Onkohan näistä linnuille mitään hyötyä? Jätin nyt kokeeksi parikymmentä tällaista, osaan raapaisin kuoren rikki.
Onkohan näistä linnuille mitään hyötyä? Jätin nyt kokeeksi parikymmentä tällaista, osaan raapaisin kuoren rikki.
Luonto
Tekopökkelöiksi paksuus ei riitä alkuunkaan. Hutkijat ja piiperöt ovat painostaneet sen 3-4 kertaiseksi…
Kyllä piisaa, kuorta en vaurioittaisi. Tuollainen kymmensenttinen pökkelö saattaa hyvinkin saada asukin kymmenen vuoden kuluttua, silloin siinä ympärillä onkin jo tiheä ensiharvennusmetsä, ja hömötiaisenkin helppo kaivertaa tuohen sisään oma kolo. Jos ei asunnoksi kelpaa, niin voi siitä ruokaa ainakin löytyä, ei siitä ainakaan haittaa tai vaaraakaan ole. Isompi puu on vähän ylempää nopsempi katkaistakin.
Itsekin olen jättänyt noita. Osa jopa alle 10 cm, jos paksumpia rakoja ei ole tarjolla. En tavoittele kaikkiin hömpän koloa, eiköhän niistä jotain nokittavaakin löydy. Ainakaan mitään haittaa ei ole. Laitoin joskus kuvan, miten haapaan oli tullut muutamassa vuodessa kääpiä. Elämää sekin, pikkulinnut ja niiden ruoka ei ole ainoa monimuotoisuuden muoto.
Juuri näin se pitää toimia. Itse alkanut toimia vastaavasti mielellään vielä kuusten vierestä. Se että tiaisiin liittyvä juttu jäi maksumuurin alle on harmi. Hyödyntäisi kaikkia metsän asujia ,jos tietoa sais.
Hömötiainen pesän olen tavannut 50 mm paksusta lahosta lepästä reilun metrin korkeudessa.
Siis eihän tuollaisten ja monen muun asian vain ”jättäminen” ole keneltäkään pois, toimipahan se tai ei. Vastaavia kokeiltavia on metsissä pitkä liuta.
Enskaa koneella hakattaessa , kannattaa havupuun lähituntumassa olevat lehtipuut sahata suosiolla 2-3 metrin kantoon. Jäävään runkoon ei näin menetellen synny vaurioita ja tinteille jää pesätarpeita pitkäksi aikaa. Seuraavaan hakkuuseen mennessä pökkelö onkin jo lahonnut eikä ole enää korjuuta haittaamassa.
Minäkin jätin noita – kunnes ymmärsin että hömön pesä metsässä voi asettaa metsät pesimäkauden hakkuukieltoon. Eli en jätä enää mitään. Harmaasuojelu ja määräykset voi muuttua yhdellä ELYn päätöksellä.
Onko näin tapahtunut, siis että hömötiainen olisi laukaissut hakkuukiellon?
Saattaa toimia tai sitten ei. Tiaisviisaat sanoi että jos tulee valkoinen kääpä, on hömötiaiselle kaivettavaa lahoa. Ruskea kääpä ei ole. Ja lpm 10 cm riittää. Lisäksi jos puukolla nakertaa pikkasen tuohta rikki joistain kohdista. Joitain on tullut jätettyä nuoren metsän kunnostuksessa. Vastoin odotuksia hömöä näkee aika nuorissakin kasvatusmetsissä, ei ole pelkästään vanhan puuston laji.
Gla: tänään muualla Metsälehdessä juttu: https://www.metsalehti.fi/uutiset/lakeihin-tasmennyksia-turvaamaan-lintujen-pesintaa-hairitsevilta-hakkuilta/#5806cb5c
Muistelen tänä vuonna jossain lukeneeni artikkelin jossa hömö olisi johtanut jonkinasteiseen rajoitteeseen ELY:n tai harmaan suojelun kautta. En löytänyt enää. Sen kalasääsken tekopesän aiheuttaman hakkuukiellon löysin.
Hömötintti on kylläkin Birdlifen mukaan erittäin uhanalainen ja tällä hetkellä asetuksia taas asetellaan. Joten enpä usko tekeväni pökkelöä tai ripustavani pöllönpönttöjä kun siinä voi ampua itseään jalkaan. Tai jos naapurin maille saa niin sitten.
Löytyykö suomesta metsämaahehtaaria, jossa ei olisi pesimäaikana jonkin linnun pesää. Vaikea voi olla löytää. Oli sitten aukkoa, taimikkoa, nuorta tai vanhaa metsää, niin erilaisia pesiä on varmasti. Parhailla hehtaareilla voi olla kymmeniä. Kololinnut varmasti vähemmistöä. Niiden pesät helppo huomioida ja säästää kun eihän kolopuita yleensä muutenkaan kaadeta hakkuissa.
Teijon kansallispuistossa tehtiin kartoitus ennen 5 ha kulotusta, yhtään pesää ei löytynyt.
https://yle.fi/a/74-20031788
Kyllähän siinä niin käy, että lain myötä kaikki pesintäaikaiset hakkuut loppuvat Suomesta. Firmat eivät lähde riskeeraamaan asialla, vaan jatkavat tehtaidensa sulkemisia.
Tuossa Teljon poltossa tapetaan kaikki, ja näin tarkoitus pyhittää keinon. Harvennushakkuussa ja kasvupaikka valikoiden täystuho on mahdotonta…