Palsta on uudistettu alunperin männylle kokonaisuudessaan . Sitten on tullut hieman mutkia matkaan .
Yhteen aikaan viriteltiin ajatusta , että raivaus on tarpeeton ja liian kallis toimenpide . Tässä näkyy kokeilun tulos . Onneksi ennakkoraivaus on tehty ajoissa ja riittävän voimakkaana . Sankka kuusialuskasvos ja markkinakelvoton lehtipuu on kaadettu noin neljä vuotta sitten . Käytännössä on tehty nuoren metsän kunnostus ,
jonka seurauksena puusto on ottanut ensimmäisen kasvupyrähdyksen . Markkinakelpoisen rajamailla olleet rungotkin ovat kehittyneet myyntipuuksi . Lehtipuiden kannotkaan eivät ole tuottaneet uutta kasvua , kun varjostusta ja kilpailua ravinteista on riittävästi . Puhtaaksi männiköksi aluetta ei kuitenkaan saa enää millään keinolla . Kohtuullinen metsä paikalle kuitenkin tulee .
Hakkuuohjeessa kehotettiin poistamaan kaikki lehtipuu .
Ohjeesta on kuitenkin tingittävä jonkin verran , että riittävä tiheys säilyy . Koivua ja kuusta jätetään tarpeen vaatiessa .
Tällä tilalla panostetaan nykyään voimakkaasti tehokkaaseen taimikonhoitoon . Sen kuvassa näkyvä tilanne on kantapään kautta opettanut . Ennakkoraivaus on jäljistä päätelleen ollut varsin työläs toimenpide . Hangesta pilkistää valtava määrä raivauskantoja .
Taimikossa raivaaja pääsee helpommalla ja tuleva metsäkin on sitä , mitä on istutettu .
Varmaan hyvä harvennella tuollaisessa sekametsässä.
Lumiset puut ja tiheä risukko olisikin huono yhdistelmä
niin tekijälle kuin jäävälle puustollekin.
Vaikuttaisi että metsä on ehkä tuossa luontaisesti syntynyt märkään maaperään aikoinaan (?).
Ja raivaus on tehty ajoissa, ei viime hetkellä ennen hakkuuta. Etenkin kuuset ovat lumen painamina maata vasten, kivet ja runkojen mahdolliset tyviviat näkyvät kuljettajalle esteettä. Tuollaisessa on mukava tehdä laatuharvennusta…
Kyllä, 10 pistettä!
Ennakkoraivausta tulisi vaatia ponnekkaasti, koska aina ensimmäisenä ollaan syyllistämässä siitä konemiestä, että tulipa sinne paljon pilkkoja, eikä välttämättä muisteta enää sitä lähtötilannetta. ” siitä yleensä pahaolo alkaa kuljettajalla ”
Metsäkeskuksen valvontaraportti ei ota kantaa siihen oliko alue ollut raivattu vai ei, eikähän tuleva lahorunko kartuta myyjänkään tiliä.
Tuoltahan sen ensiharvennusleimikon pitäisi näyttää, ellei riistanholliset näkökulmat tai pyrkimys erirakenteiseen metsänkasvatukseen vaikuta tilanteeseen. Jos näin on, niin asia pitäisi huomioida puun hinnassa, korjuutaksassa ja -jäljessä.
Omilla mailla harvemmin tehdään ennakkoraivausta normaaliin tapaan, eli 0-5 v ennen ensiharvennusta. Vallitseva taimikonhoitoketjuhan on, että tarvittaessa tehdään perkaus ja aikanaan taimikon harvennus. Pahimmillaan parimetrisen kuusikon päältä lyödään viisimetrinen koivikko nurin ja jäädään odottelemaan ensiharvennusta. Aikanaan tulee ennakkoraivaus ajankohtaiseksi ja sitten lyödään jopa kuitupuun mitoissa olevaa vesasyntyistä lehtipuuta nurin.
Tapana on meillä ollut, että kun lehtipuuvesakko kasvatustiheyteen raivatussa taimikossa on parimetristä, niin palstalle hyökätään niittämään vesakko nurin. Vesakko katkeaa helposti pintakaasulla sahaillen ja nätisti suoraan maahan asti kaatuen. Puhdas kuusikko sulkeutuu tämän jälkeen tukahduttaen uudelleenvesovat lehtipuut ja kuivempien maiden männiköissä vesakon jatkokehitys on samoin tuhoontuomittua. Lehtipuuvaltaisilla kohteilla saattaa vesakkoa tulla, mutta sormenpaksuisten piippojen niittäminen käy aikanaan vaivatta.
Ihmettelenkin, miksi normaalikäytäntö on se, että ennakkoraivaus ensiharvennuksen alla katsotaan normaaliin metsänhoitoketjuun kuuluvaksi, vaikka homman tekisi puolta halvemmalla ajallaan tehtynä. Ei ole myöskään ketjua uhkaavia kantoja poistettavien puiden tyvellä eikä korjuuta haittaavia runkoja pitkällään ja pystypuita vasten.
Tuossa saattaa näkymää kaunistaa iso lumimäärä, ainakin näyttäisi siltä. On varsin siistiä vetää hangen päältä pitkään kantoon ja talvella tosiaan nätti katella vielä hakkuun jälkeenkin. Kun lumi sulaa voi fiilinki vähän latistua.
Suorittava kirjoittaa alussa seuraavasti: ”Puhtaaksi männiköksi aluetta ei kuitenkaan saa enää millään keinolla . Kohtuullinen metsä paikalle kuitenkin tulee .”
Miksi pitäisi pyrkiä puhtaaseen männikköön? Onko yhden lajin puusto oletusarvona hyvään metsään pyrittäessä?
Sopiva sekoitus parantaa maaperän laatua eli metsän vastustuskykyä monimuotoisuuden ohella ilman, että taloudellinen tuotto kärsii.
Itse pyrin pois yhden puulajin metsistä.
Eihän tuossa ”puhtaaksi männiköksi” pyrkiminen
ole edes järkevää, kun männyt on noin paksuoksaisia
ja puulajivalinta jo metsänuudistusaikaan ilmeisesti
väärä.
Hyvät sekametsän ainekset.
Nyt ne lehtipuun kannot eivät versoakkaan vaikka minun metsissäni hän oli erittäin varma että tukehtuisin suurinpiirtein vesakkoon.
Burl kirjoitti asiaa. Väitän myös että jos taimikolle tehdään raivaukset oikea-aikaisesti niin mitään ennakkoraivausta ei edes tarvita. Ennakkoraivaus on vähän kuin normiraivauksen laiminlyöntien korjaamista.
Lehtipuun kannot eivät verso , jos varjostusta on riittävästi raivauksen jälkeen . Toistan vielä , että raivaus on tehty neljä vuotta sitten . Jos metsä olisi harvennettu samaan syssyyn olisi valomäärän lisääntyminen ja juuristokilpailun väheneminen luonut erinomaisen edellytykset kantovesojen synymiselle .
Tästä on selkeää näyttöä lehtipuuvaltaisten energiapuupalstojen hakkuiden jäljiltä .
Gla.lle totean , että itsekin virittelen tästä kuviosta
sekametsää .
Se , että hakkuuohjeessa kehotettiin poistamaan kaikki
lehtipuu , esimiesten ja maanomistajan vielä muistuttaessa erikseen asiasta , tekee oikean toimenpiteen valitsemisesta hiukan vaikeaa . Ilman erillisohjeita jättäisin vain eri puulajin parhaat yksilöt kasvamaan .
Kukaan ei ilmeisesti ole käynyt edes raivauksen jälkeen toteamassa metsän tilaa . Toimenpide-ehdotus (tässä tapauksessa määräys) on napattu suoraan metsäsunnitelmasta . Konemiehille nämä poikkeamat ovat valitettavasti arkipäivää .
Raivaus on kuitenkin toteutettu mallikkaasti . Sen tehoa on parantanut tilanne , että leimikkoa ei pystytty korjaamaan suunnitellussa aikataulussa . Se tapahtui kolme vuotta suunniteltua myöhemmin . Tekijän kannalta tämä on paras vaihtoehto . Maanomistajakin saa korjuussa paremman tilin kolmen vuoden lisäkasvun ansiosta .
Työstelin tänään siellä ”erittäin paljon versonneessa” e-puukohteen kuusikoiden harventelussa. Paremminkin hyvin vähäisessä kuusen näreiden poistossa tihentymistä. Kun katselin ympärilleni myös koivikoiden aloja en jostain kumman syystä nähnyt mitään vesakkoa yltäkyllin. Aivan kivan näköinen koivikko ehkä edelleen silmääni hiukan harvahkona siellä on ja voi hyvin. Ja seuraavassa hakkuussa on siihen hakkaamattomaan reunaankin nyt sitten ensiharvennus jo tehtynä kauppana. Asia josta suorittava revitteli silloin niin kauhian lihavahkosti. Ei yhtään tökkinyt nyt kun sen alapuolelle tehdään vanhemman kuvion päätehakkuu. Siinä tuo menee konetta lämmitellessä!
Minun tekemilleni energiapuukohteille (ensimmäiset vuodelta 2002 ) ei koneet mene edes lämmittelemään ilman erittäin työlästä ennakkoraivausta . Sama tilanne on lähes poikkeuksetta muidenkin tekemillä e-puukohteilla , joilta kaikki
pieniläpimittainen puuaines on poistettu yhdellä kertaa .
Kuvassa oleva tapaus on kooltaan ”muutaman kymmenen ” hehtaaria . Versomista ei näy missään raivauksen sopivan ajoituksen ansiosta ja tuskin tulee näkymään hakkuun jälkeisinä vuosinakaan .
PS. Minkähän takia se Jesse touhuaa puiden kimpussa hiljakkoin käsitellyllä energiapuukuviolla . Minä ainakin olen tehnyt omat työmaani siihen kuntoon , että toimenpiteet kyseisellä palstalla ovat tarpeettomia 15 vuoden ajan poislukien ennakkoraivaus ennen tulevaa hakkuuta . (3 vuotta ennen )
: )
Kuusikoihin ei juuri pidelty koska ne olivat senverran pienehköjä silloin. Oli tarkoitus niiltä osin ottaa vain yliskoivut päältä pois ja siinä onnistuttiin loistavasti. Kuusikot säilyivät hyvinä kasvatusaloina vaikka ovatkin pienimuotoisia aloja. On monimuotoinen ja aika monipuolinenkin sekametsä.