Kommentit (8)

  1. Anton Chigurh

    Liittyykö tuohon kasvunlisääntymisen ajankohtaan muita toimenpiteitä kuin lannoitus?
    Esimerkiksi ojitus tai harvennushakkuu?

  2. metsä-masa

    Tuhkalannoitus on kiistattomasti totta. Turvemailla on lähes aina puute hivenravinteista, sen alkuvaikutuskin on yllättävän nopeaa.

    Tuhkalannoituksen suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa, koska sen tulisi olla yksi osa tulevaa turvemaan toiminta ketjua.

    Ihanteellinen tilanne olisi jos puunkäytöltään lehtipuuvoittoisen laitoksen tuhkaa olisi tarjolla järkevällä ajomatkalla kohteelle, palstalla tehtäisiin harvennushakkuu talvella ja kunnostus ojitus lannituksen jälkeen.

    Tuhkakuormat tulisi laaniin heti savotan päätyttyä. Silloin siellä olisi jäätynyt ja kantava ajouraverkosto valmiina, josta metsäkone levityksenä se onistuu hyvin.

    Helikopteri levityks vaatii rakeistetun tuhkan, joka on maa levitystä vähän kalliimpi, muttä on siisti työvaihe.Ojitus alue kesällä metsäkoneella levitettynä saa-aikaan ruhjeita palstalla ja ojien pengereissä.

  3. Nuo lustot hivelevät varmasti metsänomistajan silmiä, kun vastaharvennetty mänty ottaa täyden ilon irti suolla ja alkaa kasvattamaan tukkiosaa.

    Aikoinaan isäni levitteli kotitarvetuhkat läheisen suon mäntyjen juurille, seuraavana kesänä kyseiset männyt erotti neulasistaan jo kauas.

  4. MV antaa 10 pistettä.

    Saatavuus ja levitys on se suurin ongelma. Kulut menee, tässäkin verotukseen.

    Hyvä investointi pitkällä tähtäimellä.

  5. tupe

    Tässä vain tuhka lisäkasvun takana.

    Traktorin takakauhalla olen tuhkan maastoon touhunnut. Levittäminen on hoidettu lapiolla ja osin lumilingolla. Tulevaisuudessa vain lumilingolla levitys, koska se on helppoa.

  6. Itsellänikin samanlaisia kokemuksia vaikkakin pääosin vastaavalla väkilannalla eli r-PK:lla. Vaikka en edullisimmilla lämpösumma-alueilla metsiä hoidakkaan niin parhailla kohteilla kasvu moninkertaistunut ja huitelee kaksinumeroisissa luvuissa, se on täällä paljon.
    Heikommilla kohteillakin kasvu vähintään tuplautunut. Lannoittamalla voi 100ha:n tilallinen nauttia 200ha:n tuotoksista.

  7. tupe

    Rauta-pk oli hyvää lantaa. Kokemusta on siitäkin ja vaikutukset upeat. Harmi, kun valmistus lopetettiin.

  8. Hyvältä näyttää kasvunlisäys. Mikähän tässä mahtaa olla suo/turvekangastyyppi?

    Perustin viitisentoista vuotta sitten tuhkalannoituskoealan 80-luvulla ojitetulle rämemännikölle, tarkemmin jäkäläturvekankaalle. Lannoituksella ei ole ollut mitään vaikutusta puun kasvuun, minkä teoriapohjan sittemmin ymmärsin. Hivenravinteet eivät ole tuolla kohteella niukkuustekijä, vaan typpi. Näin ollen tuhkalannoitus ei puunkasvua paranna. Typpeä kylvämällä puut ehkä saisi kasvamaan, mutta samalla typpi myös vilkastuttaisi turvetta lahottavien eliöiden toimintaa ja sitoituisi siihen ja pian oltaisiin taas lähtöruudussa.