Kuvassa kasvaa vuonna 1999 äestyksen yhteydessä kylvetty männikkö . Pinta-alaa kuviolla on n. 50 ha .
Paikalla kasvoi ”kirveenkoskematon ” ja paikoin riukuuntunut vanha metsä . Lähes koko tila laitettiin kerralla aukoksi vuonna 1998 .
Uudistaminen tehtiin kustannustehokkaasti äestämällä ja kylvämällä samassa yhteydessä äeskoneen kylvölaitteistolla .
Alueen raivaus ja taimikonhoito on tehty kahden edelliskesän aikana (-14- 15). Hoitotarve on ollut todella vähäinen , kun aikanaan riukuuntuneesta ja liian tiheästä metsästä lehtipuu oli hävinnyt lähes
kokonaan . Lehtipuu ei ole uhannut taimikon kehitystä.Tiheä kyvötaimikko sai kehittyä rauhassa yli 10 vuotta .
Taimien kasvuun olisi kenties saanut lisää potkua harventamalla taimikko vuosi tai pari aikaisemmin. Hyvältä näyttää nytkin . Ammattilainen on ollut asialla . Taimikko on raivattu kerrankin oikeaan tiheyteen . Ei ole jäänyt liian tiheäksi .
Kangasta on muttei kovin viljavaa maata. Hiano kuvio ja nykypolitikkaan yhteensopiva.
Tämähän on se petäjävedellä sijaitseva taimikko, jonka vartijana toimi susilauma. Ei tullut hirvituhoja.
Itekki tässä ihmetelly vanhoja raivaus tiheyksiä,2000/ha männylle.Nyt sitte kun nykyisillä korjuuhinnoila tehdään ensiharvennus kannattamattomaksi,niin tekis mieli vetää kerralla 1500 lukuihin ja myydä vähä kookkampana.Pari hehtaaria on raivaustarve,ikä ei välttämättä riitä harvennukseen,mutta mukava ois katsoa kehityksen muutos.
SE susilauma oli Keuruun ja Jämsän suunnalla ….oli .
Hirvitiheys tuohon aikaan oli kuitenkin tälläkin alueella korkeimmillaan . Eihän se hirvi pelkällä männyllä elä . Muuta ei tässä aukossa ollut juurikaan tarjolla , ei pajua , haapaa eikä koivua . : )
Ohonyt vasta luin siis 1999 kylvömännikkö. Täytyykin menmänyt ennakkoraivaan kylvöjä niin saa vauhtia kasvuun.
Uskomattoman – kuuluisa aukko!
Niin oliko nyt (14-15) toinen hoito kerta – luulisin?
Hoitokerta oli ensimmäinen . Maapohja on karuhkoa . Kilpailevia puulajeja esiintyy tästä syystä vähän .
Vertailuun voi ottaa ”ämpärikuvissa” lehtipuun varjostamana kasvaneet samanikäiset kuuset . Pituutta niillä on vain kolmasosa kuvan männyistä vaikka ikää on saman verran ja kasvupaikka rehevää mustikkatyyppiä .
no laetappa petäjä kasvamaan rehevään mustikka mehtään ja vertoo sitte..raevaakset alotin sepän takomalla kassaralla ja hiekkahuavoella ei ou vielä ollu yhtää raevaus savottoo..jostahii kumman syystä vesakko ei hiekalla rehota..wua tiijjäppä hänestä jos Sipilä sannoo ja pakottaa nii sitte se rehottaa..waekka tosin eihän sipilä kasvata se wua leikkoo