Vai olisiko niin, etteivät lehtipuut ole maistuneet hirville? Minusta kyseessä on varsin tyypillinen kohta männynuudistuksessa. Syntynyt runsas heinikkö nitistänyt männynalut. Ei siis hirvet. Kuvassa näkyy joku pieni kuusentaimi, joka on selvinnyt hengissä, mutta taantunut hieskoivujen alle.
Nuo risuthan on jo ainakin kahteen kertaan syöty, ei tule niistä muuta kuin pensasmaista rääseikköä vaikka kuinka raivaisi. Toivottavasti muualla on parempaa.
Tokkiinsa kun pääsi kotikoneelle niin kuvasta tosiaan näkikin jotain. Onhan nuo hirvien raiskaamia jo loppuun eli maahan vaan. Tai ehkä menevät suojapuustona jos sattuisi joku kuusen rääppä alle sotkettavaksi itämään. Kyllä hybridistä tulee hirvien raiskaamana aivan samannäköisiä kieltämättä joten aidat kyllä tarvitaan ehdottomasti.
Meillä taas aidan takana kasvaa tuollaista mittaa jo kolmessa vuodessa ilman yhtäkään mutkaa matkassa. Onhan se hienoa kun kokoajan lehtipuun arvo senkun paranee ja havupuut laskettelee kuten hinnasto jälleen kertoo. Siinä haapojen ohella nimittäin myös koivut pääsevät nousemaan laadukkaasti ihan tukkiterveinä ylös.
Vajaatuottoiselta näyttäisi. Onkohan tässä ollut ilmeisesti kasvupaikalle sopivia männyntaimia aikaisemminkaan vai onko ne ehkä tulleet syödyksi jo ajat sitten? Ja miksi nyt on tuommoinen haapaviidakko, onko siitä aikoinaan lyöty iso haapa nurin suit sait ja kaamea juurivesakko sitä myöten tullut?Riippumatta taustoista, ei minun mielestä ole ”mennyt kuin Strömsössa”
Minun silmääni näyttää, että tämä alue kaipaisi ojitusta.
Märkyyden takia ei ole tullut kuin lehtipuuta ja sen jälkeen alueesta muodostuikin hirvien vakituinen ruokapaikka.
Oikeassa ollaan, märkyys vaivaa ja hirvetkin pitäneet aluetta laitumena.
Kaadoin kostoksi kaikki haavan rievut nurin!
Onneksi alue ei ole kuin vajaa puoli hehtaaria.
Kun vetäiset tuohon hiukankin kuivattavan ojan ja pidät vesakon kurissa, piilevä siemenaines nostattaa uuden metsän nopsaan (todennäköisesti männystä). Itsellä on tällä tavalla syntyneitä suometsiä, joille ei 40-50 luvun ojitusten jälkeen ole tehty muuta kuin hoitohakkuita, nyt on kahden tukin puuta pystyssä.
Maahan haavat pitäisi tuolla kuviolla laittaa, vaikka hirvet niitä ei söisikään. Sopivat huonosti yhteen mäntyjen kanssa.
Timppa iloitsee siitä, että heillä haavat kasvaa enintään polvenkorkuisiksi. Tuollaisella hirvitiheydellä voi mäntyjen ja koivujen kasvatuksen unohtaa, joten mitään iloa kuusikon perkausavusta ei ole.
Haavat alas raivaussahalla. Sitten kun alkavat vähän vesoa, moottoriruiskulla glyfosaattia niskaan. Silloin lähtee myös heinä. Sen jälkeen voi huoletta viljellä mäntyä tai kuusta isoilla taimilla.
Tai jos nuo ei ole kovin pitkiä, voisi myötätuuleen suihkuttaa tuohon. Saisi viikon päästä istuttaa taimet.
Gla:lle. Ei syytä huoleen
Mäntyjä on kasvamassa kymmeniä hehtaareja ja laatupuuta tulee. Koivun kasvatus karuilla mailla ei ole järkevää. Sitäkin harjoitetaan entisillä hakamailla.
Vajaatuottoisuushan ei tuossa alassa ole mikään ongelma. Noita tulee eläintuhoista aina johonkin kulmalle ja turha oikeastaan tehdä juuri mitään ennen seuraavaa koko alan uudistusta. Tulee sitten luontaisesti mitä tulee. Aika vaikea jotain pientä plänttiä on kosteudeltaankaan kunnostaa jos muualla hyvä metsä. Ojitus sellaiseen tuhoaa enemmän puustoa kuin tuossa menettää.
Näyttää olevan rehevää turvemaata (?). Oja(t) siihen kannattaa kaivaa jos vaan kaivinkone on muuten lähettyvillä. Vaikuttaa myös siltä, että kaliumista voi olla ankaraakin niukkuutta.
Kuvan etualan lehtipuuraiskat ovat mielestäni vajaatuottoisen metsän tarpeet.
Vai olisiko niin, etteivät lehtipuut ole maistuneet hirville? Minusta kyseessä on varsin tyypillinen kohta männynuudistuksessa. Syntynyt runsas heinikkö nitistänyt männynalut. Ei siis hirvet. Kuvassa näkyy joku pieni kuusentaimi, joka on selvinnyt hengissä, mutta taantunut hieskoivujen alle.
Tikut kuvassa on haapaa
Jos haapa on päässyt nousemaan noin on ainakin viime vuodet olleet aika hirvivapaita kuvan alalta.
Siinä on jeesin ihkaomaa rääseikköä.
Nuo risuthan on jo ainakin kahteen kertaan syöty, ei tule niistä muuta kuin pensasmaista rääseikköä vaikka kuinka raivaisi. Toivottavasti muualla on parempaa.
Ei kun nehän ovat Hybridihaapoja, ne ovat aivan noin rivon näköisiä. Selvästi Jessen metsää – sähköaidalla suojattua.
Tokkiinsa kun pääsi kotikoneelle niin kuvasta tosiaan näkikin jotain. Onhan nuo hirvien raiskaamia jo loppuun eli maahan vaan. Tai ehkä menevät suojapuustona jos sattuisi joku kuusen rääppä alle sotkettavaksi itämään. Kyllä hybridistä tulee hirvien raiskaamana aivan samannäköisiä kieltämättä joten aidat kyllä tarvitaan ehdottomasti.
Meillä päin haavat eivät yleensä kasva tuohon mittaan. Jäävät polvenkorkuisiksi. Mitä pitäisi kiittää!!!
Meillä taas aidan takana kasvaa tuollaista mittaa jo kolmessa vuodessa ilman yhtäkään mutkaa matkassa. Onhan se hienoa kun kokoajan lehtipuun arvo senkun paranee ja havupuut laskettelee kuten hinnasto jälleen kertoo. Siinä haapojen ohella nimittäin myös koivut pääsevät nousemaan laadukkaasti ihan tukkiterveinä ylös.
Ja mikähän on maapohja kuvan alueella? Näyttää kuin joltain skottilaiselta nummelta…
Vajaatuottoiselta näyttäisi. Onkohan tässä ollut ilmeisesti kasvupaikalle sopivia männyntaimia aikaisemminkaan vai onko ne ehkä tulleet syödyksi jo ajat sitten? Ja miksi nyt on tuommoinen haapaviidakko, onko siitä aikoinaan lyöty iso haapa nurin suit sait ja kaamea juurivesakko sitä myöten tullut?Riippumatta taustoista, ei minun mielestä ole ”mennyt kuin Strömsössa”
Minun silmääni näyttää, että tämä alue kaipaisi ojitusta.
Märkyyden takia ei ole tullut kuin lehtipuuta ja sen jälkeen alueesta muodostuikin hirvien vakituinen ruokapaikka.
Oikeassa ollaan, märkyys vaivaa ja hirvetkin pitäneet aluetta laitumena.
Kaadoin kostoksi kaikki haavan rievut nurin!
Onneksi alue ei ole kuin vajaa puoli hehtaaria.
Kun vetäiset tuohon hiukankin kuivattavan ojan ja pidät vesakon kurissa, piilevä siemenaines nostattaa uuden metsän nopsaan (todennäköisesti männystä). Itsellä on tällä tavalla syntyneitä suometsiä, joille ei 40-50 luvun ojitusten jälkeen ole tehty muuta kuin hoitohakkuita, nyt on kahden tukin puuta pystyssä.
Riistapellolle oiva paikka.
Maahan haavat pitäisi tuolla kuviolla laittaa, vaikka hirvet niitä ei söisikään. Sopivat huonosti yhteen mäntyjen kanssa.
Timppa iloitsee siitä, että heillä haavat kasvaa enintään polvenkorkuisiksi. Tuollaisella hirvitiheydellä voi mäntyjen ja koivujen kasvatuksen unohtaa, joten mitään iloa kuusikon perkausavusta ei ole.
Haavat alas raivaussahalla. Sitten kun alkavat vähän vesoa, moottoriruiskulla glyfosaattia niskaan. Silloin lähtee myös heinä. Sen jälkeen voi huoletta viljellä mäntyä tai kuusta isoilla taimilla.
Tai jos nuo ei ole kovin pitkiä, voisi myötätuuleen suihkuttaa tuohon. Saisi viikon päästä istuttaa taimet.
Gla:lle. Ei syytä huoleen
Mäntyjä on kasvamassa kymmeniä hehtaareja ja laatupuuta tulee. Koivun kasvatus karuilla mailla ei ole järkevää. Sitäkin harjoitetaan entisillä hakamailla.
Ilmeisesti kosteutta likaa. Ojitusmätästys ja kuusen istutus, jos ravinteisuus riittää, vaitoehtona mänty.
Vajaatuottoisuushan ei tuossa alassa ole mikään ongelma. Noita tulee eläintuhoista aina johonkin kulmalle ja turha oikeastaan tehdä juuri mitään ennen seuraavaa koko alan uudistusta. Tulee sitten luontaisesti mitä tulee. Aika vaikea jotain pientä plänttiä on kosteudeltaankaan kunnostaa jos muualla hyvä metsä. Ojitus sellaiseen tuhoaa enemmän puustoa kuin tuossa menettää.
Näyttää olevan rehevää turvemaata (?). Oja(t) siihen kannattaa kaivaa jos vaan kaivinkone on muuten lähettyvillä. Vaikuttaa myös siltä, että kaliumista voi olla ankaraakin niukkuutta.
Haapa ei kyllä lähde kasvamaan edes kovin märkään suoturpeeseen. Että ei se aivan letto ainakaan ole.