunnaisia kaatuneita aukkojen reunoissa näkyi. Tuo ukkonen tosiaan teki pahempaa jälkeä, mihin sattui osumaan.
Vielä en ole omia metsiä kaikilta osin tarkastanut.
Luonto
Nämä ovat keljuja ilmiöitä. Kuvien perusteella näyttää osin liian rehevää sp-asennolla uudistaa.
Kuusikoiden kanssa nykyään yhtä kilpajuoksua: tuulenkaatoja – kirjanpainajariski – hakkuu – lisää tuulenkaatoja – kirjanpainajariski – lisää hakkuuta – lisää tuulenkaatoja – kirjanpainajariski – lisää hakkuuta….
Paljon kuollutta puuta (tulossa), joten tuota voisi tarjota myös ELY-keskukselle METSO:n kautta suojeltavaksi tai Luonnonperintösäätiölle myytäväksi. Toki metsäyhtiöltä saa hyvät rahat myös.
Tuollaiset myrskytuhoalueet otollisia suojelulle lahopuun määrän ja ilman ihmistoimia metsän luonnontilaista muistuttavan tulevan kehityksen takia.
Keljuja kokemuksia syöksyvirtaus tuulet saa aikan. Meille vastaavaan ikäiseen ja vasta harvennettuun kuusikkoon syntyi vastaavanlainen 2.2:n ha aukko syöksyvirtauksen ansiosta.
Tuulia osattiin jo- odottaa ja pelätä, koska naapuri hakkasi tilojen rajalle kevättalvella 5:n ha aukon. Tällä kertaa tapahtumaa helpotti metsävakuutuksen voimassa olo ja hyvä kuusitukin kysyntä.
Joskus- suuremmat tuulituho alueet saa metsänhoito suunnnitelmat sekaisin vuosikymmeniksi !
Jos tuollainen puumäärä jätetään ötököille, eikö se ole jo omaan ja naapurien koipiin ampumista?
Voihan siitä tulla tuhoja myös muualle metsään, mutta suojeluun voi myydä myös ns. puskurivyöhykkeen tuhoalueen ympäriltä, minkä luulisi vähentävän riskejä aika tavalla. Terveet puut suhteellisen vastustuskykyisiä kai ytimennävertäjille. Lähinnä mäntyjähän tuossa näkyy olevan. Omistaja toki tekee mitä tahtoo, mutta tällaista lähtisin itse kokeilemaan, kun tuossa olisi lahopuuta vaativillr eliöille ja luontaiselle sukkessiolle hyvä aihio.
Ukkosta edeltänyt myrskypäivä ei ilmeisesti isompia tuhoja aiheuttanut, satunnaisia kaatuneita aukkojen reunoissa näkyi. Tuo ukkonen tosiaan teki pahempaa jälkeä, mihin sattui osumaan.
Vielä en ole omia metsiä kaikilta osin tarkastanut.
Ottaen huomioon lakisääteiset tuhopuumottien korjuuvelvoitteet, eihän tuollaisia kaatopaikkoja pitäisi sallia millään viherhinnalla. Aivan älytöntä.