Tuosta kombikannusta tuli kieleen, kun Jaska-vainaa toi kahdenkymmenen litran peltipötöllisen bensaa samalla tavalla kannon päähän. Pitihän siinä käydä niin, että komea mäntytukkirunko kaatui täsmälleen pöntön päälle.
Hetken aikaa haisi bensiinille melko laajaltakin alueelta.
Stålpen tunkki(en käytä nimeä kaadonsuuntaaja,koska kaadon suuntaus tehdään sahalla) sekä iso lugal talja ja sakset hangolla n 5 m korkeuteen puuhun ,dynaamiköyttä n 35 m.
Kaato tietenkin suunnataan kaatokololla, jonka pohjan eheys on hyvin tärkeä – etenkin reunoilta. keskeltä kolo voidaan puhkaista, eli pitopuu voidaan katkaista keskeltä, jotta päästään ”Pistämään puun keskellä oleva napa”.
Varsinaisen kaadon varmistaa pitopuu, jonka tulisi olla lahotonta ja pystysuorasyistä, ei siis juurenniskojen päällä, vaan ylempänä.
Kaatosakset kuuden metrin varrella riittävät normaalikokoisten puiden kanssa, mutta ovat hitaammat käyttää kuin Stålpen. Kaatosakset ovat myös voimakkaammat, varsinkin jos on talja lisävoimaa antamassa.
Kuitenkin suurin osa tuollaisista normaalipuista menee vänkärillä ja vaikeammat kiiloilla.
Isoissa puissa pitkälaippainen saha on mainio vehje, sillä saa helposti suorat ja ehjät sahaukset, on usein käynyt meidän ”opetuslapsille”, että livauttavat pitopuun poikki toiselta reunalta ja silloin olisi hyvä, jos mitään varottavaa kohdetta ei olisi kolmenkymmenen metrin säteellä.
Kerran jäi eräältä tytöltä uudenkarhea HVA neljän tukin männyntyven alle ja täytyy myöntää, että en ole koskaan nähnyt niin litteää moottorisahaa.
Jätkän jutusta huomaa ettei aivan sulata tuota kaadon suuntausta sahalla kuten aloittaja tekee. Mutta sillä se vain käy kun sen osaa ja uskon että eero heikki sen varmasti kokemuksella hallitsee. Toki kaatokolo on tärkeää olla hyvä ja hyvin ohjaava suuntaansa mutta se lopullinen ”viilaus” tehdään kun puu lähtee taittumaan suuntaansa. Yleensä itse kaatelen konelykyllä pihapuut jos vain kone eli traktori mahtuu lähelle. Runsaalla pitopuulla puu jo suuntaansa hiukan kallelleen ja sitten sahaamaan suuntaus. Nopeampi tapa kuin Stalpen mutta ymmärrän ettei metsurin vakiovarustukseen kuulu traktori kun mennään jopa pitkällekkin kaatamaan.
Onhan talja hitaampi käyttää kuin stålpen,mutta ei mulla niin kiirettä oo työmaalla etten kerkiis taljaa virittää,näissäkin männyissä oli sen verran lumikuormaa etten ruennut vipan kanssa nujuamaan,mäntyjen keskij reilu 2 kiintoa.
Miksi te ääliöt teette kaatokolon päin persettä ja sitten puun kaatuessa yritätte pitopuuta jyrsimällä korjata kaatosuuntaa?
olen seurannut Maailman parhaiden moottorisahureiden kaatosuorituksia, eikä siellä sahailla kaatuvan puun pitopuita.
Ne on kaikki tehty valmiiksi ennenkuin puu alkaa mennä.
Kun vanha totuus on, että puu kaatuu kolmeen suuntaan ”itsestään”, niin miksi pelleillä Kaatotunkkien ja taljojen kanssa?
Vasta sitten, kun joudutaan kaatamaan vastatuuleen tai vasten luontaista kaatosuuntaa, käytetään voimakkaampia välineitä, mutta pelkällä kaatovängällä on laskettu normaalivoimin saatavan n. viiden tonnin nostovoima. Yleensä se riittää alle kymmenen kiinnon puissa.
Nokun eijjoo kolomee kaatosuuntoo pihapuissa ,joskus ee meinoo löytyä yhtäkään,jätkän kokemattomuus tulee esiin siinä kun rupeaa loukkaavasti kirjoittelemaan.
Kun muut tekee niin pitäähän jonkun jäädä niitä tekijöitä opettamaankin. Valitettavasti se käytännön tietotaito ei silloin kartu ja sen on huomannut noin yleisestikkin ammattikoulutuksen opettajissa, myös LVI-alalla. Jossa aika usein ihmetellään että mitäs nuo poijjaat siellä koulussa on oikeen tehneet kun tullaan käytännön töitä ensimmäisiä kertoja ihmettelemään.
En ole väittänyt, että pihapuissa olisi aina kolme kaatosuuntaa. Otat nokkaasi liian herkästi – Onkohan se Jeessin vouhotuksen syytä.
Olen pitänyt Eeroa ammattimiehenä, mutta olen ilmeisesti erehtynyt.
Voin kertoa salaisuuden: Olen kaatanut pihapuita hyvinkin ahtailla pihoilla ja aika paljon, olen myös tontteja hakannut, joissa suurin ongelma on, että puut eivä pituutensa vuoksi mahdu tontin rajojen sisään. myös erilliskaatoa prosessoreille, joissa kaikki puiut piti olla samaan suuntaan pötköllään, puut isoja, eikä siinä pärjännyt, jos saha ei leikannut todella hyvin. Työvälineenä niissä oli 77-kuutioinen HVA (Maailman nopein) Yleensä vänkärillä ei tarvinnut auttaa puuta.
Opettajaksi hakeuduin, kun kutsuttiin ja Kurussa oli koulutuspaikka vapaana. Ansiot putosivat kolmannekseen, mutta työ muuttui fyysisesti kevyemmäksi.
Jeessillä ammatinvalinta tapahtui, kun ei mihinkään muualle päässyt.
Niin todella, jätkä oikeassa, en päässyt muulle alalle enkä edes ammattikouluun kun kauppias sattui olemaan sitä mieltä että kuulun tiskin taakse. Hän vain totesi ettei sinulla sinne ammattikouluun niin kiire ole ettet voisi heillä jatkaa. ja lupasi koulutuksen työn ohessa K-instituutin Myyjätutkinnon sun muuta. Ja tulihan se sitten Espoossa käytyä suorittamassa ja hyvilläkin arvosanoilla. Se ammattikoulu sitten jäi ja siitä asti on tiskin takana tullut oltua, välillä kutsuttunakin toiseen paikkakunnan aloittavaan liiketoimintaan. Siellä vierähtikin 21 vuotta ja sitten tultiin takaisin Harjavaltaan tiskin taakse jälleen. Että kutsuja ja pyytämättä ja yllättäin, sitä tämä ammattiura on ollut. Mutta en täällä sentään ole ammattilaisia alkanut haukkumaan ettei hommiaan muka osaa vaikka niitä varmasti on kohteita hiukan enemmän tehnyt kuin tämä erikoisspesialisto jätkä.
Vaikka en olekkaan yhtään alkavaa kauppaa ajanut vararikkoon, niin elen kuitenkin usean ison puun kaatanut – jopa tarkkuuskaatokisoissa, joissa ei ole ollut käytössä kuin vänkärit ja joillakin kaatokiiloja ( keskieurooppalaisilla)
Eikä niissä kisoissa suunnata sahalla sahaamalla. Parhaat osumat ovat olleet sellaisia, että paalu on uponnut maahan 1,5 metrin pituudelta ja jos kivi on sattunut vastaan – murskaantunut.
Muistutan kuitenkin, että kaadon suoritamiseen on aikaa max kaksi minuuttia ja kanto pitää olla sääntöjen mukainen.
Epäilen kuitenkin, että tuota ”sahalla suuntaamista” en ole käsittänyt ihan täysin. Se on vähän kuin arton sepustukset, että ei niistä selvää ota pirukaan.
Ei ole sopiva tyyli ainakaan opettajalle, kertoa jotain, ja todellisuudessa jättää kertomatta yhtään mitään.
Se on vähän kuin arton sepustukset, että ei niistä selvää ota pirukaan.
Ei ole sopiva tyyli ainakaan opettajalle, kertoa jotain, ja todellisuudessa jättää kertomatta yhtään mitään……..Siehän epeli olet. Tunnut osaavan kaiken( omasta mielestäsi) Mutta todelisuudesta et oikein ole kärryllä.
Kyllä ne jätkän puheet menee aikaan ennen, ja aika kuultaa muistot. Onko niillä nykyaikaan mitään yhteistä voi jokainen miettiä. Samaa jorinaa kuulee abs kahvilassa kun käy joskus metsävaateet päällä kahvilla. Siellä ukit kehuu sahanneensa 100 kiinttoo harvennusta päivässä, Selkä niin kipeänä että sahan tarvinnut käynnistyksessä toisten apua. Mutta kaikki kehittyy ja toiset jumii aikaan ennen.
On mielenkiintoista, että olette kehitelleet puunkaatotekniikan sellaiseksi, että 100 %:n osumatarkkuus säädetään sahalla puun kaatuessa.
Kun nykyaikainen Legenda – Jeessi harjavallasta, kaatelee puita ilman varsinaisia kaadon apuvälineitä – Valtran ohjaamosta juontokouran avulla ja samalla sahalla suorittaa kaadon suuntauksen, niin tulee mieleen, että on kehitetty uusi ihmislaji, jolla on käsllään niin suuri ulottuvuus, että traktorin takaikkunasta pystyy suorittamaan tyvisahauksia. Ei taida olla kaukana apinasta tuo lajike.
Jeessi varmaan ajaa Pököttiäänkin takapenkiltä, kun moiset ulottimet on käytössään.
Röörin ja arton ulosteperäiset päästöt ilman katetta jatkuvat…
”Ite valehtelet nii oppilaasi kertoivat. Ole onnellinen siellä b m- sairaalassa.Hyvää Uutta Vuotta terv röörì”
-Valitettavasti metsäoppilaitokseenkin harhautuu muutama ongelmatapaus, koska järjestelmä mon sellainen, että peruspäiväralle päästäkseen nuoren on osallistuttava johonkin koulutukseen. Pari vuotta käppäillään oppilaitoksen kirjoilla, on tarjolla ilmaiset sapuskat ja majoitus ja sen jälkeen peräkammariin päivärahan tuella – äidin helmoihin.
Jos ei ymmärrä opetusta, on parempi kun pysyy niissä hommissa kuin siihenkin asti, kun alkoi yrittämään. Kun ei mitään osaa, ei osaa edes sitä muille opettaa.
Lausunnot siitä, että opettajat putoavat kehityksestä, osoittaa vain sen, että on itse sivuraiteella.
Ammattioppilaitoksissa on jo kymmeniä vuosia ollut käytäntö, että jokainen osallistuu joka vuosi keskimäärin viiteen koulutustilaisuuteen, jossa asiantuntijat kouluttavat uusiin trendeihin.
Sellaisiin olisi syytä suuren osan palstan ”ammattimiehiä ja asiantuntijoita” -osallistua, koska kommenteista näkee, että puhuvat asioista, joita ovat päässeet korkeintaan pintapuolisesti kokemaan tai näkemään.
Ei se, että on vuosittain sahaillut esim. 025 – Tilhillä muutaman kymmenen mottia ”tukkeja = latva 8 senttiä” ja tankillisella on sahan saanut käymään jopa varttitunnin, vielä asiantuntijaa tee.
Sekö sitten tekee 200 tilhillä kaatelee 2 kiinnon tukkeja, Eiköhän se kerro jotain jos 30-40v kaatelee puita ammatikseen. Voi jo sanoa ammatti ihmiseksi. Voiko samaa oppia istumalla opettajan pallilla. kaatelemassa kynää.
Ei tarvitse kolmeakymmentä vuotta ollakseen ammattimies. Vaikka kaikista ei siinäkään ajassa tule ammattitaitoista.
Opettajan pallilla ei kovin paljoa opi, se onkin tarkoitettu opin jakamiseksi. Yleensä ammattimieheksi on hyväksytysti nimitetty kuusi vuotta koulun jälkeen ammatissa toimiminen. Metsurin ammatissa kyllä myös ansiotaso on vankka ammattitaidon mittari.
Monet minun ikäisistäni metsureista eivät ole käyneet ammattikoulua, mutta työnantajat ovat monille vakimiehille kustantaneet lyhytkursseja.
Moni metsuri – itseasiassa joissakin tapauksissa kaikki kurssilla – ovat sanoneet, kun heille on opettaja näyttänyt jonkin todella pätevän konstin, että: ”Voi Perkele”.
Näkee naamasta, että ottaa pattiin ”kolmekymmentä vuotta puita isolla Huskulla kaataneita miehiä”, kun he ajattelevat sitä turhan ja raskaan työn määrää, jonka he siitä eteenpäin voivat jättää tekemättä.
Vanha totuus on edelleenkin, että. Konsteilla ne isotkin V..ut nu…taan, eikä isolla Mu…lla.
Uso ny jo hyvä mies että aika on ohi sinun opeistasi ja useimmathan näyttävät olevan lähinnä kevyenläntiä mielipiteitä joilla täällä sauhuat. Kyllä nämä alan miehet tietää kuinka hommat tehdään ja vaikka tällainen harrastelijakin on jonkun jyvän joskus löytänyt voin täysin yhtyä heidän näkemyksiinsä puun kaadossa. Yksi opettajaraakki ei kesää tee, uso jo.
Raakki on vasta sellainen, joka on hylätty – kuten esim sinä.
Takaan ja alleviivaan, että kun lähdetään tekemään tarkkuuskaatoa, jäät toiseksi kaikilla osa-alueilla olet sitten löytänyt vaikka kaksikin jyvää, jota kylläkin epäilen.
Tänään viimeksi aivan julkisen tien varrella puita kaatelin. ja yksikään niistä koivuista ei mennyt tien yli vaikka tilaa tien ja metsän välissä on lähinnä aurauspenkan verran. Nätisti joka koivu tipahti siihen mihin pitikin ja Valtra oli silti parkissa pienen matkan päässä. En tarvitse sitä metsässä kaadon varmistukseen ollenkaan vaan nimenomaan rakennusten lähellä tehdessä. Eikä sillä sielläkään ole kuin varmistava merkitys. Se kaato suoritetaan juuri sinne kuin pitääkin SAHAAMALLA.
Puukauppa
Tuosta kombikannusta tuli kieleen, kun Jaska-vainaa toi kahdenkymmenen litran peltipötöllisen bensaa samalla tavalla kannon päähän. Pitihän siinä käydä niin, että komea mäntytukkirunko kaatui täsmälleen pöntön päälle.
Hetken aikaa haisi bensiinille melko laajaltakin alueelta.
Kohtuullisen vaativa tontti oli hakata,männyt yli 30 m pikiä ja rakennuksia oli riittävästi !
Joo, ei aivan noin pahaksi paranisi tonttimetsää päästää. Mutta kylä noita vaan näkee vähän väliä.
Olis mukava kuulla mitä apuvälineitä moottorisahan lisäksi tällaisella huippuvaikealla tonttihakkuulla käytit !
Stålpen tunkki(en käytä nimeä kaadonsuuntaaja,koska kaadon suuntaus tehdään sahalla) sekä iso lugal talja ja sakset hangolla n 5 m korkeuteen puuhun ,dynaamiköyttä n 35 m.
Kaato tietenkin suunnataan kaatokololla, jonka pohjan eheys on hyvin tärkeä – etenkin reunoilta. keskeltä kolo voidaan puhkaista, eli pitopuu voidaan katkaista keskeltä, jotta päästään ”Pistämään puun keskellä oleva napa”.
Varsinaisen kaadon varmistaa pitopuu, jonka tulisi olla lahotonta ja pystysuorasyistä, ei siis juurenniskojen päällä, vaan ylempänä.
Kaatosakset kuuden metrin varrella riittävät normaalikokoisten puiden kanssa, mutta ovat hitaammat käyttää kuin Stålpen. Kaatosakset ovat myös voimakkaammat, varsinkin jos on talja lisävoimaa antamassa.
Kuitenkin suurin osa tuollaisista normaalipuista menee vänkärillä ja vaikeammat kiiloilla.
Isoissa puissa pitkälaippainen saha on mainio vehje, sillä saa helposti suorat ja ehjät sahaukset, on usein käynyt meidän ”opetuslapsille”, että livauttavat pitopuun poikki toiselta reunalta ja silloin olisi hyvä, jos mitään varottavaa kohdetta ei olisi kolmenkymmenen metrin säteellä.
Kerran jäi eräältä tytöltä uudenkarhea HVA neljän tukin männyntyven alle ja täytyy myöntää, että en ole koskaan nähnyt niin litteää moottorisahaa.
Jätkän jutusta huomaa ettei aivan sulata tuota kaadon suuntausta sahalla kuten aloittaja tekee. Mutta sillä se vain käy kun sen osaa ja uskon että eero heikki sen varmasti kokemuksella hallitsee. Toki kaatokolo on tärkeää olla hyvä ja hyvin ohjaava suuntaansa mutta se lopullinen ”viilaus” tehdään kun puu lähtee taittumaan suuntaansa. Yleensä itse kaatelen konelykyllä pihapuut jos vain kone eli traktori mahtuu lähelle. Runsaalla pitopuulla puu jo suuntaansa hiukan kallelleen ja sitten sahaamaan suuntaus. Nopeampi tapa kuin Stalpen mutta ymmärrän ettei metsurin vakiovarustukseen kuulu traktori kun mennään jopa pitkällekkin kaatamaan.
Onhan talja hitaampi käyttää kuin stålpen,mutta ei mulla niin kiirettä oo työmaalla etten kerkiis taljaa virittää,näissäkin männyissä oli sen verran lumikuormaa etten ruennut vipan kanssa nujuamaan,mäntyjen keskij reilu 2 kiintoa.
Miksi te ääliöt teette kaatokolon päin persettä ja sitten puun kaatuessa yritätte pitopuuta jyrsimällä korjata kaatosuuntaa?
olen seurannut Maailman parhaiden moottorisahureiden kaatosuorituksia, eikä siellä sahailla kaatuvan puun pitopuita.
Ne on kaikki tehty valmiiksi ennenkuin puu alkaa mennä.
Kun vanha totuus on, että puu kaatuu kolmeen suuntaan ”itsestään”, niin miksi pelleillä Kaatotunkkien ja taljojen kanssa?
Vasta sitten, kun joudutaan kaatamaan vastatuuleen tai vasten luontaista kaatosuuntaa, käytetään voimakkaampia välineitä, mutta pelkällä kaatovängällä on laskettu normaalivoimin saatavan n. viiden tonnin nostovoima. Yleensä se riittää alle kymmenen kiinnon puissa.
Nokun eijjoo kolomee kaatosuuntoo pihapuissa ,joskus ee meinoo löytyä yhtäkään,jätkän kokemattomuus tulee esiin siinä kun rupeaa loukkaavasti kirjoittelemaan.
Kun muut tekee niin pitäähän jonkun jäädä niitä tekijöitä opettamaankin. Valitettavasti se käytännön tietotaito ei silloin kartu ja sen on huomannut noin yleisestikkin ammattikoulutuksen opettajissa, myös LVI-alalla. Jossa aika usein ihmetellään että mitäs nuo poijjaat siellä koulussa on oikeen tehneet kun tullaan käytännön töitä ensimmäisiä kertoja ihmettelemään.
En ole väittänyt, että pihapuissa olisi aina kolme kaatosuuntaa. Otat nokkaasi liian herkästi – Onkohan se Jeessin vouhotuksen syytä.
Olen pitänyt Eeroa ammattimiehenä, mutta olen ilmeisesti erehtynyt.
Voin kertoa salaisuuden: Olen kaatanut pihapuita hyvinkin ahtailla pihoilla ja aika paljon, olen myös tontteja hakannut, joissa suurin ongelma on, että puut eivä pituutensa vuoksi mahdu tontin rajojen sisään. myös erilliskaatoa prosessoreille, joissa kaikki puiut piti olla samaan suuntaan pötköllään, puut isoja, eikä siinä pärjännyt, jos saha ei leikannut todella hyvin. Työvälineenä niissä oli 77-kuutioinen HVA (Maailman nopein) Yleensä vänkärillä ei tarvinnut auttaa puuta.
Opettajaksi hakeuduin, kun kutsuttiin ja Kurussa oli koulutuspaikka vapaana. Ansiot putosivat kolmannekseen, mutta työ muuttui fyysisesti kevyemmäksi.
Jeessillä ammatinvalinta tapahtui, kun ei mihinkään muualle päässyt.
Hommat jatkuu,olokaan kuka mieltä tahhaan,Hyvvee uutta vuotta kaikille.
Niin todella, jätkä oikeassa, en päässyt muulle alalle enkä edes ammattikouluun kun kauppias sattui olemaan sitä mieltä että kuulun tiskin taakse. Hän vain totesi ettei sinulla sinne ammattikouluun niin kiire ole ettet voisi heillä jatkaa. ja lupasi koulutuksen työn ohessa K-instituutin Myyjätutkinnon sun muuta. Ja tulihan se sitten Espoossa käytyä suorittamassa ja hyvilläkin arvosanoilla. Se ammattikoulu sitten jäi ja siitä asti on tiskin takana tullut oltua, välillä kutsuttunakin toiseen paikkakunnan aloittavaan liiketoimintaan. Siellä vierähtikin 21 vuotta ja sitten tultiin takaisin Harjavaltaan tiskin taakse jälleen. Että kutsuja ja pyytämättä ja yllättäin, sitä tämä ammattiura on ollut. Mutta en täällä sentään ole ammattilaisia alkanut haukkumaan ettei hommiaan muka osaa vaikka niitä varmasti on kohteita hiukan enemmän tehnyt kuin tämä erikoisspesialisto jätkä.
Vaikka en olekkaan yhtään alkavaa kauppaa ajanut vararikkoon, niin elen kuitenkin usean ison puun kaatanut – jopa tarkkuuskaatokisoissa, joissa ei ole ollut käytössä kuin vänkärit ja joillakin kaatokiiloja ( keskieurooppalaisilla)
Eikä niissä kisoissa suunnata sahalla sahaamalla. Parhaat osumat ovat olleet sellaisia, että paalu on uponnut maahan 1,5 metrin pituudelta ja jos kivi on sattunut vastaan – murskaantunut.
Muistutan kuitenkin, että kaadon suoritamiseen on aikaa max kaksi minuuttia ja kanto pitää olla sääntöjen mukainen.
Epäilen kuitenkin, että tuota ”sahalla suuntaamista” en ole käsittänyt ihan täysin. Se on vähän kuin arton sepustukset, että ei niistä selvää ota pirukaan.
Ei ole sopiva tyyli ainakaan opettajalle, kertoa jotain, ja todellisuudessa jättää kertomatta yhtään mitään.
Taitaa jätkälä lepattoo vain pussihousut.Valmista tavaraa hoitolaitokseen.Hyvää Uutta Vuotta Kaikille.
En ehdi sinua hoitelemaan, ilmeisesti pitäisi vain kiristää hihnoja.
Sinulta ei nimittäin ole kysytty mitään.
Se on vähän kuin arton sepustukset, että ei niistä selvää ota pirukaan.
Ei ole sopiva tyyli ainakaan opettajalle, kertoa jotain, ja todellisuudessa jättää kertomatta yhtään mitään……..Siehän epeli olet. Tunnut osaavan kaiken( omasta mielestäsi) Mutta todelisuudesta et oikein ole kärryllä.
On jätkä kärryillä kuskataan a m -sairaalasta b m-sairaalaan
Ite valehtelet nii oppilaasi kertoivat. Ole onnellinen siellä b m- sairaalassa.Hyvää Uutta Vuotta terv röörì
Kyllä ne jätkän puheet menee aikaan ennen, ja aika kuultaa muistot. Onko niillä nykyaikaan mitään yhteistä voi jokainen miettiä. Samaa jorinaa kuulee abs kahvilassa kun käy joskus metsävaateet päällä kahvilla. Siellä ukit kehuu sahanneensa 100 kiinttoo harvennusta päivässä, Selkä niin kipeänä että sahan tarvinnut käynnistyksessä toisten apua. Mutta kaikki kehittyy ja toiset jumii aikaan ennen.
On mielenkiintoista, että olette kehitelleet puunkaatotekniikan sellaiseksi, että 100 %:n osumatarkkuus säädetään sahalla puun kaatuessa.
Kun nykyaikainen Legenda – Jeessi harjavallasta, kaatelee puita ilman varsinaisia kaadon apuvälineitä – Valtran ohjaamosta juontokouran avulla ja samalla sahalla suorittaa kaadon suuntauksen, niin tulee mieleen, että on kehitetty uusi ihmislaji, jolla on käsllään niin suuri ulottuvuus, että traktorin takaikkunasta pystyy suorittamaan tyvisahauksia. Ei taida olla kaukana apinasta tuo lajike.
Jeessi varmaan ajaa Pököttiäänkin takapenkiltä, kun moiset ulottimet on käytössään.
Röörin ja arton ulosteperäiset päästöt ilman katetta jatkuvat…
”Ite valehtelet nii oppilaasi kertoivat. Ole onnellinen siellä b m- sairaalassa.Hyvää Uutta Vuotta terv röörì”
-Valitettavasti metsäoppilaitokseenkin harhautuu muutama ongelmatapaus, koska järjestelmä mon sellainen, että peruspäiväralle päästäkseen nuoren on osallistuttava johonkin koulutukseen. Pari vuotta käppäillään oppilaitoksen kirjoilla, on tarjolla ilmaiset sapuskat ja majoitus ja sen jälkeen peräkammariin päivärahan tuella – äidin helmoihin.
Jos ei ymmärrä opettaa ei ymmärrä elämää. Ja toisinpäin, jos ei ymmärrä elämää ja opittua on vaikeaa opettaa.
Jos ei ymmärrä opetusta, on parempi kun pysyy niissä hommissa kuin siihenkin asti, kun alkoi yrittämään. Kun ei mitään osaa, ei osaa edes sitä muille opettaa.
Lausunnot siitä, että opettajat putoavat kehityksestä, osoittaa vain sen, että on itse sivuraiteella.
Ammattioppilaitoksissa on jo kymmeniä vuosia ollut käytäntö, että jokainen osallistuu joka vuosi keskimäärin viiteen koulutustilaisuuteen, jossa asiantuntijat kouluttavat uusiin trendeihin.
Sellaisiin olisi syytä suuren osan palstan ”ammattimiehiä ja asiantuntijoita” -osallistua, koska kommenteista näkee, että puhuvat asioista, joita ovat päässeet korkeintaan pintapuolisesti kokemaan tai näkemään.
Ei se, että on vuosittain sahaillut esim. 025 – Tilhillä muutaman kymmenen mottia ”tukkeja = latva 8 senttiä” ja tankillisella on sahan saanut käymään jopa varttitunnin, vielä asiantuntijaa tee.
Sekö sitten tekee 200 tilhillä kaatelee 2 kiinnon tukkeja, Eiköhän se kerro jotain jos 30-40v kaatelee puita ammatikseen. Voi jo sanoa ammatti ihmiseksi. Voiko samaa oppia istumalla opettajan pallilla. kaatelemassa kynää.
Älä jätkä kiihdy se kiihtyminen lyhentää ikää.Kyllähän se parasta päivämäärän jätkäkin on ohittanu aikoja sitten
Aika muuttuu ja juna kulkee.
Ei tarvitse kolmeakymmentä vuotta ollakseen ammattimies. Vaikka kaikista ei siinäkään ajassa tule ammattitaitoista.
Opettajan pallilla ei kovin paljoa opi, se onkin tarkoitettu opin jakamiseksi. Yleensä ammattimieheksi on hyväksytysti nimitetty kuusi vuotta koulun jälkeen ammatissa toimiminen. Metsurin ammatissa kyllä myös ansiotaso on vankka ammattitaidon mittari.
Monet minun ikäisistäni metsureista eivät ole käyneet ammattikoulua, mutta työnantajat ovat monille vakimiehille kustantaneet lyhytkursseja.
Moni metsuri – itseasiassa joissakin tapauksissa kaikki kurssilla – ovat sanoneet, kun heille on opettaja näyttänyt jonkin todella pätevän konstin, että: ”Voi Perkele”.
Näkee naamasta, että ottaa pattiin ”kolmekymmentä vuotta puita isolla Huskulla kaataneita miehiä”, kun he ajattelevat sitä turhan ja raskaan työn määrää, jonka he siitä eteenpäin voivat jättää tekemättä.
Vanha totuus on edelleenkin, että. Konsteilla ne isotkin V..ut nu…taan, eikä isolla Mu…lla.
Uso ny jo hyvä mies että aika on ohi sinun opeistasi ja useimmathan näyttävät olevan lähinnä kevyenläntiä mielipiteitä joilla täällä sauhuat. Kyllä nämä alan miehet tietää kuinka hommat tehdään ja vaikka tällainen harrastelijakin on jonkun jyvän joskus löytänyt voin täysin yhtyä heidän näkemyksiinsä puun kaadossa. Yksi opettajaraakki ei kesää tee, uso jo.
Raakki on vasta sellainen, joka on hylätty – kuten esim sinä.
Takaan ja alleviivaan, että kun lähdetään tekemään tarkkuuskaatoa, jäät toiseksi kaikilla osa-alueilla olet sitten löytänyt vaikka kaksikin jyvää, jota kylläkin epäilen.
Tänään viimeksi aivan julkisen tien varrella puita kaatelin. ja yksikään niistä koivuista ei mennyt tien yli vaikka tilaa tien ja metsän välissä on lähinnä aurauspenkan verran. Nätisti joka koivu tipahti siihen mihin pitikin ja Valtra oli silti parkissa pienen matkan päässä. En tarvitse sitä metsässä kaadon varmistukseen ollenkaan vaan nimenomaan rakennusten lähellä tehdessä. Eikä sillä sielläkään ole kuin varmistava merkitys. Se kaato suoritetaan juuri sinne kuin pitääkin SAHAAMALLA.
Joopajoo. Ja jokainen puu oli melkein satalitrainen.
Öhöm
Minä sen keksin.Suuntaamisen metsurin mitslla