Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Puoli hehtaaria 180 m meren pinnasta ja itään viettävällä rinteellä näyttti tältä. Koko kuviolla (vajaa 10 ha) oli runsaasti hajatuhoja. (seuraava kuva) Eipä tarvinnut enää harventaa tätä kohtaa….
Tekisi mieli heittää keskustelun pohjaksi , että voidaanko luonnontuhojen vaikutuksia vähentää metsänhoidollisin keinoin?
Mitä tuumitaan silloin , kun on lähes 40 vuotta tähdätty laatupuun kasvattamiseen ( tiheässä) ja lopputulos näyttääkin tältä ?
Normaalisti kasvatetut ja hoidetut kuviot olivat välttyneet tuhoilta lähes täysin samaisella alueella. Mitä suurempi tiheys oli , sitä lohduttomampi oli näkymä tällä 70-luvulla udistetulla metsäkuviolla. Tiheästä olikin tullut harva.
Niin , tuo kolme vuotta on juuri se aika , jolloin vahingot ovat syntyneet. Kuvassa on kahden talven lumituhot ja yksi vuosi niiden välissä.
Tämä tuskin olisi jäänyt harventamatta ajoissa normaalioloissa , mutta kontortamännylle ei aina löydy markkinarakoa.
Alue oli ilmeisesti kylvetty aikoinaan ja perkauksessa oli jätetty runkoja liian lähelle toisiaan. Kun näitä ryhmiä/puupareja oli paljon lähekkäin , syntyi ketjureaktiona tällaista jälkeä. Sama oli todettavissa myös puhtaassa kylvömännikössä parin sadan metrin etäisyydellä tästä.
PS Lähellä sijainnut ”Ei luomua , vaan oikeaa metsää”- kuvio oli välttynyt lähes täysin tuhoilta oikea-aikaisen toiminnan ansiosta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Puoli hehtaaria 180 m meren pinnasta ja itään viettävällä rinteellä näyttti tältä. Koko kuviolla (vajaa 10 ha) oli runsaasti hajatuhoja. (seuraava kuva) Eipä tarvinnut enää harventaa tätä kohtaa….
Tekisi mieli heittää keskustelun pohjaksi , että voidaanko luonnontuhojen vaikutuksia vähentää metsänhoidollisin keinoin?
Mitä tuumitaan silloin , kun on lähes 40 vuotta tähdätty laatupuun kasvattamiseen ( tiheässä) ja lopputulos näyttääkin tältä ?
Normaalisti kasvatetut ja hoidetut kuviot olivat välttyneet tuhoilta lähes täysin samaisella alueella. Mitä suurempi tiheys oli , sitä lohduttomampi oli näkymä tällä 70-luvulla udistetulla metsäkuviolla. Tiheästä olikin tullut harva.
Kyllä tuossa perää on, että taitolaji ja pitäisi osata käydä metsässä aikanaan.
Olisipa mahtavaa, jos löytäisit jostakin kuvan samalta kuviolta pari-kolme vuotta sitten. Siis ennen suurimpia tuhoja.
Niin , tuo kolme vuotta on juuri se aika , jolloin vahingot ovat syntyneet. Kuvassa on kahden talven lumituhot ja yksi vuosi niiden välissä.
Tämä tuskin olisi jäänyt harventamatta ajoissa normaalioloissa , mutta kontortamännylle ei aina löydy markkinarakoa.
Alue oli ilmeisesti kylvetty aikoinaan ja perkauksessa oli jätetty runkoja liian lähelle toisiaan. Kun näitä ryhmiä/puupareja oli paljon lähekkäin , syntyi ketjureaktiona tällaista jälkeä. Sama oli todettavissa myös puhtaassa kylvömännikössä parin sadan metrin etäisyydellä tästä.
PS Lähellä sijainnut ”Ei luomua , vaan oikeaa metsää”- kuvio oli välttynyt lähes täysin tuhoilta oikea-aikaisen toiminnan ansiosta.