Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tämä v.2008 mallitaimikko ei ole ilmeisesti myyriäkään vaivakseen saanut,joten kasvanut ilman vastoinkäymisiä alusta-asti.Arvosanaksi annettava täysi kymppi.
Mukavahan se on ainakin minun mielestä jättää jonkin verran hyvälaatuista mäntyä kuusikkoon sekapuuksi.On sitten myöhemmin näreikössä joku petäjä seassa mistä pystykorvalla voi saada lokakuussa vaikka metso/koppelohaukun.Ja olen muutenkin kyllä hiukan enemmän mäntymiehiä.
Parhailla männyillä on ikää vähintään 150 vuotta, mitkä kasvaa kuusenmailla. Laatumänty kasvaa parhaiten männynmaalla missä toiset männyt sivuvarjostavat juuri oikealla tavalla. Kuusikonseassa ei tule parhaita mäntyjä kuin tuurilla. Kuusi ei ole hyvä männyn sivuvarjostaja. Enemmän noista saa ongelmia kuin laatumäntyä oksien ryöpsähtäessä ja varsinkin vähänkään rehevämmällä kuusenmaalla. Männystä saa hyvän kuusen seassa kun kasvattaa kuuset ja männyt reilussa ylitiheydessä ja lykkää kuusikon harvennusta. Taloudellisesti mitään ituahan ei ole täystiheän istutuskuusikon seassa mäntyä kasvattaa ja myös vedelläänkin ne kaikki pois.
Erikoista kommettia ammatti raivoojalta. Eihän tuollaisia nyt mitään järkeä oo poiskaan raivata. Noin tiheässä kasvavien mäntyjen laatu pysyy tukkipuuksi riittävällä tasolla. Ei niistä mitään erikoistyviä ole luvassa, mutta perustukkia. Jos kuusia istutetaan 1800, niin aivan nätisti siellä mahtuu ajoissa toteutettavaan ensiharvennukseen asti olemaan 500-1000 männynrunkoakin joukossa. Siinä on monia etuja: monipuolisempi puusto vähentää riskejä, vaihtoehdot harvennuksessa ja mahdollisuus siirtää lopullinen päätös pääpuulajista eteenpäin. Lisäksi männyn tuotos tuoreella kankaalla on usein varsin reipas ja jos laatu osuu kohdalleen niin lopputulos hyvä. Itse ainakin jätän mäntyä tällaisiin paikkoihin kunhan lähimpään taimeen on semmoinen vähintään metri tilaa. Sitten harvennuksessa mennään laatu/ kokoperiaatteella. Omia perkauksia en ole vielä päässyt harventamaan juurikaan, mutta isäni teki samaan tyyliin näitä perkauksia. Välillä lähtee lähes kaikki männyt pois, mutta toisinaan suhde jopa 50-50.
Onnittelut erinomaisesta taimikosta! Edessä kovaa kasvua ja seuraavaan raivaukseenkin lienee reilusti aikaa
Joku jättää metrin joku 2-2,5metriä lähimpään taimeen istutuskuusikossa. Noh, ehkä mä oon myös vähän kyllästynyt noihin kun paljon on joutunu karvasia mäntyjä kaatamaan kuusentaimikosta kun joku on pitänyt tuot hyvänä ideana. Onks järkee istuttaa 2000 kuusta mitkä raippaa sitten luontaisesti syntyneillä männyillä? Kyllä vihreen osuus ja se et kuuset kasvatetaan alusta asti sopivan harvassa, että juuristo kehittyy täysin kestämään myrskyt on entistä tärkeämpää.
Taimikko on hyvällä alulla.
Pyrin itsekin saattaan alkuun kaikki elinkelpoiset männyt kuusitaimikossa koska luotan männyn kykyyn tuottaa rahaa parhaiten. Sekametsät on tavoitteena rehevillä mailla.
Mänty kestää myrskyjä, se kasvaa hyvälläkin maalla sopivissa oloissa paljon mottia ja siihen ei saapi tuota kuusenkasvattajan pelkäämää lahoa..
Siinä ammattiraivooja on oikeassa, että liian rehevillä maapohjilla mänty tulee kuusivarjostuksesta huolimatta oksikkaaksi, tai sitten kuusta pitää olla seassa myös luontaisesti, jotta maapohja peittyy täysin. Olen nähnyt parikin mänty+kuusi sekaistutettua kuviota (maapohja karumman pään mustikkaa), joissa kuusien määrä ei ole riittänyt laadutukseen. Tuloksena ensiharvennus, jossa on hakattu rökiläsmännyt pois, vaikka idea on ollut juuri toisinpäin…
Karummilla mailla männyn laadunkirittäjänä taimikkovaiheessa sen sijaan kuusialikasvos toimii, kunhan sen sitten raivaa viimeisessä taimikonhoidossa pois. Samalla alusvitikon kasvukin tyrehtyy ja useasti ennakkoraivuun tarve on vähäinen ensiharvennuksessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Istutettu kuusentaimikko 5ha. Mukavasti ottanut siemensyntyistä mäntyä joukkoon. Lehtipuut perattu pääosin pois.
liian kova kasvu.. ei tule joulukuusia….kyllä näre kasvaa sopivassa maassa
Tämä v.2008 mallitaimikko ei ole ilmeisesti myyriäkään vaivakseen saanut,joten kasvanut ilman vastoinkäymisiä alusta-asti.Arvosanaksi annettava täysi kymppi.
Tarviiko noita mäntyjä?
Mukavahan se on ainakin minun mielestä jättää jonkin verran hyvälaatuista mäntyä kuusikkoon sekapuuksi.On sitten myöhemmin näreikössä joku petäjä seassa mistä pystykorvalla voi saada lokakuussa vaikka metso/koppelohaukun.Ja olen muutenkin kyllä hiukan enemmän mäntymiehiä.
Parhaat männyt taitavat olla juuri noita kuusten keskellä kasvaneita.
Parhailla männyillä on ikää vähintään 150 vuotta, mitkä kasvaa kuusenmailla. Laatumänty kasvaa parhaiten männynmaalla missä toiset männyt sivuvarjostavat juuri oikealla tavalla. Kuusikonseassa ei tule parhaita mäntyjä kuin tuurilla. Kuusi ei ole hyvä männyn sivuvarjostaja. Enemmän noista saa ongelmia kuin laatumäntyä oksien ryöpsähtäessä ja varsinkin vähänkään rehevämmällä kuusenmaalla. Männystä saa hyvän kuusen seassa kun kasvattaa kuuset ja männyt reilussa ylitiheydessä ja lykkää kuusikon harvennusta. Taloudellisesti mitään ituahan ei ole täystiheän istutuskuusikon seassa mäntyä kasvattaa ja myös vedelläänkin ne kaikki pois.
No taas löytyi ainakin yksi hyvä syy miksi ei kannata päästää muita metsiään raivaamaan. Aivan hullua raivata noin komeita mäntyjä pois.
Erikoista kommettia ammatti raivoojalta. Eihän tuollaisia nyt mitään järkeä oo poiskaan raivata. Noin tiheässä kasvavien mäntyjen laatu pysyy tukkipuuksi riittävällä tasolla. Ei niistä mitään erikoistyviä ole luvassa, mutta perustukkia. Jos kuusia istutetaan 1800, niin aivan nätisti siellä mahtuu ajoissa toteutettavaan ensiharvennukseen asti olemaan 500-1000 männynrunkoakin joukossa. Siinä on monia etuja: monipuolisempi puusto vähentää riskejä, vaihtoehdot harvennuksessa ja mahdollisuus siirtää lopullinen päätös pääpuulajista eteenpäin. Lisäksi männyn tuotos tuoreella kankaalla on usein varsin reipas ja jos laatu osuu kohdalleen niin lopputulos hyvä. Itse ainakin jätän mäntyä tällaisiin paikkoihin kunhan lähimpään taimeen on semmoinen vähintään metri tilaa. Sitten harvennuksessa mennään laatu/ kokoperiaatteella. Omia perkauksia en ole vielä päässyt harventamaan juurikaan, mutta isäni teki samaan tyyliin näitä perkauksia. Välillä lähtee lähes kaikki männyt pois, mutta toisinaan suhde jopa 50-50.
Onnittelut erinomaisesta taimikosta! Edessä kovaa kasvua ja seuraavaan raivaukseenkin lienee reilusti aikaa
Joku jättää metrin joku 2-2,5metriä lähimpään taimeen istutuskuusikossa. Noh, ehkä mä oon myös vähän kyllästynyt noihin kun paljon on joutunu karvasia mäntyjä kaatamaan kuusentaimikosta kun joku on pitänyt tuot hyvänä ideana. Onks järkee istuttaa 2000 kuusta mitkä raippaa sitten luontaisesti syntyneillä männyillä? Kyllä vihreen osuus ja se et kuuset kasvatetaan alusta asti sopivan harvassa, että juuristo kehittyy täysin kestämään myrskyt on entistä tärkeämpää.
Taimikko on hyvällä alulla.
Pyrin itsekin saattaan alkuun kaikki elinkelpoiset männyt kuusitaimikossa koska luotan männyn kykyyn tuottaa rahaa parhaiten. Sekametsät on tavoitteena rehevillä mailla.
Mänty kestää myrskyjä, se kasvaa hyvälläkin maalla sopivissa oloissa paljon mottia ja siihen ei saapi tuota kuusenkasvattajan pelkäämää lahoa..
Siinä ammattiraivooja on oikeassa, että liian rehevillä maapohjilla mänty tulee kuusivarjostuksesta huolimatta oksikkaaksi, tai sitten kuusta pitää olla seassa myös luontaisesti, jotta maapohja peittyy täysin. Olen nähnyt parikin mänty+kuusi sekaistutettua kuviota (maapohja karumman pään mustikkaa), joissa kuusien määrä ei ole riittänyt laadutukseen. Tuloksena ensiharvennus, jossa on hakattu rökiläsmännyt pois, vaikka idea on ollut juuri toisinpäin…
Karummilla mailla männyn laadunkirittäjänä taimikkovaiheessa sen sijaan kuusialikasvos toimii, kunhan sen sitten raivaa viimeisessä taimikonhoidossa pois. Samalla alusvitikon kasvukin tyrehtyy ja useasti ennakkoraivuun tarve on vähäinen ensiharvennuksessa.