Ei tuo erityisen vanhalta näytä, ei ainakaan järeltä. Olisiko hiukan karulla ja /tai kivisellä pohjalla? Tällaiset ovat huippuhyviä lannoituskohteita. Metsän NP1:stä 600kg/ha, niin kyllä kasvaa!
Metsäkupsan linjoilla. Parasta lannoitusta on setelitavara rahapussiin. Sehän antaa virtaa piiiitkään ja vanhakin suorastaan nuortuu kun pääsee rellestämään. Ja nyt puhuin metsänomistajasta.
No joo tollasta on tullut nurin laitettua, en yllytä. Tuo kuusi metsä on kaunista katsella ja kulkea. Todella masentavaa jos joku tekisi äkkiseltään 20ha aukon, ei hjyvä.
Katsoin karttaa Suomen kuusikoiden lahovikaisuudesta, todella masentava kartta näkyy Metlan sivustolla. Onneksi itsellä ollut lahovikaisuus aina vain 5%. Näkyy keskittyvän vanhojen tehdaspaikojen liepeille tuo Suomen max laho. Tarvinneeko kuusikkomaita lannoitella turhaa humpuukia, vaiko tilintekoa, osaahan toi itsekin kasvaa minkä’ kasvaa.
Puhtaasti rahassa ajateltuna tuota ei kannata enää pitää pystyssä. Toisaalta jos on paljon taimikoita jo tilalla niin ei tuo vielä ihan kiireellinen hakattava ole. Toki tuhoriski rupeaa tällaisissa kuusikoissa olemaan melko suuri, hieman liian kuiva kasvupaikka lisää riskiä. Jos oma olisi, niin nurin menisi melko nopeesti ja mänty tilalle, koivu mahdollisiin reheviin notkelmiin.
oikeeta puhetta Ironn Man! kyllä aina pitää pyrkiä pitämään edes yksi järeä palsta ihalitavana, itsekkin joka aamu hymyssä suin kaitselen omaani pihan lähellä , vaikka onkin pinta-alaltaan pieni, mutta puut 30m pitkiä ja järeyttä löytyy. Hakataan sitten kun raaaskii tai on pakko. Itse lähinnä maisemoinnin takia vielä pystyssä pidän.
Voipi tulla kalliiksi lahottaa pystyyn ja ylijäreällä on muutenkin hyvin vaatimattomat markkinat. Eihän tuotakaan metsänä enää voi pitää Puu siellä ja täällä. Alkaisi ainakin täälläpäin heinittyä tuolla harvuudella.
Tuossa on tietysti jännitysmomenttia myrskyillä kyllä enemmän. Että kuinka monta lahojuurista kaatuu vai katkeaako kolmesta metristä poik. Sitäkin on esiintynyt tämän talven myrskyissä.
Tuosta kuusikosta ei kyllä kaadu eikä katkea yhtään puuta, siis tuulen vaikutuksesta. Se on juuri optimaalisen tiheä (tai harva, jos niin haluatte!) ja kauniskin katsella. Muistakaa, että valokuvassa mittasuhteet harhautuvat. Toivottavasti ei ole isoja aukkoja pahalla puolella – reunapuusto on aina vaaravyöhykkeellä.
Niinkuin P irkko totesikin, tuota tuskin puhurit nurin puhaltelevat. Tarvitaan kunnon syöksyvirtaus.
Tiheys on optimaalinen juuriston kehittyä. Tyvillä ei näy palokärjen tekemiä koloja jotka paljastaisivat että tyvilahoa puissa olisi.
Harjavallan jatkuvan kasvatuksen kuusikot ei tule ikinä saavuttamaan tuota laatua.
Ilo silmälle katsella, varsinkin jos vertaa viimekesänä nähtyyn ja koettuun.
Kasvukairalla tuokin asia varmaan selviaisi? Isaukko vainaa hakkuutti aikoinaan vanhan laitumen reuna kuusia. Tyvet olivat turvoksissa useimmissa. Puut olivat terveita kuin pukit. Suurimman kuusen halkaisija tyvelta 80 cm. Oksistakin tuli liki kuus mottia kakkosta hellapuiksi. 😉
Mistä johtunee, että joskus kuusen runkomuoto kehittyy kovasti alapainotteiseksi eli kartiomaiseksi. Sillä ei ole mitään tekemistä lahopöhön kanssa. On tullut pistettyä nurin muuan vanha kuusikko, jota epäiltiin lahovikaiseksi. Reilun hehtaarin alalta löytyi kolme alkavaa lahoa, jotka kyllä oli nähtävissä päällepäinkin. Minusta kolme ei ole paljon, tukkirunkoja oli kuitenkin sadoittain.
Maan-nousemasta ja pilvenpainamasta voi hakea syytä miksi
rungot ei nouse haluttuun pituuteen.
Tuommoista kuusikkoa kun kuvassa olisi kiva omistaa – sais arvuutella milloin Simo sillä päällä että pistäs juuresta poikki.
Rahalla lisää maata ja mantuja? Sama onkkelma sitten
tulevaisuudessa – mutta kahta kauheampana;-)
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Ei tuo erityisen vanhalta näytä, ei ainakaan järeltä. Olisiko hiukan karulla ja /tai kivisellä pohjalla? Tällaiset ovat huippuhyviä lannoituskohteita. Metsän NP1:stä 600kg/ha, niin kyllä kasvaa!
Moto metsään ennen kuin rupeaa linnunpönttöpuuksi lahoamaan.Vanha ei nuorru,edes väkilannoituksella,onkohan kuusikko lähes satavuotiasta?.
Metsäkupsan linjoilla. Parasta lannoitusta on setelitavara rahapussiin. Sehän antaa virtaa piiiitkään ja vanhakin suorastaan nuortuu kun pääsee rellestämään. Ja nyt puhuin metsänomistajasta.
No joo tollasta on tullut nurin laitettua, en yllytä. Tuo kuusi metsä on kaunista katsella ja kulkea. Todella masentavaa jos joku tekisi äkkiseltään 20ha aukon, ei hjyvä.
Katsoin karttaa Suomen kuusikoiden lahovikaisuudesta, todella masentava kartta näkyy Metlan sivustolla. Onneksi itsellä ollut lahovikaisuus aina vain 5%. Näkyy keskittyvän vanhojen tehdaspaikojen liepeille tuo Suomen max laho. Tarvinneeko kuusikkomaita lannoitella turhaa humpuukia, vaiko tilintekoa, osaahan toi itsekin kasvaa minkä’ kasvaa.
Terveen näköistä kuusimetsää. Mikä minä olen kieltämään tai käskemään, mutta mustikkaakin tuo puskee ihan sikana.
löytyykö yhtään kuution närettä
Puhtaasti rahassa ajateltuna tuota ei kannata enää pitää pystyssä. Toisaalta jos on paljon taimikoita jo tilalla niin ei tuo vielä ihan kiireellinen hakattava ole. Toki tuhoriski rupeaa tällaisissa kuusikoissa olemaan melko suuri, hieman liian kuiva kasvupaikka lisää riskiä. Jos oma olisi, niin nurin menisi melko nopeesti ja mänty tilalle, koivu mahdollisiin reheviin notkelmiin.
Oisin jo aikapäiviä sitten hakannu. Surkea kasvu, väsyneen näköistä närettä.
Torpparin kaas edelliseltä sivulta samma mieltä ettei aivan kuutionpuuta kyllä kuvassa näy mutta ikänsä kasvanutta kuitenkin.
Järeimmät rungot on reilu 40cm tyvihalkasija.
Eipä ole pikku roposille tarvetta,joten saavat rauhassa lihoa,minkä lihovat.
oikeeta puhetta Ironn Man! kyllä aina pitää pyrkiä pitämään edes yksi järeä palsta ihalitavana, itsekkin joka aamu hymyssä suin kaitselen omaani pihan lähellä , vaikka onkin pinta-alaltaan pieni, mutta puut 30m pitkiä ja järeyttä löytyy. Hakataan sitten kun raaaskii tai on pakko. Itse lähinnä maisemoinnin takia vielä pystyssä pidän.
Voipi tulla kalliiksi lahottaa pystyyn ja ylijäreällä on muutenkin hyvin vaatimattomat markkinat. Eihän tuotakaan metsänä enää voi pitää Puu siellä ja täällä. Alkaisi ainakin täälläpäin heinittyä tuolla harvuudella.
Kateuden kavala kyy nousee risupaketista? 🙁
No kyllä itselläkin oli 40-50 cm kuusikko pihan vieressä, mutta kyllä 10 vuotiaan koivikon kasvua mieluummin seuraa.
Tuossa on tietysti jännitysmomenttia myrskyillä kyllä enemmän. Että kuinka monta lahojuurista kaatuu vai katkeaako kolmesta metristä poik. Sitäkin on esiintynyt tämän talven myrskyissä.
Tuosta kuusikosta ei kyllä kaadu eikä katkea yhtään puuta, siis tuulen vaikutuksesta. Se on juuri optimaalisen tiheä (tai harva, jos niin haluatte!) ja kauniskin katsella. Muistakaa, että valokuvassa mittasuhteet harhautuvat. Toivottavasti ei ole isoja aukkoja pahalla puolella – reunapuusto on aina vaaravyöhykkeellä.
Niinkuin P irkko totesikin, tuota tuskin puhurit nurin puhaltelevat. Tarvitaan kunnon syöksyvirtaus.
Tiheys on optimaalinen juuriston kehittyä. Tyvillä ei näy palokärjen tekemiä koloja jotka paljastaisivat että tyvilahoa puissa olisi.
Harjavallan jatkuvan kasvatuksen kuusikot ei tule ikinä saavuttamaan tuota laatua.
Ilo silmälle katsella, varsinkin jos vertaa viimekesänä nähtyyn ja koettuun.
Ei ne ainakaan noin tylsiä ole ikinä. Jatkuvan kasvatuksen idea ei ole tylsä puupelto myös ikinä ollut.
Jatkuvan kasvatuksen metsät eivät humise eikä huokaile kuten tuo kuusikko.
”Ei muuta kunniaa kuin kuulla kummultansa sun kuusiesi kuiskintaa”
Sen verran näyttää olevan turvotusta tyvessä , että veikkaan kohtalaista tai runsasta lahon määrää…valitettavasti.
Kasvukairalla tuokin asia varmaan selviaisi? Isaukko vainaa hakkuutti aikoinaan vanhan laitumen reuna kuusia. Tyvet olivat turvoksissa useimmissa. Puut olivat terveita kuin pukit. Suurimman kuusen halkaisija tyvelta 80 cm. Oksistakin tuli liki kuus mottia kakkosta hellapuiksi. 😉
Mistä johtunee, että joskus kuusen runkomuoto kehittyy kovasti alapainotteiseksi eli kartiomaiseksi. Sillä ei ole mitään tekemistä lahopöhön kanssa. On tullut pistettyä nurin muuan vanha kuusikko, jota epäiltiin lahovikaiseksi. Reilun hehtaarin alalta löytyi kolme alkavaa lahoa, jotka kyllä oli nähtävissä päällepäinkin. Minusta kolme ei ole paljon, tukkirunkoja oli kuitenkin sadoittain.
Maan-nousemasta ja pilvenpainamasta voi hakea syytä miksi
rungot ei nouse haluttuun pituuteen.
Tuommoista kuusikkoa kun kuvassa olisi kiva omistaa – sais arvuutella milloin Simo sillä päällä että pistäs juuresta poikki.
Rahalla lisää maata ja mantuja? Sama onkkelma sitten
tulevaisuudessa – mutta kahta kauheampana;-)