Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Hyvässä kasvukunnossa, nuorempia puita näkyy olevan alta nousemassa ihan ilmaiseksi ja suuremman puuston seassa hyviä tukkiaihioita. Seuraavassa hakkuussa 70% koivuista pois ja kaikki yli 23cm havupuut.
Metsäsuunnitelman mukaan mäntyjen ikä on n. 130 v ja niitä on 190 kpl/ha. 90-vuotiaita kuusia 10 kpl/ha, hieskoivuja 40 kpl/ha ja haapoja 10 kpl/ha.
Eiköhän ne yli 100-vuotiaat männyt ole syytä kaataa. Mitä sitten jäisi kasvatettavaa? Muutama kuusi, lahoja hieskoivuja haapoja. Vastaavasti vieressä on hyvin kasvia kuusentaimikoita ja nuoria kuusimetsiä.
Kanttuvei tuollaiselle ikäloppumetsälle ja uutta kasvamaan .Voihan tuossa tietysti harsintaa jatkaa,niin vähemmän on perisille aikanaan kunnon metsää riideltäväksi.
Totta kai uudistus.
Ainoa varma tieto hakkuista on talvelta 1933-34, jolloin tilan maalta hakattiin kaikki mahdolliset tukkipuut tilakaupan rahoittamiseksi. Rinne on saattanut olla siis reilut 80 vuotta hakkuiden ulkopuolella. Se on vieläkin erittäin kelju työmaa jyrkkyyden ja kivisyyden vuoksi. Hevosten aikaan varmaan todella kaamea. Siksi luulen, että paikka on kierretty hakkuissa.
Se piti vielä kertoa, että tässä rinteessä muokkaus on todella vaikeaa, osin mahdotonta. Paljon joutuu istuttamaan kuusta muokkaamattomiin paikkoihin, mutta meillä päin kyllä yleensä onnistuu.
Tuollaisessa paikassa tekisin ”pidemmän aikavälin siemenpuuasennon”. Eli ensin haapojen kaulaus, sitten kun ovat kuoleentuneet (pystykuivina pienemmät hyvää energiapuuta), hakkuu jossa jättäisin kaikki männyt pystyyn. Sitten äesmies rikkomaan sammalikon pinta ja kun taimikkoa on noussut, sitten täysvalosta lihoneet männyt pois.
Vaikka tuntuisikin hitaalta tavalta täyskaatoon ja istutukseen, tuollaisessa kivikossa saisi luontaisesti täystiheämmän (onnistuneen) taimikon aikaiseksi, jonka alkuhitautta tuon ikäisestä vielä lihomaan lähtevien mäntyjen bonuskasvu korvaisi.
Olen miettinyt erilaisia vaihtoehtoja. Yksi oli suojuspuuasento, jossa lehtipuut poistettaisiin kuten tuolla edellä esiteiin. Siis hitaudesta huolimatta. Sellainen viisaus tuli vastaan, että kannattaa katsoa, miten kuusen taimia on syntynyt luontaisesti. Tällä kuviolla niitä on vähän. Siksi se vaihtoehto poistui kalupakista.
Jäljelle jäi vain aukon tekeminen. Muokkaus ei onnistu kaikin paikoin kuten tuossa edellä kirjoitin. Taimet joutuu tunkemaan sellaisiin paikkoihin, mistä maata löytyy . Kaikki kantojen vieret käytetään hyväksi. Samoin kivien vieriä tarvittaessa. Molemmat suojaavat taimia heinältä, jota rinteeseen syntyy kohtalaisesti. Lähelle helpompiin paikkoihin on 10 vuotta sitten istutettu 2 aukkoa. Niitä jouduttiin täydennysistuttamaan v. 2006 myyrätuhon vuoksi. Taimet selvisivät valtaosin heinästä.
Männyn taimia ei sen sijaan kasva lainkaan, vaikka ympäristössä pääosin täyttä männikköä. Joitakin syntyi, mutta heinä taisi nitistää. Luulen, että typpilaskeumat ovat lisänneet heinän kasvua, mikä koituu siis männyn taimettumisen esteeksi.
Haapoihin glyfoa,päätehakkuu.Siitten maan möyrintä koneella kuokalla ja lopuksi istutus/kylvö
Suojus ja siemenpuut näillä ruohottumisherkilla mailla johtaa uudistamisen epäonnistumiseen hitauden lisäksi
Hyvässä kasvukunnossa, nuorempia puita näkyy olevan alta nousemassa ihan ilmaiseksi ja suuremman puuston seassa hyviä tukkiaihioita. Seuraavassa hakkuussa 70% koivuista pois ja kaikki yli 23cm havupuut.
Metsäsuunnitelman mukaan mäntyjen ikä on n. 130 v ja niitä on 190 kpl/ha. 90-vuotiaita kuusia 10 kpl/ha, hieskoivuja 40 kpl/ha ja haapoja 10 kpl/ha.
Eiköhän ne yli 100-vuotiaat männyt ole syytä kaataa. Mitä sitten jäisi kasvatettavaa? Muutama kuusi, lahoja hieskoivuja haapoja. Vastaavasti vieressä on hyvin kasvia kuusentaimikoita ja nuoria kuusimetsiä.
Kaikki pois ja maanmuokkaus, sekä uusi puusukupolvi.
Metsänhävityshakkuun tehnyt linnaan pariksi vuodeksi ja hakkuusta kertyneet rahat valtiolle.
Kanttuvei tuollaiselle ikäloppumetsälle ja uutta kasvamaan .Voihan tuossa tietysti harsintaa jatkaa,niin vähemmän on perisille aikanaan kunnon metsää riideltäväksi.
Totta kai uudistus.
Ainoa varma tieto hakkuista on talvelta 1933-34, jolloin tilan maalta hakattiin kaikki mahdolliset tukkipuut tilakaupan rahoittamiseksi. Rinne on saattanut olla siis reilut 80 vuotta hakkuiden ulkopuolella. Se on vieläkin erittäin kelju työmaa jyrkkyyden ja kivisyyden vuoksi. Hevosten aikaan varmaan todella kaamea. Siksi luulen, että paikka on kierretty hakkuissa.
Se piti vielä kertoa, että tässä rinteessä muokkaus on todella vaikeaa, osin mahdotonta. Paljon joutuu istuttamaan kuusta muokkaamattomiin paikkoihin, mutta meillä päin kyllä yleensä onnistuu.
Tuommoisen kivikon,mitä ei ilmeisesti konekäsitellä,istuttaminen vaatii kokeneen istuttajan,onnistuuko pottiputkella,kuokkaakin ilmeisesti tarvitaan ?
Tuollaisessa paikassa tekisin ”pidemmän aikavälin siemenpuuasennon”. Eli ensin haapojen kaulaus, sitten kun ovat kuoleentuneet (pystykuivina pienemmät hyvää energiapuuta), hakkuu jossa jättäisin kaikki männyt pystyyn. Sitten äesmies rikkomaan sammalikon pinta ja kun taimikkoa on noussut, sitten täysvalosta lihoneet männyt pois.
Vaikka tuntuisikin hitaalta tavalta täyskaatoon ja istutukseen, tuollaisessa kivikossa saisi luontaisesti täystiheämmän (onnistuneen) taimikon aikaiseksi, jonka alkuhitautta tuon ikäisestä vielä lihomaan lähtevien mäntyjen bonuskasvu korvaisi.
Olen miettinyt erilaisia vaihtoehtoja. Yksi oli suojuspuuasento, jossa lehtipuut poistettaisiin kuten tuolla edellä esiteiin. Siis hitaudesta huolimatta. Sellainen viisaus tuli vastaan, että kannattaa katsoa, miten kuusen taimia on syntynyt luontaisesti. Tällä kuviolla niitä on vähän. Siksi se vaihtoehto poistui kalupakista.
Jäljelle jäi vain aukon tekeminen. Muokkaus ei onnistu kaikin paikoin kuten tuossa edellä kirjoitin. Taimet joutuu tunkemaan sellaisiin paikkoihin, mistä maata löytyy . Kaikki kantojen vieret käytetään hyväksi. Samoin kivien vieriä tarvittaessa. Molemmat suojaavat taimia heinältä, jota rinteeseen syntyy kohtalaisesti. Lähelle helpompiin paikkoihin on 10 vuotta sitten istutettu 2 aukkoa. Niitä jouduttiin täydennysistuttamaan v. 2006 myyrätuhon vuoksi. Taimet selvisivät valtaosin heinästä.
Männyn taimia ei sen sijaan kasva lainkaan, vaikka ympäristössä pääosin täyttä männikköä. Joitakin syntyi, mutta heinä taisi nitistää. Luulen, että typpilaskeumat ovat lisänneet heinän kasvua, mikä koituu siis männyn taimettumisen esteeksi.
Haapoihin glyfoa,päätehakkuu.Siitten maan möyrintä koneella kuokalla ja lopuksi istutus/kylvö
Suojus ja siemenpuut näillä ruohottumisherkilla mailla johtaa uudistamisen epäonnistumiseen hitauden lisäksi
Haapavesoista ei kyllä yleensä ole haittaa. Niistä pitää huolen paikallinen hirvikanta.