Itse en lähtisi tuota erirakenteisena kasvattamaan. Mäntyjä pitäisi harventaa, jotta taimettumista tapahtuisi lisää ja jotta männyt alikasvoksena ksvaisi. Siitä puolestaan aiheutuisi tuulenkaatoja ja avohakkuun sijaan harvennustaksalla tehtävää hakkuuta eli puhdasta tappiota. Tuo näyttää kylvökohteelta, joten uudistamiskulut ei päätä huimaa. En siis näe yhtään syytä jk:lle.
Paikalla näyttää kasvavan upeaa tukkipuuta – oikea silmän ilo! Tuosta olisi jo vara kaadella paraimpia päältä poiskin, väljentää hillitysti. Uutta terveennäköistä puusukupolvea on hyvällä alulla, uudistusproblematiikka ei tässä kohtaa ole ensimmäisenä hängertämässä millään tavoin. Kuusi on ottanut hyvästi; ei kärsi ollenkaan valonpuutteesta. Alullaan olevat nuoret männyt ilahtuvat tietenkin varovaisen harvennuksen myötä lisääntyvästä valosta.
Teoriassa tuo kisin ohje juuri tuolla palstalla toimisi jos oikein lähdetään jk:ta tekemään. Eli ihanteellinen siihen kokeiluun jos pienaukkoja saisi tehtyä noiden uuden polven taimien iloksi ja muuten vloa lisäillä isompaa männikköä kaataen. Näin teoriassa hyvä mutta se käytäntö ja ne seuraavat ongelmat. Mutta hyvä huomio kisiltä kyllä!
Voisin itsekkin vakavasti miettiä tuossa kohtaa kyllä.
Kuvassa ei näy latvuksia. Ne pienet puut saattavat olla latvasta vähäoksaisia. Eivät siis kasvatuskelpoisia. Meillä on ollut runsaasti tuontyyppisiä metsiä. Niissä on tehty ”laatuharvennus”. Siis pienet itsekseen kuolevat pois. Samoin susipuut ja muut ylispuut. Sellaista kannattaa tehdä, jos ei halua kaikkea kerralla nurin. Sahatkin maksavat melkein saman kuin aukosta.
Jäljellejääneiden kasvu paranee huimasti. Jos mielii luontaista uudistumista, niin väitetään, että siemensatokin paranee.
Taimikon säästäminen on kyllä aika toivotonta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tuossahan on kuvan ”Työnsarkaa” tulevaisuus.
Itseään hilliten tuossa olisi varmaan aineksia jatkuvalle kasvatukselle.
Itse en lähtisi tuota erirakenteisena kasvattamaan. Mäntyjä pitäisi harventaa, jotta taimettumista tapahtuisi lisää ja jotta männyt alikasvoksena ksvaisi. Siitä puolestaan aiheutuisi tuulenkaatoja ja avohakkuun sijaan harvennustaksalla tehtävää hakkuuta eli puhdasta tappiota. Tuo näyttää kylvökohteelta, joten uudistamiskulut ei päätä huimaa. En siis näe yhtään syytä jk:lle.
Paikalla näyttää kasvavan upeaa tukkipuuta – oikea silmän ilo! Tuosta olisi jo vara kaadella paraimpia päältä poiskin, väljentää hillitysti. Uutta terveennäköistä puusukupolvea on hyvällä alulla, uudistusproblematiikka ei tässä kohtaa ole ensimmäisenä hängertämässä millään tavoin. Kuusi on ottanut hyvästi; ei kärsi ollenkaan valonpuutteesta. Alullaan olevat nuoret männyt ilahtuvat tietenkin varovaisen harvennuksen myötä lisääntyvästä valosta.
Teoriassa tuo kisin ohje juuri tuolla palstalla toimisi jos oikein lähdetään jk:ta tekemään. Eli ihanteellinen siihen kokeiluun jos pienaukkoja saisi tehtyä noiden uuden polven taimien iloksi ja muuten vloa lisäillä isompaa männikköä kaataen. Näin teoriassa hyvä mutta se käytäntö ja ne seuraavat ongelmat. Mutta hyvä huomio kisiltä kyllä!
Voisin itsekkin vakavasti miettiä tuossa kohtaa kyllä.
Kuvassa ei näy latvuksia. Ne pienet puut saattavat olla latvasta vähäoksaisia. Eivät siis kasvatuskelpoisia. Meillä on ollut runsaasti tuontyyppisiä metsiä. Niissä on tehty ”laatuharvennus”. Siis pienet itsekseen kuolevat pois. Samoin susipuut ja muut ylispuut. Sellaista kannattaa tehdä, jos ei halua kaikkea kerralla nurin. Sahatkin maksavat melkein saman kuin aukosta.
Jäljellejääneiden kasvu paranee huimasti. Jos mielii luontaista uudistumista, niin väitetään, että siemensatokin paranee.
Taimikon säästäminen on kyllä aika toivotonta.