Upeita kirpeän pakkasen aamuja sai ihailla alkuviikosta Itä-Suomessa. Hento lumisade enteili pakkasen jatkuvan vielä pidempään.
Lisäkuvassa miehet valmiina vanhan metsän päätehakkuun työnäytökseen, mutta koneet antavat odottaa aloitusta.
Viikonvaihteen jälkeen pakkasta aamulla 32-34 astetta, sen kertoo myös isäntien kehonkieli !
30 metrisiä laatu petäjiä vieri vieressä ja lisänä alikasvoskuusta.
Paljon kuutioita.
Tässä oli viimeiset hetket tuoda ponsset leimikolle, puuston ikä n. 120 v. ja kuollutta puuta huomattavan paljon seassa, Brutto puumäärä 320 m3 / ha.
Leimikon korjuun mahdollisti hyvä pakkastalvi, joka oli suon ympäröimä kuvio 400 m:n päässä kesätiestä. Ensimmäinen tienpolenta oli vähän vaikea, mutta lumi, pakkanen ja ojanperkuulla ollut kaivuri mahdollisti tamppaamalla talvitien kunnostamisen, varasto saatiin tulipaikan tuntumaan !
Kurki. Ei mahda olla kolmenkymmenen metrin mäntyjä tuossa. Ne ovat kyllä harvinaisia.
Kokonaispuumäärä vaikuttaa pieneltä, mutta kyllä varmaan mittalaitteet oli kalibroitu?
<<<Ei mahda olla kolmenkymmenen metrin mäntyjä tuossa<<<
Sitten kuva valehtelee.
Mäntyjen valtapituus on kuviolla 24-25 m ja ppa 30. Lumitalvi 2018 runteli lisää, terveitä runkoja latvastaan poikki jo entisten kuolleiden lisäksi, yhteensä lumenkatkomat ja vanha lahopuu olisi täyttänyt FSC-stantartin täyttymiseen, jos niin olisi halunnut toimia.
Konemiesten kaksivuoro työskentelylle ei ollut pakkasrajaa, viikon aikaan oleville pakkasille, mutta viikon vaihteen kestänyt yli -30 asteen pakkanen toisi vapaapäiviä kuljettajille.
Tukinkatkonta pituutta oli näissä olosuhteissa hieman säädettävä, katkonnan tarkkuus vaikuttaa suoran otoksen tulokseen. Kuljettajan ammattitaidon ja kokemuksen kautta syntyy luotettava motomittatulos, tällä leimikolla tulos + – 0.5 %.
Kuljettajan kokemaa: Mahdollisimman paljon runkoja tulisi mennä kerta-ajolla haluttuun katkontaikkunaan, silloin rungossa ei aiheudu turhaa kulumista, ja katkontaikkunan tulisi taas olla sopiva jotta koura sen löytää.
Säädöt olisi oltava juuri noin samoin kuin nila-aikana.
mehtäukko sen kokemuksesta tietääkin mitä on huomioitava nila-ajan otoksissa ! Tänä päivänä mitataan lähes kaikki pystykaupanpuut motomitalla. Motomitta säästää mittauskustannuksia ja on joustava ja varma mittausmenetelmä.
Kouran suunnittelu ja valmistus on ollut esimerkillistä suomessa ja pohjoismaissa. Kouran on toimittava joustavasti ja tehokkaasti, ” tyveltä kiihtyvä ja katkaisuikkunalle tullessa hidastavalla syötöllä ”, jotta mittatarkkuus säilytetään. Kuljettajan tehtäväksi jää seurata ja säätää kouran toimintaa ja valita omaan kokemukseen sopivat, asekukset.
Nuoren ja vielä vähän kokemusta omaavan motokuljettajan vaaran paikkoja on ajaa sen kokeneen kuljettajan ns. asetuksien mukaan, eli ei ehdi reakoida rungon mahdollisiin laatu ym. muutoksiin !
Itse en omia koneitani enää kolmenkympin pakkasella liikuttelisi. Kuvan perusteellahan metsästä ei voi koskaan sanoa juuri yhtään mitään.
Kovat olosuhteet jatkuu Itä-Suomessa edelleen, kuluva viikko on jatkunut kovilla aamupakkasilla -33-36 astetta. Hyvät raaka-aineet on valikoituneet koneiden kulutusosiin, jotka näyttää ihmeteltävän hyvin kestävän, letkut, karsintaterät, laipat, teräketjut ym.
Oksista ja latvuksista ei nyt näissä olosuhteissa kerry lämpölaitoksille vietävää. Oksat ja latvukset menettää neulasensa kaadon ja rungonkäsittelyn yhteydessä, ne leviävät tasaisesti koko hakkuu alueelle.
Kannattaisko niitä havuja lämpölaitoksille muutenkaan viedä ? Vihreissä neulasissa on paljon enemmän puille tarpeellisia ravinteita kuin ruskeissa. Paksut oksatkin hajoaa sen verran hitaasti, että ehtii jotain kasvulisääkin tulla jo seuraavalle puusukupolvelle. Jos ei muuten niin lisäämällä maaperäeliöstön toimintaa ja hajotusta.
Puut kutistuu kovassa pakkasessa. Myyjä häviää jonkin motin siihen verrattuna, että olisi hakkuu tehty syyssateiden aikaan. Mutta minkäpä teet ilmoille , pitää ottaa vastaan semmosina kuin tulee ja koettaa sopeutua.
Paljolti mennään nyt menneiden lumi- ja pakkastalvien mukaan. Kahdeksan vuota sitten meillä oli kuusileimikosta hakkuutähteille kauppa, silloin hyvässä markkina tilanteessa, siitä yritettiin kerätä latvusmassaa kasoihin, mutta ei siinä kasa karttunut, ja tilikin siitä jäi tulematta.
Kovin kaljun näköiseksi näyttää menevän viereinen runko, jos kaatuvan rungon oksat vähänkin osuu niihin, taitaa jo ilmavirtakin vaikuttaa karsiutumiseen.
Mutta kovin herkästi näyttää tukkirungonkin latva katkeavan jos kaadettavan rungon alla on epätasaisuutta tai kantoja !