Vajaa 3 vuotta sitten raivattu. Mikä erottaa tämän tilanteen 5 vuotiaana raivattuun on se, että isommat koivun kannot ovat kuolleet, niissä kasvaa kituliaita vesoja ja silmämääräisesti ei pysty sanomaan onko isompia kuin pienemmästä kannosta. Kovaan kasvuun lähtevä 2,5metrinen kuusikko vielä tukahduttaa hyvin koivun vesoja. Merkittävää tässä oli isompien kantojen kuoleminen ja heikko vesomiskyky verrattuna 5-vuotiaana raivattuun josta jokaikinen kanto puski ryönää ja vähemmän sulkeutunut taimikko antaa niille enemmän voimaa kasvaa.
Oliko molemmat esimerkkitapaukset raivattu samaan aikaan ja samana kesänä ? Jos toinen on kuivan kesän ja toinen sadekesän tuotoksia on versomisvoimakkuudella siitäkin syystä eroja .
Viisikin vuotta istutuksesta on pitkä aika
varhaisperkaukseen . Jo tuolloin lehtipuun taimet ovat läpimitaltaan helposti yli 5cm rehevällä kasvupaikalla .
Toisaalta lehtipuun tainta ei saisi misään vaihessa laskea havupuuta pidemmäksi . Lehtivihreän määrä ratkaisee puun kasvun voimakkuuden . Nopeakasvuisella lehtipuulla se on aina luonnostaan isompi ja ero kasva , mitä kauemmin kilpaileva lehtipuu on varjostamassa havupuuta .
On myös muistettava , että latvuksen koko ja juuriston koko kulkevat käsikädessä . Havupuu ei saa ravinteita käyttöönsä , kun lehtipuiden nopeammin kehittynyt juuristo nappaa ravinteet sen ulottuvilta .
Kun kilpaileva taimiaines poistetaan alle tuuman läpimitaisena , on versonta vähäistä ja havupuu saa lähes kaiken tarjolla olevan ravinnon kasvunsa tueksi . Kasvuston sulkeutuminenkin tapahtuu tämän seurauksena aikaisemmin .
Tää on raivattu lokakuussa. varhaisperkaus 5-vuotiaaseen on tehty vuotta aiemmin myöhään syksyllä. Yli viiden sentin kannot kuolee herkästi eikä tässä vesakko ole miestä pitempää. Vaikea löytää isoista kannoista vesoja. Niillä koivuilla ole suurta merkitystä kun niitä on vähän eli ennen varhaisperkausta mikä triplaa niiden lukumäärän. Puolivarjopuuna kuusen luontainen kehitys viittaa kintaalla koivujen varjostukseen. Tämä on se malli millä minä raivaan kaikki koska tulokset ovat loistavia. Kuusella kasvuun lähtö tapahtuu hitaasti ja aikaisemmalla vesakonpoistolla siihen pystytään vaikuttamaan niin vähän, että se yksinkertaisesti kannata.
Noista jo suoraan näkee ettei koivikko ole ollut mitenkään valtaisa kun kuuset ovat kasvatteneet noinkin leveät oksat. Jos tuolla kuviolla olisi ollut kunnon koivu vesakko niin varmaan olisi kuuset ollut kynttiläkuusi jos raivaus olisi ollut tuolla kokoluokalla ensimmänen.
Hyvä että on päästy yhdellä raivauksella ja tuskin vesakosta enää haittaakaan tulee kun varjostus on jo noin hyvä
Oho, jotkut ei usko vaikka näkevät. Epäuskoa näyttåä aiheuttavan kovastikkin kun joku näyttää oikean tavan tekemällä eikä teoriota höpöttämällä. Minä nään töissä monenlaista kuusentaimikkoa ja kaikkia ei todellakaan raivata ”ajoissa.” Esimerkiksi 8vuotiaasta kolmen metrin kuusentaimikosta ku niitten puolet pitemmät koivut alas ja huomaa, että eihän ne mitään ole kärsinyt ja kasvua hidastanut ni sitä jää aina miettimään, miksi näitä kukaan edes raivasi aikasemmin.
Seuraavassa kuvassa nostelin noita 5-6 metrin Koivuja pystyyn kun tiesin etukäteen, että tämä näyttää niin hyvältä, että kukaan ei usko minua, mutta voin taata, että tässä oli ihan tarpeeksi koivua, samanverran kuin 5-vuotis kuvissa oli ennenkuin ne perattiin, tässä ne päästettiin isoiksi, toisessa katkaistiin ja otettiin liian pieninä kolminkertainen puumäärä.