Siinä on ajokonekuskille propsit nätisti aseteltuna riviin. Perinteinen tapa on laittaa puut kasaan, mutta työntehostuessa puut voi asetella myös riviin.
Tämä ei todellakaan ole vitsi . Kuvassa näkyy kuiduksi vajaalaadun takia pätkittyjä tukkiläpimittaisia puita . Takana häämöttää pystyyn jätetty ”parempilaatuinen” runko . Vajaalaadun syyt ovat monivääryys , haarat ja poikaoksat .
Laitoin nämä kuvat siksi , että kauempaa katsottuna ”mahoton mehtä” osoittautui kyllä mahdottomaksi , mutta aivan eri syystä.
Kuuset oli istutettu peltoon joskus 60-luvun lopulla . Koivua oli syntynyt itsestään sekaan kasvaen paikoin ylispuiksi. Ensiharvennus , jossa ylispuut oli poistettu , on tehty 90-luvun puolivälissä . Koivu oli ehtinyt aiheuttaa tuntuvaa haittaa kuusikolle. koivun kantojen ympärillä oli runsaasti vaurioituneita ja hitaammin kehittyneitä puita.
Nyt on vuorossa väljennyshakkuu. Puuta lähtee reilusti yi 100m3/ha. Poistettujen puiden tilavuus on keskim. 300l ja suurimmat puut 1300l/runko. TUKKIPROSENTTI ON VAJAALAADUSTA JOHTUEN hiukan yli 30 ! Tässä tapauksessa koivu ei ole parantanut metsän tilaa.
”Siinä on ajokonekuskille propsit nätisti aseteltuna riviin. Perinteinen tapa on laittaa puut kasaan, mutta työntehostuessa puut voi asetella myös riviin. ”
Kun nyt sitten saivarrellaan, niin ollaan sitten tarkkoja termeissä. Perinteisesti ainespuut laitetaan meilläpäin pinoon. Erotukseksi firman puista esim. ”isännän puut” pannaan kasaan. Kasa laitetaan vaikka siihen pinon viereen.
suorittavalle:
Niin että olikos näitä vajaalaatuisia enemmänkin kuin näissä kahdessa kuvassa näkyy? Tuollaisesta kuvissa näkyvästä määrästä ei tukkiprosentin luulisi vielä tippuvan kolmeenkymmeneen. Olisi varmaankin kuva sellaisesta ”kourakasasta” puhutteleva, jossa surkupuuta olisi tosiaan oikein vino pino!
Tälläkin kuviolla historia kertoo nykyhetken tilan.
Koivut ! olisi pitänyt poistaa ja samoin huonolaatuiset.
Kumma homma kun taimikonhoidon tärkeys ei mene perille. Huonolaatuisia on turha kasvattaa ja samoin tuo ikuinen koivun palvominen tuottaa vaan tappiota.
Metsänhoito tarvitsee oman rauhansa ja nimenomaan rahoituksen. Kun metsäammattilainen saa rauhassa kuvion hoitaa tulee hyvä tulos.
Viljelykuusikko taimikonhoidoin tiheyteen 1000-1200 r/ha, turhake koivut pois ja huonolaatuiset.
Huomautan myös jälleen että kaikki viimeyön tuulituhot mitä aamutuimiin ennen töitä kerkesin katsella olivat kuusia. Yhtään koivua ei joukossa näkynyt. Joten sekametsä puoltaa jo ilmastonmuutoksen tuomien myrskyjen vuoksi erittäin hyvin paikkaansa ja antaa edes jonkunnäköisen päätehakkuumetsän vaikka myrsky riepottelisikin. Kumma että tämä ei mene vanhoille mantrauskoville millään jakeluun.
Nämä Seijat ovat tulleet äkäisemmiksi. Arvaan, että muutamallakin paikalla on kuusia vähintään kallellaan kuin myös mäntyjä pitkin pituuttaan. Ei tunnu hyvältä.
Ei mene jakeluun ei, nimittäin se, että metsää pitäisi kasvattaa taimikonhoidoista säästäen ja ylitiheänä ns. Energiaharvennukseen jota energiankasvattajat ensiharvennukseksikin kutsuvat. Tällainen kasvattaminen altistaa tuulituhoille erityisesti, siinä ei ylispuustoksi päässeet hieskoivut auta yhtään.
Reippaat ja oikea-aikaiset harvennukset, iso kuviokoko ja aukon oikea rajaaminen. Näillä voi varautua tulevaan. Toki sinne mahtuu aina päätehakkuuvaiheeseenkin muutama kymmenen rauduskoivua jos viimeisessä harvennuksessa niillä on selvää tukkipotentiaalia.
Kyllä se ensiharvennus tehdään normisti noin kymmenen vuoden päästä, jopa allekkin. Tuli siitä nyt yksi ylimääräinen tili ja turhat raivauskutlut pois eli tuplahyötyähän siitä tyrkkäsi! Ken osaa se näkee!
”kaikki viimeyön tuulituhot mitä aamutuimiin ennen töitä kerkesin katsella olivat kuusia. Yhtään koivua ei joukossa näkynyt.”
No ei varmaan näkynyt , kun koivussa ei ole purjepintaa talvella. Ne kaaatuvat kyllä sitten kesällä , kun lehti on puussa ja vähänkin reilummin puhaltaa.
Kannattaa muuten katsoa kuva Eino-myrskyn jäljistä. Sekametsä oli kyseessä . Alueella oli kolmasosa koivuja , jotka jäivät pystyyn , mutta tuuli pääsi tuivertamaan lehdettömien puiden estämättä harvakseltaan kasvaneet kuuset kumoon . Koivut kaadettiin saman syssyyn . Ei jääty odottamaan , että tulevan kesän myrskyjen ”kaatoapua”.
ja tulihan se tili ja turhaa työtä toisille. Ensiharvennuksen ajankohdan suhteen en olisi noin optimistinen. Puolet lisää aikaa , niin on paremmin kohdallaan ja sitä ennen melkoinen ennakkoraivausurakka. Kokemuksesta voin sanoa ,että vesakko on vankka..
PS. Kuvan palstalla ei ollut varpuakaan aluskasvosta. Oli vain sammalmatto. 🙂
Näissä puissa ei ollut lahoa , mutta välilahoa esiintyi jonkin verran haaroittuneissa puissa. Tyvi oli terve , mutta lahoa oli haaran kohdalla sekä ylöspäin , että alaspäin ….että sekin riesa vielä .
Lähiaikoina pitäisi ilmestyä kuvasarja , jossa ilmenee koko vikojen kirjo jopa samassa kasassa.
Siinä kun jeessi tekee ensiharvennuksen 10v kuluttua energiahakkuusta niin taimikot kahteen kertaan harventanut tekee ensiharvennuksesta 10v päästä kakkosharvennuksen, jossa korjataan tukkia jo merkittäviä määriä ja tehdään se vaikka yläharvennuksena.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Joo siis jos kysymyksessä tsoukki, niin ohi menee meikäläiseltä. Eli helmiä sioille… taikka tukkia kuitupinoon, jos sallitte vertauskuvan.
Olisi kai tarvinnut kuvata tuo mahdollinen tukkipuu kahdessa asennossa, jotta vikaa väitteen tueksi ei olisi nähtävillä.
Siinä on ajokonekuskille propsit nätisti aseteltuna riviin. Perinteinen tapa on laittaa puut kasaan, mutta työntehostuessa puut voi asetella myös riviin.
Tämä ei todellakaan ole vitsi . Kuvassa näkyy kuiduksi vajaalaadun takia pätkittyjä tukkiläpimittaisia puita . Takana häämöttää pystyyn jätetty ”parempilaatuinen” runko . Vajaalaadun syyt ovat monivääryys , haarat ja poikaoksat .
Laitoin nämä kuvat siksi , että kauempaa katsottuna ”mahoton mehtä” osoittautui kyllä mahdottomaksi , mutta aivan eri syystä.
Kuuset oli istutettu peltoon joskus 60-luvun lopulla . Koivua oli syntynyt itsestään sekaan kasvaen paikoin ylispuiksi. Ensiharvennus , jossa ylispuut oli poistettu , on tehty 90-luvun puolivälissä . Koivu oli ehtinyt aiheuttaa tuntuvaa haittaa kuusikolle. koivun kantojen ympärillä oli runsaasti vaurioituneita ja hitaammin kehittyneitä puita.
Nyt on vuorossa väljennyshakkuu. Puuta lähtee reilusti yi 100m3/ha. Poistettujen puiden tilavuus on keskim. 300l ja suurimmat puut 1300l/runko. TUKKIPROSENTTI ON VAJAALAADUSTA JOHTUEN hiukan yli 30 ! Tässä tapauksessa koivu ei ole parantanut metsän tilaa.
”Siinä on ajokonekuskille propsit nätisti aseteltuna riviin. Perinteinen tapa on laittaa puut kasaan, mutta työntehostuessa puut voi asetella myös riviin. ”
Kun nyt sitten saivarrellaan, niin ollaan sitten tarkkoja termeissä. Perinteisesti ainespuut laitetaan meilläpäin pinoon. Erotukseksi firman puista esim. ”isännän puut” pannaan kasaan. Kasa laitetaan vaikka siihen pinon viereen.
suorittavalle:
Niin että olikos näitä vajaalaatuisia enemmänkin kuin näissä kahdessa kuvassa näkyy? Tuollaisesta kuvissa näkyvästä määrästä ei tukkiprosentin luulisi vielä tippuvan kolmeenkymmeneen. Olisi varmaankin kuva sellaisesta ”kourakasasta” puhutteleva, jossa surkupuuta olisi tosiaan oikein vino pino!
Vitsi kun tää on hyvä kuvasarja. Oikeasti ihan mahtava opinkappale aiheesta ” kuitua tukkikasassa ja päinvastoin”
Lisää näitä mallipuita tarinan kanssa, kiitos jo etukäteen.
Tälläkin kuviolla historia kertoo nykyhetken tilan.
Koivut ! olisi pitänyt poistaa ja samoin huonolaatuiset.
Kumma homma kun taimikonhoidon tärkeys ei mene perille. Huonolaatuisia on turha kasvattaa ja samoin tuo ikuinen koivun palvominen tuottaa vaan tappiota.
Metsänhoito tarvitsee oman rauhansa ja nimenomaan rahoituksen. Kun metsäammattilainen saa rauhassa kuvion hoitaa tulee hyvä tulos.
Viljelykuusikko taimikonhoidoin tiheyteen 1000-1200 r/ha, turhake koivut pois ja huonolaatuiset.
Tuotos on huippua ja tukkipriosentti jopa se 90%!
Oho, johan pomppasi metsänvartijalta. Vai ikuinen koivun palvominen?
Voi olla aika paljon eri mieltäkin tuosta asiasta.
Huomautan myös jälleen että kaikki viimeyön tuulituhot mitä aamutuimiin ennen töitä kerkesin katsella olivat kuusia. Yhtään koivua ei joukossa näkynyt. Joten sekametsä puoltaa jo ilmastonmuutoksen tuomien myrskyjen vuoksi erittäin hyvin paikkaansa ja antaa edes jonkunnäköisen päätehakkuumetsän vaikka myrsky riepottelisikin. Kumma että tämä ei mene vanhoille mantrauskoville millään jakeluun.
Nämä Seijat ovat tulleet äkäisemmiksi. Arvaan, että muutamallakin paikalla on kuusia vähintään kallellaan kuin myös mäntyjä pitkin pituuttaan. Ei tunnu hyvältä.
Ei mene jakeluun ei, nimittäin se, että metsää pitäisi kasvattaa taimikonhoidoista säästäen ja ylitiheänä ns. Energiaharvennukseen jota energiankasvattajat ensiharvennukseksikin kutsuvat. Tällainen kasvattaminen altistaa tuulituhoille erityisesti, siinä ei ylispuustoksi päässeet hieskoivut auta yhtään.
Reippaat ja oikea-aikaiset harvennukset, iso kuviokoko ja aukon oikea rajaaminen. Näillä voi varautua tulevaan. Toki sinne mahtuu aina päätehakkuuvaiheeseenkin muutama kymmenen rauduskoivua jos viimeisessä harvennuksessa niillä on selvää tukkipotentiaalia.
Kyllä se ensiharvennus tehdään normisti noin kymmenen vuoden päästä, jopa allekkin. Tuli siitä nyt yksi ylimääräinen tili ja turhat raivauskutlut pois eli tuplahyötyähän siitä tyrkkäsi! Ken osaa se näkee!
”kaikki viimeyön tuulituhot mitä aamutuimiin ennen töitä kerkesin katsella olivat kuusia. Yhtään koivua ei joukossa näkynyt.”
No ei varmaan näkynyt , kun koivussa ei ole purjepintaa talvella. Ne kaaatuvat kyllä sitten kesällä , kun lehti on puussa ja vähänkin reilummin puhaltaa.
Kannattaa muuten katsoa kuva Eino-myrskyn jäljistä. Sekametsä oli kyseessä . Alueella oli kolmasosa koivuja , jotka jäivät pystyyn , mutta tuuli pääsi tuivertamaan lehdettömien puiden estämättä harvakseltaan kasvaneet kuuset kumoon . Koivut kaadettiin saman syssyyn . Ei jääty odottamaan , että tulevan kesän myrskyjen ”kaatoapua”.
ja tulihan se tili ja turhaa työtä toisille. Ensiharvennuksen ajankohdan suhteen en olisi noin optimistinen. Puolet lisää aikaa , niin on paremmin kohdallaan ja sitä ennen melkoinen ennakkoraivausurakka. Kokemuksesta voin sanoa ,että vesakko on vankka..
PS. Kuvan palstalla ei ollut varpuakaan aluskasvosta. Oli vain sammalmatto. 🙂
Niin, olikos näissä kaikissa kuvan puissa lahoakin. Siltä ainakin kuvassa näyttää.
Näissä puissa ei ollut lahoa , mutta välilahoa esiintyi jonkin verran haaroittuneissa puissa. Tyvi oli terve , mutta lahoa oli haaran kohdalla sekä ylöspäin , että alaspäin ….että sekin riesa vielä .
Lähiaikoina pitäisi ilmestyä kuvasarja , jossa ilmenee koko vikojen kirjo jopa samassa kasassa.
Siinä kun jeessi tekee ensiharvennuksen 10v kuluttua energiahakkuusta niin taimikot kahteen kertaan harventanut tekee ensiharvennuksesta 10v päästä kakkosharvennuksen, jossa korjataan tukkia jo merkittäviä määriä ja tehdään se vaikka yläharvennuksena.