Kuvio, jolta hirvi söi koivut, on uudistettu viime vuonna. Kevään tarkastuskierroksen tuloksena vajaan hehtaarin alalle piti laittaa n. 100 täydennystainta pääasiassa myyrien takia. Myös sorkkaeläimet ovat liikkuneet alueella. Jonkin verran löytyi syötyjä ja poljettuja taimia, joten nuo vesakon perkuun apulaisena on minun kokemukseni perusteella harvinaisen huono vitsi. Järkevällä hirvipolitiikalla tässä kasvaisi viisimetrinen koivikko. Nyt koitan saada pienet taimet selviytymään edes vattujen yläpuolelle.
Joidenkin aitakammo voi tuottaa paljon uskomattomamman urakan.
Vappaa mehtuu valtion lehmille, ainakin omilla mailla, nii ei oo mitään ongelmaa.
Ethän sinäkään Jees ole aidannut kuin hybridihaavikoitasi. Tosin hirven syönnin seurauksena pensastuneet koivut oli sinun mielestäsi kasvatuskelpoisia. Jos tavoite on energiapuussa, noin asia ehkä voi olla. Istutustaimikossa en vain tätä yhtälöä ymmärrä. Ei ymmärtänyt Metsäkeskuksen tarkastajakaan, kun kirjasi taimikon kasvatuskelvottomana uudistettavaksi. Mutta sehän edustaakin mielestäsi vaihtoehdotonta mantraa.
Glalle, itseasiassa en ole istuttanut muuta lehtipuuta kuin h-haapaa joten kait se aika luonnollista on että aitaan vain sitä.
Koivikot olen jalostanut luontaisesta ja siihen on sitten kelvannut se mitä saatu on ja vain köykäisemmin suojattu kantturoilta. Jos raudusta istutan hirvialoille aion myös aidata. Toki minulla on nyt siirtelyvaraa jo haavikoilta että sekin auttaa asiaa. Tuossa vaihoehdottomuudessa en tingi koska siinä kasvaa nyt komea haavikon alku joka oli niin varmaa männyn pohjaa että… itseasiassa jouduin nyt senkin laittamaan sähköaidan taakse vaikka se olikin kahden s-aidan välissä. Kyllä ne hirvet vain alkoi löytää reitin ja rehevyys ilmeisesti humioitiin ja oli pareen yhdistää aidat. Samalla kyllä sain aidan tehotkin paranemaan.
Täydennystaimien hinnalla olisi saanut koko kuviolle koivunsiemenet täydennykseksi. Sitten riittäisi myös hirville ja myyrille. Ja lisäkoivut eivät kilpaile kovin istutuskoivujen kanssa mutta parantavat niiden laatua.
Ei se aitaamishommeli taida olla realistista. Vasta sitten jos metsästysseurat sen hoitaisivat talkoilla, se olisi kustannustehokasta, eli kustannus kohdistuisi oikealle taholle.
Matti Kärkkäisen kolumnia Metsälehdessä peesaten: 20 000 hirvenkantturaa olisi hyvä talvikanta, ja lisäksi muut sorkkaeläimet (porot, kauriit ja valkohäntäpeurat) mahdollisimman vähiin!
Itse en pidä kylvöä järkevänä mustikkatyypin kuviolla, jossa vitelikkö saanut vauhtia muutaman vuoden ajan yrityksestä kasvattaa koivua. Tutkimustiedon mukaan koivun uudistamisessa muut menetelmät kuin istutus, ovat osoittautuneet epävarmoiksi.
Tässä tapauksessa uudistamiskulut korvattiin hirvituhon takia, joten omaa rahaa ei uudistamiseen kulunut. Kärkkäisen kirjoituksen kanssa olen täysin samaa mieltä, vaikka pidänkin vaatimusta 20000 yksilön hirvikannasta epärealistisena. Saavutettaisiin edes 50000. Sekin vaikuttaa epärealistiselta, kun muutaman vuoden ajan kasvaneiden hirvikolareiden määrän yhteydessä keskitytään vertaamaan tilannetta vuoden 2002 katastrofiin paljsatamatta sitä, että tuo johtui riistahallinnon omasta virheestä ja on siten täysin kestämätön vertailukohde.
Parikymmentä euroa ni aika yks hailee vaikka olisi vähän epävarma ja jokainen ei selviäisi jos niillä täydennetään taimikkoa. Jos puut ei kasvaisi myös siemenistä niin Suomi olisi pääosin aroa. Tiheys auttaa aitaamisen lisäksi. Ei kannata hakata päätä seinää liian paljon.
A.J. kuten Kärkkäinenkin aivan oikealla asialla. Olen myös aivan tarpeeksi noita Glankin kuvan sorkan jälkipainumia joutunut ”ihailemaan”. Nyt viimeisestä h-haavan istutuksesta ei ole kuin runsas viikko ja nyt jo oli käyty ramppaamassa ja maistelemassa ja toki oli maasta tietty myös irronnut paakkuineen joku kpl. Tänään sitten jälleen aitaa H-vallasta P-Satakuntaan pystyyn. Ihan virtakuntoon en tänään saanut mutta aika pian on syytä. Senverran mahdoton tuntuu olevan kanta nyt varsinkin vasoineen päivineen. Kuormitus on kova ja jopa tien toisen puolen aitaakin oli hiukan tärvelty. Muistaakseni persujenkin ohjelmassa on hirvikannan alentamisvaade joten katsotaan kuuluuko mitään.
Mitä tulee metsästysseuroihin niin eipä ole kiinnostanut eikä tule kiinnostamaankaan ainakaan täälläpäin maata. Mutta ainut toimiva ratkaisu ja kun sen nyt on edes Riistakeskus kustantanut en sitä nyt niin huonona kustannustehokkuudeltaan pidä. Glan esimerkkiin verrattunakaan. Minulla sentään nousee jopa 2010-luvulla istutetut komeasti ja vahvuuttakin jo liki viisi senttiä rinnankorkeudelta. Hirvet ei enää pysty tuhoamaan mutta kylläkin vioittamaan. Ettei aitoja kyllä voi poistaa vielä moneen vuoteen.