Niin, kohde on tosiaan ollut noin viisi vuotta minulla ja siinä ei vain ole vielä tälle 25v. kuviolle ollut aikaa uhrata ajatuksia. Nyt yhdistelmähakkuuna kuvio läpi. Vähän kelit huonot vieläkin ja lievää turvepohjaakin.
Niin, kohde on tosiaan ollut noin viisi vuotta minulla ja siinä ei vain ole vielä tälle 25v. kuviolle ollut aikaa uhrata ajatuksia. Nyt yhdistelmähakkuuna kuvio läpi. Vähän kelit huonot vieläkin ja lievää turvepohjaakin.
Esimerkki kohteesta, jonka taimikonharvennus on jäänyt tekemättä. Nyt pitää sitten tehdä mitä tehtävissä on. Lumituhoriski on ilmeinen. Itse en uskaltaisi kyseisen riskin takia metsää näin kasvattaa. Jeessillä ei varmaan ole ollut vaihtoehtoa jos tämä on ostopalsta. Toki jos jeessi on omistan ut tämän jo vaikkapa 5 vuotta, niin heti alkun olisi kannattanut tehdä raju raivaus. Jos tätä olisi kasvatettu suunnilleen tapiolaisen mantran mukaan, niin tästä korjattaisiin nyt ensiharvennuksessa hiukan parriakin ja ajourilta muutama tukkikin. Ja kiertoaika olisi lyhentynyt ainakin 10 vuodella. Laatuharvennusta ei juurikaan kannata nyt enää tehdä, pystyy pitää jättää järeimmät ja lumikuormaa parhaiten kantavat puut.
Jos tämä kohde tulisi minun omistukseen nyt, niin varmasti toimisin kuten jeessi, eli yhdistelmäkorjuu ja sitten vain kädet ristiin että pahoja lumitalvia ei osu lähi vuosille.
Onkohan tuossa yhdistelmäkorjuussa parempi kantorahatulo ? Jos koko kohde menissi energiaksi ja siitä saisi tuet niin jäisiköhön siitä kantorahatuloja yhtään sen vähempää ? Jotenkin tuntuu että tällä kuitu / e-puu hakkuussa tahtoo sitä latvusmassaa jäädä turhaan sinne metsään kun siitä latvasta ei aina tule sitä lyhintä e-puu mittaa.
Nyt vain ostetaan mäntykuitua mielellään ja saadaan sillä myös hiukan normaalia puukauppaa että pysytään bonuksien tyngässäkin kiinni. E-puu ei oikein kerrytä mitään. Sitä latvusmassaa ei aina edes kerätä vaikka kaupassa olisi mukanakin.
Raivurilla töihin, 3 risusavottaa (lievää) niin saa ok metsän.
Raivurilla on kevyt näkemäraivaus tehty ja moto on todennäköisesti nyt tuolla palstalla jo tai ainakin lähipäivinä.
Ei helkuta on sulla MAHTAVAT METSÄT.Noista tulee tukkitilit varmaan kaksi kertaa kuukaudessa.
Tiheäksihän tuo on jäänyt tai vastaavasti harvennus myöhässä. Eiköhän tuosta kuitenkin maltillisella käsittelyllä tule kelpo metsä. Ainakin valinnanvaraa rungoissa riittää, joten tuloksena pitäisi olla laadukkaita runkoja. Kasvu ei harvennuksen jälkeisinä vuosina huimaa, mutta toivottavasti tulevaisuudessa laatukasvatus palkitaan kantohinnassa.
Tämä alkaa näyttää oikealta energiapuukohteelta . Muissa kuvissa yhtä tai kahta lukuunottamatta on tilanne toinen . Niiden kohdalla koneellisen ”läpijuoksun” sijasta oikeampi toimenpide olisi ollut pelkkä raivaus ja koneen osalta ohimarssi.
Jos tällä kohtaa on kyseessä hehtaarin energialeimikko , ihmettelen suuresti ostotoimihenkilön osaamattomuutta mikäli on tehnyt kaupat yhdistelmäkorjuuna . Kaikin puolin järkevintä olisi pistää kaikki yhteen läjään , joko kuiduksi tai energiaksi . Tilanne toki voi olla toinen , jos aivan vieressä on useampia hehtaareita samanmoista materiaalia toisen maanomistajan leimikolla.
Mitä tulee yhdistelmäkorjuuseen yleensä , on kantautunut kovakin kritiikkiä toimintatapaa kohtaan. Pienien leimikon olemattomat nökköset useita eri tavaralajeja ovat kestämätön logistinen ongelma . Tästä syystä tulevat nuorten metsien leimikot korjataan tulevaisuudessa JOKO energiaksi TAI kuiduksi. Alle 5 kuution tukki ja pikkutukkiosuudetkin sulautetaan näistä jompaan kumpaan.
Noo, tuota suorittavan monilajiongelmaa ei kyllä tällä palstalla tule eli logistiikka saa kyllä tavaraa samalta lanssilta. Ilmeisesti joudutaan nykyistä lanssitilaakin laajentamaan. Koska samalla avataan 600m metsäautotien pohjaa ja neljä hehtaaria naapurin normiharvennusta. Ja kaikki joudutaan tumppaamaan aika lyhkäiselle tieosuudelle.
Toiseen suuntaan tulee vastaan mökkien tontit ja toiseen suuntaan tien nelihaarautuma. Siksi olisi ollutkin hienoa jos tiehanke olisi saatu aiemmin syksyllä kiitoon niin olisi saatu samalla sen alkupäähän osa puutavarasta. Nyt kun viikonloppuna käytiin oli tavaraa jo tiensivut täynnä ja naapurin telous kesken ja metsätien avaus vasta alkutekijöissään. Tästäkin pitäisi tulla kolmisenkymmentä kuutiota mäntykuitua ja e-puukasa ottaa aina tilaa paljon.
Tässä e-puukohde josta lähtee riittävästi tavaraa ja jäljelle jää kunnon männikkö.
Nii vesi on vaan n 50:n sentin päässä kanervikon huipuista.
Nii sielä on talvi eli jeesin paskamakissa.Onnee.
Talven leutous ei ole minun vika ja ojien avaamisessa tässä metsän kasvuvaiheessa ei olisi mitään mieltä. Raivasin täysin kuivien ojien yli hyppimällä. Ojan pää on juuri kuvaajan edessä ja siinä on saralle pääsy eli ylityspaikka jätetty.
Vesiraja näyttää olevan yllättävän korkealla . On syytä varautua siihenin mahdollisuuteen , että tuo kuvio jää märkyyden vuoksi käsittelemättä . Onnessaan on , kantaako maa edes hakkuukonetta (Beaver ei edes 8-pyöräinen) . Ajo varmasti jää kovemmille keleille .
Toimimaton ojitus tuo monesti mutkia hakkuuaikeisiin.
Tuo myönnetään ja olisi ehkä hyväkin niin. Mutta en tosiaan tiedä alkaneen viikon ratkaisuja. On toki tien avausta muutaman päivän mutta ehkä joulun pyhät tuleekin hyvään saumaan. Ei tarvitse ehkä siirtää välillä koneita (ajokonekkin jo paikalla) muille kohteille. Se oli jo lupaavan kovan oloista kun kävimme kuvaamassa. Tuo jää ojassakin tuntui aika tukevalta mutta sen jälkeen on tullut vettä aika törkeä määrä ja useita plusasteita lämpimän tuulen ja lievän myrskyn kera.
Jospa antaist k.o. alueen jäädä ennalleen …
Jospa siis lopettaisin metssätalouden harjoittamisen, niinkö?
En huomannut, että kyseessä on turvemaakuvio. Tilanne on täysion eri kuin kuvittelin. En huomannut suopursun ”latvoja”.
Energiaharvennus ei tällaisilla pääsääntöisesti onnistu. Jeessin metsissä toki onnistuu. Pohja ei tule kestämään ellei käy uskomaton munkki joka Jeessin kohdalle toki osuu.
Energiahakkuu ei onnistu sen takia, että materiaalia tarvitaan ajourille mahdollisimman paljon. Eli juurikin sitä energiapuuta. Uria ei todellakaan kannata särkeä muutaman energiapuueuron takia. Siinä on metsä piloilla loppukiertoajaksi.
Tälle kohteelle, nyt kun se paljastui turvemaaksi, tekisin reippaan ennakkoraivauksen jossa jo hiukan katselisin jäävien puiden latvuksia, jotta niillä olisi tilaa. Sitten muutaman vuoden odotus ja ainespuuharvennus jossa hakkuutähteet ajourille. Näin riukuuntunut kohde täytyy jättää yli 1000 rungon tiheyteen.
Edellä mainitun ketjun jälkeen, jos kohteelle jää +130mottia puuta, ojien perkaus ei välttämättä ole tarpeen. Ravinnetila myös syytä selvittää, saattaa kaivata fosforia ja/tai kaliumia.
Aika surutta ne H-vallassakin havut ja latvusmassan ajourille tälläsi. Uskon että tuokin toteutetaan ja kun sillä firmalla ei ole huutava pula e-puusta se voi sitä hiukan haaskatakkin. Kuitu siellä kiinnostaa.
Kannattaa muistaa että kaikki toimenpiteet metsänhoidossa tehdään päätehakkuu puuston hyväksi.
E-puu tilit, kuitukasat ovat vain sivutuote.
Tukkia ja hyvä laatuista. Metsänvartija huomioi tossakin ryteikössä tukkipuun ainekset.
Toki toivon myös että moton kuljettaja koittaa hakea parhaat kasvatuspuut. Kyllä sinne tukkiin tähdätään, myös koivulla.
Oisko 3000 r/ ha tuossa ja 2/3 kun poistaa, niin saattaa tulla hyvä. Mä ottaisin tuon koivunkin tuosta vasemmalta, vaikka voihan se lihoa, mutta lihoo väärässä seurassa.
Oisko sitten niinkin, että energiametsät on lähtökohtaisesti eri metsiä kuin arvopuumetsät? Toisaalta energiametsääkin täytyy raivata, jotta saadaan jotain sinne kouraan muutakin kuin Ammattimiehen paljon mainostama ylähuuli.
..ja urapainumien syvyys oli…35 , 50 vai 70 cm ?