Itseasiassa aika jännän näköinen metsä. Tarkemmin kun alkaa katsoa, ei enää todellakaan saa oikein selvää, että kuustako siellä kasvaa vai mäntyä enemmän. Eli harventaa siitä silmämääräisesti?!?
Veliseni.Täällä en ole havainnut metsänomistajissa happamoitumista.
Ruojuutta kyllä,mutta sitäkin vähäisessä määrin.
Kuusikotkin ovat täällä säästyneet happamoitumiselta.
Miten veliseni happamoitumisen tunnistaa metsänomistajissa ja miten laajalti se on levinnyt.
Aiempiin keskusteluihin pohjaten tuota happamoitumista esiintyy täältä katsoen eräässä eteläisemmässä maakunnassa. Sielläkin hyvin rajatulla alueella. Käsitykseni mukaan siihen liittyvät oleellisesti myös sudet, hirvet ja metsot.
Olenkin ihmetellyt metson ja suden puuttumista noilla alueilla, hirviä tuntuu esiintyvän runsaammin. Oleellisesti noihin tuntomerkkeihin liittyy suden mukanaan tuomien hyötyjen liioittelu hirvikannan säätelyssä.
Myös tuo metson puuttuminen kyseisiltä alueilta on helposti selitettävissä. Metsän monimuotoisuus on kovin vähäistä. Talvisin tiheissä kuusikoissa lumipeite jää vähäiseksi, joten sinne sattumoisin eksynyt metso ei pääse hyyvökseen (lumikieppiin) joten ne paleltuvat kuin russakat hangelle. Samoin ne hakomismännyt puuttuessaan saa metson vaeltamaan paremmille ruokamaille.
Mainittakoon vielä että täällä metsoja on esiintynyt todella runsaasti, pelkään männynkasvattajien puolesta että runsas kanta voi edistää latvakasvujen syöntiä männiköissä. Kuinka pahat kasvutappiot siitä tulee, jää nähtäväksi.
Vähän minua harmittaa, että päästin moton vastaavanlaiseen (kylläkin reippasti vanhempaan) metsään tekemään tasaista jälkeä. Eikä mänty ollut pelkästään ”kohtalaisen” hyvälaatuista kuten tässä Iron Manin mukaan, vaan tervettä, suoraa, oksatonta taivaisiin asti.
Muuten Iron, muistiko tähytä harvennuksella mäntyjen latvoja? Meinaan että metson hakomispuut esiintyy useimmiten tasalatvaisina, ne kannattaisi säästää jos mo. on suopea asialle. Kerran hyvän hakomispuun löydettyään metso alkaa suosimaan sitä. Myös maaperää kannattaa tarkkailla että löytyykö metson jätöksiä. Varmasti tiedätkin että nuo jätökset ovat kuin maastoon tyhjennetty juustonaksu pussillinen, (väri on tosin erilainen)?
Tuossa kuvassa silmää miellyttää se että on tilaa lumen sataa maahan asti. Myöskin mitä kerroit koivuista, teeret saavat nauttia päivittäisen silmu ateriansa.
Hirvistä ei ole niin väliä, nehän voivat aterioida ojanpenkoilla pajua.
Veliseni,tämä mo teettää hakkuut aina metsurityönä.
Hakkuut tehdään aina niin että lajisto pysyy mahdollisemman monipuolisena.
Joten nuo mainitsemasi seikat otetaan aina huomioon.
Eriomaista. Tuo lisää uskoani siihen ettei kaikkea ole menetetty. En tosin hetkeäkään epäillyt ammattitaitoasi noissa asioissa. Niin paljon kuitenkin riippuu maanomistajan tahdosta.
Mitenkäs on tuon haavan kanssa? Metso tykkää napostella haavanlehtiä, onko männynversoruoste aiheuttanut siellä tuota haavan hyljeksintää ja hävittämistä. Ollaanko niillä korkeuksilla että tuo versoruoste vaara on todellinen? Omilla maillani olen haavan antanut kasvaa, mikäli ei valloita liian suuria alueita. Hybridiin en kuitenkaan ole suosioillinen muuta kuin siellä tulevalla riistakosteikolla. Toisaalla kerrotun perusteella tuntuu olevan hyvinkin kannatettava puu riistanhoidollisia näkökohtia ajatellen. Tulitikkupuulle en kyllä muuta käyttöä keksi.
Empä ole täälläpäin törmännyt männynversoruosteeseen.
Sekin männikkö josta kuvia sinulle veliseni näyttelin oli vapaa moisesta kiusauksesta,vaikka mäntyjen seassa on todella järeitä haapoja.
Toivottavasti ympärillä kasvaneet puut eivät ole haitanneet haavan kasvua. Saahan tästä kotimaista alkuperää olevasta haavasta paljon elävämpää sahatavaraa kuin tulitikkuteollisuuden tarpeisiin tuodusta puusta.
Vielä kun löytyisi joku perinne taitaja joka osaisi veistää haapion. Tuohonkaan tarkoitukseen h-haavasta tuskin on. Ja nopean voiton tavoittelussa nuo h-haavat korjataan pois keskenkasvuisina.
Mihinpä meni haavat, sellun keittoon vai sahatavaraksi? Oliko tyvet oksattomia n. 3-4 m:n matkalta? Meinaan jos ottais rahhaa evvääksi ja puunosto retkelle etelämmäs. Alkaa miellyttää itseä mahdollisuus haapion kaivertamiseen talvipuhteella. Vaikka onkin tainneet tehdä ne sulan maan aikaan. telso vain pitäis jostain saada.
Jäikö hakkuutähteet metsään että saavat hirvet ja jäneksetkin omansa. Sen verran pitää metsäneläviä kunnioittaa että ei tarvitse kuusen oksia kaluta, kun muuten tuntuu ruokamaat siellä kortilla olevan. Jotkut kuulemma aitaavat oikein sähköaidalla maansa ettei luonnonvarainen elukka pääse ruokamailleen. Meno tuntuu olevan kuin laidunsotien aikaan villissä lännessä. Tappaisivat hirvet sukupuuttoon niinkuin biisonit preerioilta.
Hakkuu tähteet jäivät tietenkin hyöty käyttöön,kuten veliseni jo arvasitkin.
Kyllähän tuollainen sähköaitojen laitto metsiin pitäisi kieltää,viattomat luontokappaleet siitä kärsivät.
Pitäähän se hirvilläkin ja myös muilla metsänelävillä olla oikeus hankkia sapuskaa sieltä missä sitä on parhaiten tarjolla.
Niin, nämä tälläiset aitaajat kuulemma jättävät vanhat piikkilangatkin metsiin. Pitäisi sellaiset tuholaiset pistää luonnonsuojelulain voimin ruotuun. Ovat olevinaan niin ympäristö ihmisiä.
Onhan se käsittämätöntä millaisiin hirveyksiin nämä ns. luonnonsuojelijat pystyvät.
Lisäksi itse ruokapöydän hirville ja muille metsäneläjille tieten tahtoen tahallaan istuttavat,sen jälkeen rupeavat kiukuttelemaan kun sapuska alkaa maistua eläimille.
Sitten huudetaan kurkku suorana yhteiskuntaa apuun.
Älä muuta virka. Täälläpäin on totuttu hoitamaan asiat itsenäisesti. Metsänhoitotyöt niin ettei hirvivahinkoja pääse syntymään tai ne minimoidaan omilla toimilla. Ei itkemällä omaa surkeuttaan ja syyttelemällä toisia. Ei ole ollut tarvetta ruinata tukia aidantekoon tai muuta vastaavaa, eikä myöskään syyllistää eri instansseja olemassa olevasta tilanteesta.
Ehkäpä tuo suhde metsään on vieraantunut tuollaisissa paikoissa. Ei nähdä metsää puilta ja nähdään pelkästään oma napa. Käytetään esim. hirveä keppihevosena omien tarkoitusperien ajamiseen.
Niin että mietenkä se on Iron, olisiko se metsänomistaja suosiollinen myymään kunnon haapatyvipölkkyä? Jos tässä tyhjentäisi pankkitilin ja lähtisi ostamaan kunnon haapapölkkyä sieltä etelämpää? Vai olisiko parempi varata nippu näädän- ja oravannahkoja??? Vaikka eihän tuo turkiseläimen karva vielä ole parhaimmillaan, pitäisikö ootella kunnon talvea ennenkuin kaadan lylyn ja kalhun alleni ja alan pyytämään vaihdonvälineitä. Joko ne on eurot käytössä sielläkin? Tässä muutamalla kerralla pysähyin kahville eräässä sijainpaikastani itäisemmästä kunnassa, ajattelin pistää muutaman taskunpohjalla kilisseen kolikon jassoon, ei onnistunut, oli jasso tukossa kesäkarvaisista oravista.
Kyllä suostun myymään.
Joudutaan odottamaan kantavia jäitä,palsta on saaressa.
Mutta jos on kovin kiirus niin voimma yrittää uittaa pölökyt mantereelle.
No, perseti. tässähän pitää ruveta miettimään talven puhdetöiksi haapion tekoa. Eipä tässä mittään kiirettä, hyvin joutaa oottamaan jäitten tuloa. Laitetaampa asia harkintaan ja kirjoitan joulupukille että toisi joululahjaksi telson.
Kerkiää hommata muutaman näädännahankin, lumikot jätän rauhaan, Talvikarvainen kärppäkin varmaan käy vaihdon välineenä? Onhan ne kelvanneet ennen kuninkaillekin. Kärpännahka viitat.
Mitenkä muuten Viirun kunto, onko jaksanut kulkea pyytöreissuilla? Meinaan kun myyräkannat on kuulemma nousussa, täällä ei vielä huomaa. ajattelin että pitäisiköhän mökillä olevalle lumikolle ostaa lemmikkieläinkaupasta hiiriä kun sisiliskot ja sammakot jo on talvilevolle menneet.
Kova on Viirun kunto.
Joutuu tyytymään jäniksiin,lintuihin ja oraviin.
Valitteli tuossa yhtenä päivänä myyrien vähäisyyttä,totesin että taitaa myyrät olla vaeltamassa happamoituneiden metsänomistajien,happamoituneisiin kuusikoihin.
Voi olla viisainta veliseni,että mikäli haluat pitää lumikon hengissä,niin joudut turvautumaan osto jyrsijöihin.
Onko kyseinen yksilö kokonainen vai 1/3 lumikko.
Ihan kokonainen. En ole kuuna kullan valkeana nähnyt puolikkaita, saatikka viidesosa lumikkoja. Yksinkertaisena ihmisenä en ymmärrä että onko nuo lumikot jaoteltu pituus vai leveys suunnassa. Olisiko sinulla tietoa asiasta???
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
…ja kuusi ryskyen kaatuu (vai mäntykö se on?).
Iron kunnon savotassa,ei raippahakkuu palsta.Onko suurikin hakkuukuvio,jossa kelpaa sahaa laulattaa?.
Reilu 2 hehtaaria palstan koko.
Kuusikon seassa on kohtalaisen hyvälaatuista mäntyä ja koivua.
Meinasitko helikopterilla puut hakea, kun kasoja siellä täällä, eikä ajouraa missään!?
Bravo! Oliko mo. hapan?
Olisko juuri ajouralta kuvattu?
Hämääkö kuva vai onko kuusissakin mutkaisia?
Onko kohde joku erityisalue vai miksi metsurityö?
Itseasiassa aika jännän näköinen metsä. Tarkemmin kun alkaa katsoa, ei enää todellakaan saa oikein selvää, että kuustako siellä kasvaa vai mäntyä enemmän. Eli harventaa siitä silmämääräisesti?!?
Veliseni.Täällä en ole havainnut metsänomistajissa happamoitumista.
Ruojuutta kyllä,mutta sitäkin vähäisessä määrin.
Kuusikotkin ovat täällä säästyneet happamoitumiselta.
Miten veliseni happamoitumisen tunnistaa metsänomistajissa ja miten laajalti se on levinnyt.
Aiempiin keskusteluihin pohjaten tuota happamoitumista esiintyy täältä katsoen eräässä eteläisemmässä maakunnassa. Sielläkin hyvin rajatulla alueella. Käsitykseni mukaan siihen liittyvät oleellisesti myös sudet, hirvet ja metsot.
Olenkin ihmetellyt metson ja suden puuttumista noilla alueilla, hirviä tuntuu esiintyvän runsaammin. Oleellisesti noihin tuntomerkkeihin liittyy suden mukanaan tuomien hyötyjen liioittelu hirvikannan säätelyssä.
Myös tuo metson puuttuminen kyseisiltä alueilta on helposti selitettävissä. Metsän monimuotoisuus on kovin vähäistä. Talvisin tiheissä kuusikoissa lumipeite jää vähäiseksi, joten sinne sattumoisin eksynyt metso ei pääse hyyvökseen (lumikieppiin) joten ne paleltuvat kuin russakat hangelle. Samoin ne hakomismännyt puuttuessaan saa metson vaeltamaan paremmille ruokamaille.
Mainittakoon vielä että täällä metsoja on esiintynyt todella runsaasti, pelkään männynkasvattajien puolesta että runsas kanta voi edistää latvakasvujen syöntiä männiköissä. Kuinka pahat kasvutappiot siitä tulee, jää nähtäväksi.
Luontaisesti syntynyt metsä.
Vähän minua harmittaa, että päästin moton vastaavanlaiseen (kylläkin reippasti vanhempaan) metsään tekemään tasaista jälkeä. Eikä mänty ollut pelkästään ”kohtalaisen” hyvälaatuista kuten tässä Iron Manin mukaan, vaan tervettä, suoraa, oksatonta taivaisiin asti.
Makrokuvattuna kuusen tai männyn siementä???
”Sura, sura” = take a picture
Muuten Iron, muistiko tähytä harvennuksella mäntyjen latvoja? Meinaan että metson hakomispuut esiintyy useimmiten tasalatvaisina, ne kannattaisi säästää jos mo. on suopea asialle. Kerran hyvän hakomispuun löydettyään metso alkaa suosimaan sitä. Myös maaperää kannattaa tarkkailla että löytyykö metson jätöksiä. Varmasti tiedätkin että nuo jätökset ovat kuin maastoon tyhjennetty juustonaksu pussillinen, (väri on tosin erilainen)?
Tuossa kuvassa silmää miellyttää se että on tilaa lumen sataa maahan asti. Myöskin mitä kerroit koivuista, teeret saavat nauttia päivittäisen silmu ateriansa.
Hirvistä ei ole niin väliä, nehän voivat aterioida ojanpenkoilla pajua.
Veliseni,tämä mo teettää hakkuut aina metsurityönä.
Hakkuut tehdään aina niin että lajisto pysyy mahdollisemman monipuolisena.
Joten nuo mainitsemasi seikat otetaan aina huomioon.
Eriomaista. Tuo lisää uskoani siihen ettei kaikkea ole menetetty. En tosin hetkeäkään epäillyt ammattitaitoasi noissa asioissa. Niin paljon kuitenkin riippuu maanomistajan tahdosta.
Mitenkäs on tuon haavan kanssa? Metso tykkää napostella haavanlehtiä, onko männynversoruoste aiheuttanut siellä tuota haavan hyljeksintää ja hävittämistä. Ollaanko niillä korkeuksilla että tuo versoruoste vaara on todellinen? Omilla maillani olen haavan antanut kasvaa, mikäli ei valloita liian suuria alueita. Hybridiin en kuitenkaan ole suosioillinen muuta kuin siellä tulevalla riistakosteikolla. Toisaalla kerrotun perusteella tuntuu olevan hyvinkin kannatettava puu riistanhoidollisia näkökohtia ajatellen. Tulitikkupuulle en kyllä muuta käyttöä keksi.
Empä ole täälläpäin törmännyt männynversoruosteeseen.
Sekin männikkö josta kuvia sinulle veliseni näyttelin oli vapaa moisesta kiusauksesta,vaikka mäntyjen seassa on todella järeitä haapoja.
Toivottavasti ympärillä kasvaneet puut eivät ole haitanneet haavan kasvua. Saahan tästä kotimaista alkuperää olevasta haavasta paljon elävämpää sahatavaraa kuin tulitikkuteollisuuden tarpeisiin tuodusta puusta.
Vielä kun löytyisi joku perinne taitaja joka osaisi veistää haapion. Tuohonkaan tarkoitukseen h-haavasta tuskin on. Ja nopean voiton tavoittelussa nuo h-haavat korjataan pois keskenkasvuisina.
Eivät ole haitanneet kasvua.
Parisen viikkoa sitten kaadoin 2 haapaa,tyvihalkaisija molemmissa 50cm,lahoa ei ollut yhtään.
Mihinpä meni haavat, sellun keittoon vai sahatavaraksi? Oliko tyvet oksattomia n. 3-4 m:n matkalta? Meinaan jos ottais rahhaa evvääksi ja puunosto retkelle etelämmäs. Alkaa miellyttää itseä mahdollisuus haapion kaivertamiseen talvipuhteella. Vaikka onkin tainneet tehdä ne sulan maan aikaan. telso vain pitäis jostain saada.
Jäikö hakkuutähteet metsään että saavat hirvet ja jäneksetkin omansa. Sen verran pitää metsäneläviä kunnioittaa että ei tarvitse kuusen oksia kaluta, kun muuten tuntuu ruokamaat siellä kortilla olevan. Jotkut kuulemma aitaavat oikein sähköaidalla maansa ettei luonnonvarainen elukka pääse ruokamailleen. Meno tuntuu olevan kuin laidunsotien aikaan villissä lännessä. Tappaisivat hirvet sukupuuttoon niinkuin biisonit preerioilta.
Hakkuu tähteet jäivät tietenkin hyöty käyttöön,kuten veliseni jo arvasitkin.
Kyllähän tuollainen sähköaitojen laitto metsiin pitäisi kieltää,viattomat luontokappaleet siitä kärsivät.
Pitäähän se hirvilläkin ja myös muilla metsänelävillä olla oikeus hankkia sapuskaa sieltä missä sitä on parhaiten tarjolla.
Niin, nämä tälläiset aitaajat kuulemma jättävät vanhat piikkilangatkin metsiin. Pitäisi sellaiset tuholaiset pistää luonnonsuojelulain voimin ruotuun. Ovat olevinaan niin ympäristö ihmisiä.
Onhan se käsittämätöntä millaisiin hirveyksiin nämä ns. luonnonsuojelijat pystyvät.
Lisäksi itse ruokapöydän hirville ja muille metsäneläjille tieten tahtoen tahallaan istuttavat,sen jälkeen rupeavat kiukuttelemaan kun sapuska alkaa maistua eläimille.
Sitten huudetaan kurkku suorana yhteiskuntaa apuun.
Älä muuta virka. Täälläpäin on totuttu hoitamaan asiat itsenäisesti. Metsänhoitotyöt niin ettei hirvivahinkoja pääse syntymään tai ne minimoidaan omilla toimilla. Ei itkemällä omaa surkeuttaan ja syyttelemällä toisia. Ei ole ollut tarvetta ruinata tukia aidantekoon tai muuta vastaavaa, eikä myöskään syyllistää eri instansseja olemassa olevasta tilanteesta.
Ehkäpä tuo suhde metsään on vieraantunut tuollaisissa paikoissa. Ei nähdä metsää puilta ja nähdään pelkästään oma napa. Käytetään esim. hirveä keppihevosena omien tarkoitusperien ajamiseen.
Niin että mietenkä se on Iron, olisiko se metsänomistaja suosiollinen myymään kunnon haapatyvipölkkyä? Jos tässä tyhjentäisi pankkitilin ja lähtisi ostamaan kunnon haapapölkkyä sieltä etelämpää? Vai olisiko parempi varata nippu näädän- ja oravannahkoja??? Vaikka eihän tuo turkiseläimen karva vielä ole parhaimmillaan, pitäisikö ootella kunnon talvea ennenkuin kaadan lylyn ja kalhun alleni ja alan pyytämään vaihdonvälineitä. Joko ne on eurot käytössä sielläkin? Tässä muutamalla kerralla pysähyin kahville eräässä sijainpaikastani itäisemmästä kunnassa, ajattelin pistää muutaman taskunpohjalla kilisseen kolikon jassoon, ei onnistunut, oli jasso tukossa kesäkarvaisista oravista.
Kyllä suostun myymään.
Joudutaan odottamaan kantavia jäitä,palsta on saaressa.
Mutta jos on kovin kiirus niin voimma yrittää uittaa pölökyt mantereelle.
No, perseti. tässähän pitää ruveta miettimään talven puhdetöiksi haapion tekoa. Eipä tässä mittään kiirettä, hyvin joutaa oottamaan jäitten tuloa. Laitetaampa asia harkintaan ja kirjoitan joulupukille että toisi joululahjaksi telson.
Kerkiää hommata muutaman näädännahankin, lumikot jätän rauhaan, Talvikarvainen kärppäkin varmaan käy vaihdon välineenä? Onhan ne kelvanneet ennen kuninkaillekin. Kärpännahka viitat.
Mitenkä muuten Viirun kunto, onko jaksanut kulkea pyytöreissuilla? Meinaan kun myyräkannat on kuulemma nousussa, täällä ei vielä huomaa. ajattelin että pitäisiköhän mökillä olevalle lumikolle ostaa lemmikkieläinkaupasta hiiriä kun sisiliskot ja sammakot jo on talvilevolle menneet.
Kova on Viirun kunto.
Joutuu tyytymään jäniksiin,lintuihin ja oraviin.
Valitteli tuossa yhtenä päivänä myyrien vähäisyyttä,totesin että taitaa myyrät olla vaeltamassa happamoituneiden metsänomistajien,happamoituneisiin kuusikoihin.
Voi olla viisainta veliseni,että mikäli haluat pitää lumikon hengissä,niin joudut turvautumaan osto jyrsijöihin.
Onko kyseinen yksilö kokonainen vai 1/3 lumikko.
Ihan kokonainen. En ole kuuna kullan valkeana nähnyt puolikkaita, saatikka viidesosa lumikkoja. Yksinkertaisena ihmisenä en ymmärrä että onko nuo lumikot jaoteltu pituus vai leveys suunnassa. Olisiko sinulla tietoa asiasta???