ainakin täysi tiheä taimikko. on varaa pieniin tappioihinkin.
mutta miksi kaistaleena ??. myöhemmin jos harvennuksella tekee ajo-uran niin muuta ei sitten jääkkään muuta
Arvelisin että kaksi ajouraa tarvii. Jää siihen puita kasvamaankin. Jos kolme uraa niin kolmas aivan kuivion jompaankumpaan laitaan niin voi käyttää samalla sitä uraa noiden laitametsän harvennuksessa joskus.
Tämä on noin hehtaarin sarka joka on hakattu siemenpuuasentoon 2004, muokkaus 2005, siemenpuut pois 2010, perkaus 2012 ja kuva on otettu 2013 keskikesällä. Oikealta puolelta mänty ylispuuna pois samaan aikaan, Mielestäni hyvin onnistunut, mutta olisiko kylvämällä tullut nopeammin? Rehevämmällä pohjalla istutettu kuusi olisi jo pidempää ?
Ja muka ei luontaisesti uudistus onnistu. Hyvä esimerkki että oikein loistavasti ja kuitenkin havupuulla kymmenessä vuodessa täyskattava taimikko niin on se hyvä saavutus.
Ajanoloon reunametsien varjostuksesta johtuen taimikon molempiin reunoihin muodostuu valmis ajoura.
Mutta saappas se hakkuukoneen kuski ajamaan sitä reunaa kun siitä ei voi hakata kuin yhdeltä puolelta!
Ei se onnistunut, vaikka merkkasin harvennushakkuulla oranssilla nauhalla taimikon reunaan, (paikkaan missä ei puuta kasvanut), ajouran paikan ja kerroin toiveeni kuskille! En ollut paikalla hakkuun aikana.
Mitä sinä Jesse intoat. Kyllähän jokainen tietää, että, ainakin joskus, männikkö uudistuu luontaisesti kunnon laikutuksen jälkeen jopa erinomaisesti kuten kuvakin kertoo.
Valitettavasti näin tapahdu kuitenkaan edes joka toinen vuosi. Siksi esim ästys ja kylvö on varmempi systeemi.
Pitäiskö odottaa että se olisi sellaisen kokemäenjokilaakson hyvin kasvaneen miehen mittaista ennen kuin pitelee. Ja kävisi ennen ensiharvennusta vielä toisenkin kerran… niin ja kolmannen kerran ennakkoraivaus. Erottaako ammattimies ensimmäisessä taimikonhoidossa jo räkämännyt?
Hyvin näyttäs kasvavan. Miksei 4tuhattakin ensiharvennukseen. Kemeratuki on tähän asti ohjannu, että tiheys on max. 2600 niin jos se tuki kuopataan niin männiköissä voi laatu parantua. Tosin eihän se kaikkien toimintaa ohjaa.
Sitä vaan mietin, että taitaa olla aika ahdasta kääntyillä tuossa kasvustossa jonkun varrellisen raivarin kaa. Olisko helpompi lipsiä vaikka raivausveitsellä vähän ylimääräistä tainta pois, ennen kuin kasvavat siihen miehen mittaan.
Ota 20 cm lähempänä toisiaan olevista huonompi pois raivausveitsellä. Sitten 6 vuoden päästä käyt raivurilla läpi pahimmat tiheiköt ja huonolaatuiset pois. Ennen ensiharvennusta ei tarvitse tehdä mitään muuta.
Kiirettä ei ole nyt. Parin vuoden päästä asentoon 5000kpl/ha ja nimenomaan ne vierekkäin olevat harventaa pois niin, että noin 50cm on etäisyyttä puusta puuhun. Ja pisimmät puut kannattaa jättää tässä vaiheessa.
Sitten voi rauhassa odotella riukuvaiheeseen. Itse harventaisin 5-7m pituusvaiheessa noin 2500kpl/ha tiheyteen. Siinä jo susipuut erottaa. Saat sitten sen kemerankin jos sitä on vielä tarjolla. Tämä myös varmistaa reippaan järeytymisen ensiharvennukseen, jossa sitten puolet pois edelleen laatuharventaen. On muuten, ainakin minun mielestä, mukavinta puuhaa housut jalassa hyvin onnistuneen riukumetsän harventaminen. Työ käy joutuin, maisema muuttuu ja siinä todella pääsee vaikuttamaan tulevaan laatuun ja kasvuun.
Jos tässä ei toimi reippain ottein, niin susipuut ottavat vallan ja ensiharvennuksessa joutuu niitä joko jättämään tai jäävällä puustolla on elävän latvuksen osuus jo pienentynyt turhan paljon. Lisäharmina sitten ensiharvennuksen jälkeen tuuli ja lumituhot.
Kuvion reunoissa kannattaa harventaa reippaammin, jotta ne pysyvät hiukan paremmin vauhdissa.
Taimikonhoito kannattaa aina tehdä ensiharvennuksen kertymä ja sen jälkeen jäävä puusto ensisijaisesti mielessä. Riukuvaiheessa harvennetun kuvion ensiharvennuksen ajoitus ei myöskään ole niin tarkkaa kuin vaikkapa 5000kpl/ha tiheydessä kasvatetun kuvion.
Tällä kuviolla on mahdollisuus korkeaan hehtaarituotokseen ja hyvään laatuun samalla kertaa. Mahdollisuus kannattaa hyödyntää. Raivauksen kustannukset ovat näin hyvän lähdön jälkeen pienet.
Nätisti kasvaa!
Onko uudistettu kylvämällä?
ainakin täysi tiheä taimikko. on varaa pieniin tappioihinkin.
mutta miksi kaistaleena ??. myöhemmin jos harvennuksella tekee ajo-uran niin muuta ei sitten jääkkään muuta
”Taimikkosarka”hyvällä kasvulla,havupuuta pukkaa aikanaan.
Arvelisin että kaksi ajouraa tarvii. Jää siihen puita kasvamaankin. Jos kolme uraa niin kolmas aivan kuivion jompaankumpaan laitaan niin voi käyttää samalla sitä uraa noiden laitametsän harvennuksessa joskus.
Tämä on noin hehtaarin sarka joka on hakattu siemenpuuasentoon 2004, muokkaus 2005, siemenpuut pois 2010, perkaus 2012 ja kuva on otettu 2013 keskikesällä. Oikealta puolelta mänty ylispuuna pois samaan aikaan, Mielestäni hyvin onnistunut, mutta olisiko kylvämällä tullut nopeammin? Rehevämmällä pohjalla istutettu kuusi olisi jo pidempää ?
Ja muka ei luontaisesti uudistus onnistu. Hyvä esimerkki että oikein loistavasti ja kuitenkin havupuulla kymmenessä vuodessa täyskattava taimikko niin on se hyvä saavutus.
Ajanoloon reunametsien varjostuksesta johtuen taimikon molempiin reunoihin muodostuu valmis ajoura.
Mutta saappas se hakkuukoneen kuski ajamaan sitä reunaa kun siitä ei voi hakata kuin yhdeltä puolelta!
Ei se onnistunut, vaikka merkkasin harvennushakkuulla oranssilla nauhalla taimikon reunaan, (paikkaan missä ei puuta kasvanut), ajouran paikan ja kerroin toiveeni kuskille! En ollut paikalla hakkuun aikana.
Muuten oli niin hyvä suoritus, etten valittanut.
Mitä sinä Jesse intoat. Kyllähän jokainen tietää, että, ainakin joskus, männikkö uudistuu luontaisesti kunnon laikutuksen jälkeen jopa erinomaisesti kuten kuvakin kertoo.
Valitettavasti näin tapahdu kuitenkaan edes joka toinen vuosi. Siksi esim ästys ja kylvö on varmempi systeemi.
Milloin ja MITEN olisi tarkoitus ryhtyä harventamaan?
Pitäiskö odottaa että se olisi sellaisen kokemäenjokilaakson hyvin kasvaneen miehen mittaista ennen kuin pitelee. Ja kävisi ennen ensiharvennusta vielä toisenkin kerran… niin ja kolmannen kerran ennakkoraivaus. Erottaako ammattimies ensimmäisessä taimikonhoidossa jo räkämännyt?
Ei niin paljon hyvää, ettei jotain huonoakin…
Kyllä tuo on hiukan matkaa pakko taajassa kasvattaa. Muuten jää oksaiseksi.
Hyvin näyttäs kasvavan. Miksei 4tuhattakin ensiharvennukseen. Kemeratuki on tähän asti ohjannu, että tiheys on max. 2600 niin jos se tuki kuopataan niin männiköissä voi laatu parantua. Tosin eihän se kaikkien toimintaa ohjaa.
nin ei kai se viälä pilalla ole
No eihän tuo pilalliselta näytä.
Sitä vaan mietin, että taitaa olla aika ahdasta kääntyillä tuossa kasvustossa jonkun varrellisen raivarin kaa. Olisko helpompi lipsiä vaikka raivausveitsellä vähän ylimääräistä tainta pois, ennen kuin kasvavat siihen miehen mittaan.
Ota 20 cm lähempänä toisiaan olevista huonompi pois raivausveitsellä. Sitten 6 vuoden päästä käyt raivurilla läpi pahimmat tiheiköt ja huonolaatuiset pois. Ennen ensiharvennusta ei tarvitse tehdä mitään muuta.
Kiirettä ei ole nyt. Parin vuoden päästä asentoon 5000kpl/ha ja nimenomaan ne vierekkäin olevat harventaa pois niin, että noin 50cm on etäisyyttä puusta puuhun. Ja pisimmät puut kannattaa jättää tässä vaiheessa.
Sitten voi rauhassa odotella riukuvaiheeseen. Itse harventaisin 5-7m pituusvaiheessa noin 2500kpl/ha tiheyteen. Siinä jo susipuut erottaa. Saat sitten sen kemerankin jos sitä on vielä tarjolla. Tämä myös varmistaa reippaan järeytymisen ensiharvennukseen, jossa sitten puolet pois edelleen laatuharventaen. On muuten, ainakin minun mielestä, mukavinta puuhaa housut jalassa hyvin onnistuneen riukumetsän harventaminen. Työ käy joutuin, maisema muuttuu ja siinä todella pääsee vaikuttamaan tulevaan laatuun ja kasvuun.
Jos tässä ei toimi reippain ottein, niin susipuut ottavat vallan ja ensiharvennuksessa joutuu niitä joko jättämään tai jäävällä puustolla on elävän latvuksen osuus jo pienentynyt turhan paljon. Lisäharmina sitten ensiharvennuksen jälkeen tuuli ja lumituhot.
Kuvion reunoissa kannattaa harventaa reippaammin, jotta ne pysyvät hiukan paremmin vauhdissa.
Taimikonhoito kannattaa aina tehdä ensiharvennuksen kertymä ja sen jälkeen jäävä puusto ensisijaisesti mielessä. Riukuvaiheessa harvennetun kuvion ensiharvennuksen ajoitus ei myöskään ole niin tarkkaa kuin vaikkapa 5000kpl/ha tiheydessä kasvatetun kuvion.
Tällä kuviolla on mahdollisuus korkeaan hehtaarituotokseen ja hyvään laatuun samalla kertaa. Mahdollisuus kannattaa hyödyntää. Raivauksen kustannukset ovat näin hyvän lähdön jälkeen pienet.
Tuolla ei ole hirviä, mikä onni, kadehdin