Tämä kuva on meidän ensimmäisestä alueesta, jossa kasvatettiin visakoivuja ja kuusia samanaikaisesti.
Visakoivut istutettiin peltoheittoon 1963.
Visaantumattomat koivut ja ylimääräiset kuuset poistettiin -70-80 luvulla.
Visakoivikkoa harvennettiin 1993, ja se päätehakattiin 2008.
Kuuset ovat siemensyntyisiä ja tulleet alueelle visakoivujen istuttamisen jälkeen, eli ovat nyt viisikymppisiä.
Visakoivujen oksia näkyy vielä ajouralla.
Kuuset päätehakataan kymmenen vuoden sisällä.
Järeämpi sorvitavara lähti Saksaan, ja pienempi runko- ja oksavisa paikalliselle puutuotevalmistajalle. Nuo maassa olevat ovat vain oksia, joissa ei ole visakuviota.
Nämä kuuset olivat suurimman osan kasvuajastaan koivujen aliskasvoksena, joten ne eivät tietenkään ole samaa kokoluokkaa kuin samanikäisessä puhtaassa kuusikossa. Keskiläpimitta on nyt vain 30 cm.
Kyllä ne kuuset on kaikki läpilahoja, jos ovat luontaisesta alikasvoksesta varttuneita. Ainakin jos on uskominen tämän palstan kuusenviljelyexperttejä!
Tähän asti puuntakunen on harrastanut visojen ja sienten keräilyä joten kaippa sitä kuusikosta kannattaisi pian alkaa tiliäkin tekemään ettei vallan unohtuisi metsän kasvatuksen tarkoitus.
Uudistan kuusikot yleensä siinä vaiheessa kun hehtaarilla on yli 400 mottia ja tukkiprosentti 90.
Kuvan kohde saa vielä kasvaa rauhassa, koska tilaa on ja maassa on riittävästi voimaa.
Tuo paikka voisi toki olla hyvä pistää uusi Visakierros liikkeelle, mutta jos sattuu olemaan vastaavaa pohjaa vapaana, niin mikä ettei, voi antaa tuossa kuusikon kasvaa voimalla.
Varmasti kannattaa kasvattaa visaa, jos on jo oppinut vaiheet ja on siihen sopivaa maata.
Meidän luona on muutama visakoivikko, mutta ne ovat kehnolla maapohjalla ja vielä surkeammalla hoidolla menneet aivan pieleen.
Käytännössä tosimielessä visaa kasvattavan ei kannata panostaa esim kuusiin tai muihin toimintaa tukeviin puulajeihin muun takia, kuin sen, että niillä tehdään enemmän ja parempaa visaa.
Jos esim kuusi antaa kunnon tukkisadon siinä ohessa, on se vain bonus.
Jätkäkin taitaa olla vähän visan vanhoissa lumoissa. Voi sanoa että visa vinkui jo eli se buumi vetää huonosti kuten olemme tiedonvälityksestä saaneet lukea. Ei tullut uutta ”puujalkaa” vaikka olisi ehkä ollut kestävää laatuakin. Muotioikut tulee ja menee ja vain tuulenpesät jää.
Mänttässä Metsä Group on iskenyt ”jalohaapaa” kasvamaan hyvälle pohjalle.
Ensimmäinen puusukupolvi on haketettu ja poltettu, ei kannattanut tehdä sellua, kun oma tehdas Mäntässä ei enää käytä puuta, vaan sellua.
Visaa ei takuulla murskata edes paperin raaka-aineeksi. Jos vaikka sen kilohinta putoaisikin vaikka peräti euron, eli 1050 euroa kiinto, niin vielä siitä muutaman tonnin kiinnosta saa.
Jos tuon kuvan mukaisesta visaviljelmästä on kertynyt kunnollista runkovisaa vaikkapa vaan 100 mottia hehtaarilta, on niistä saatu rahanippu suhteellisen paksu, vaikka olisikin käytetty 500 euron seteleitä.
Aina se energiapuun kasvatuksen taloudellisessa mielessä kepittää – jopa tuhatkertaisesti.
Minulla ei ole ollut ongelmia visan myynnissä ja olen ollut tyytyväinen maksettuihin hintoihin. Sehän on itsestään selvää, että jos jotain kasvattaa tai tekee, pitää markkinoinnin olla kunnossa.
Minulla ei tällä hetkellä ole myyntikokoista visaa. 5-10 vuoden kuluttua katsotaan taas tilanne uudestaan.
Eikös Mannen vanha kauppaohje ollutkin, että tehty kauppa on hyvä kauppa, tekemätön kauppa on huono kauppa!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tämä kuva on meidän ensimmäisestä alueesta, jossa kasvatettiin visakoivuja ja kuusia samanaikaisesti.
Visakoivut istutettiin peltoheittoon 1963.
Visaantumattomat koivut ja ylimääräiset kuuset poistettiin -70-80 luvulla.
Visakoivikkoa harvennettiin 1993, ja se päätehakattiin 2008.
Kuuset ovat siemensyntyisiä ja tulleet alueelle visakoivujen istuttamisen jälkeen, eli ovat nyt viisikymppisiä.
Visakoivujen oksia näkyy vielä ajouralla.
Kuuset päätehakataan kymmenen vuoden sisällä.
Eikö oksavisaa ollut? Parhaat puukonkahvat saanee juuri oksavisasta. (Kauhavalla)
Järeämpi sorvitavara lähti Saksaan, ja pienempi runko- ja oksavisa paikalliselle puutuotevalmistajalle. Nuo maassa olevat ovat vain oksia, joissa ei ole visakuviota.
Kuvan alueella on nyt erittäin runsaasti ruokasieniä, mm. kanttarelleja, haaparouskuja ja herkkutatteja.
Ehdottomasti olisi pitänyt ennakko raivata pois kuuset.
Ihme ettei kuusi ole lihonut tuota paksummaksi.
Leppä on MV;n ”välikasvatuspuu”,mätän maahan.
Nämä kuuset olivat suurimman osan kasvuajastaan koivujen aliskasvoksena, joten ne eivät tietenkään ole samaa kokoluokkaa kuin samanikäisessä puhtaassa kuusikossa. Keskiläpimitta on nyt vain 30 cm.
Hyvä kasvatus ketju.
Kyllä ne kuuset on kaikki läpilahoja, jos ovat luontaisesta alikasvoksesta varttuneita. Ainakin jos on uskominen tämän palstan kuusenviljelyexperttejä!
Kasvupaikka on entinen pelto, joten nämä kuuset ovat siinä ensimmäistä sukupolvea. Tämän takia ei puissa lahoa ole.
Tähän asti puuntakunen on harrastanut visojen ja sienten keräilyä joten kaippa sitä kuusikosta kannattaisi pian alkaa tiliäkin tekemään ettei vallan unohtuisi metsän kasvatuksen tarkoitus.
Uudistan kuusikot yleensä siinä vaiheessa kun hehtaarilla on yli 400 mottia ja tukkiprosentti 90.
Kuvan kohde saa vielä kasvaa rauhassa, koska tilaa on ja maassa on riittävästi voimaa.
Hyvä periaatehan sekin. Kunhan terveenä pysyy ja on pitempiikäistä laatua, nuo geenit.
Ehdottomasti kannattaa kasvattaa, miksi ei lannoituskin.
Tuo paikka voisi toki olla hyvä pistää uusi Visakierros liikkeelle, mutta jos sattuu olemaan vastaavaa pohjaa vapaana, niin mikä ettei, voi antaa tuossa kuusikon kasvaa voimalla.
Varmasti kannattaa kasvattaa visaa, jos on jo oppinut vaiheet ja on siihen sopivaa maata.
Meidän luona on muutama visakoivikko, mutta ne ovat kehnolla maapohjalla ja vielä surkeammalla hoidolla menneet aivan pieleen.
Käytännössä tosimielessä visaa kasvattavan ei kannata panostaa esim kuusiin tai muihin toimintaa tukeviin puulajeihin muun takia, kuin sen, että niillä tehdään enemmän ja parempaa visaa.
Jos esim kuusi antaa kunnon tukkisadon siinä ohessa, on se vain bonus.
Jätkäkin taitaa olla vähän visan vanhoissa lumoissa. Voi sanoa että visa vinkui jo eli se buumi vetää huonosti kuten olemme tiedonvälityksestä saaneet lukea. Ei tullut uutta ”puujalkaa” vaikka olisi ehkä ollut kestävää laatuakin. Muotioikut tulee ja menee ja vain tuulenpesät jää.
Kyllä me koetetaan Jesse jo muistaa, että haapa se on jatkossa ainoa varma rahantuoja!
Mänttässä Metsä Group on iskenyt ”jalohaapaa” kasvamaan hyvälle pohjalle.
Ensimmäinen puusukupolvi on haketettu ja poltettu, ei kannattanut tehdä sellua, kun oma tehdas Mäntässä ei enää käytä puuta, vaan sellua.
Visaa ei takuulla murskata edes paperin raaka-aineeksi. Jos vaikka sen kilohinta putoaisikin vaikka peräti euron, eli 1050 euroa kiinto, niin vielä siitä muutaman tonnin kiinnosta saa.
Jos tuon kuvan mukaisesta visaviljelmästä on kertynyt kunnollista runkovisaa vaikkapa vaan 100 mottia hehtaarilta, on niistä saatu rahanippu suhteellisen paksu, vaikka olisikin käytetty 500 euron seteleitä.
Aina se energiapuun kasvatuksen taloudellisessa mielessä kepittää – jopa tuhatkertaisesti.
Sanotaanko näin, että visakoivuilla on ollut merkittävä osuus meikäläisen metsätaloudessa ja olen ollut oikein tyytyväinen.
Kumma kun tuolla ostaa-ja myy palstallakin tarjoillaan visaa. Onkohan juttu kuitenkin hiukan visaisempi kuin puuntakunen ja jätkä yrittävät esittää?
Minulla ei ole ollut ongelmia visan myynnissä ja olen ollut tyytyväinen maksettuihin hintoihin. Sehän on itsestään selvää, että jos jotain kasvattaa tai tekee, pitää markkinoinnin olla kunnossa.
Eli on joskus jopa ollut jotenkuten kunnossa ja nykyisellään ei sinnepäinkään?
Minulla ei tällä hetkellä ole myyntikokoista visaa. 5-10 vuoden kuluttua katsotaan taas tilanne uudestaan.
Eikös Mannen vanha kauppaohje ollutkin, että tehty kauppa on hyvä kauppa, tekemätön kauppa on huono kauppa!