Tehty kolme harvennusta. Poistuma yht. 200 mottia /ha
Pystyssä 405 mottia / ha
Rinnankorkeusläpimitta 31 cm
Runkoluku 430 kpl / ha
Kasvu 19 mottia / ha / v
Lannoitettu 2006
Päätehakkuu muutaman vuoden sisällä.
Näyttää kuvan perusteella terveeltä, ei tyvilaajentumia yms. eikä vielä iälläkään pilattu. En usko, että kirjanpainajat mellastaa tuollaisessa hetikään ensimmäiseksi. Vanhat ja juurikäävän vioittamet kuusikot on ihan eri juttu.
Kuusikoiden ajourat tehdään riittävän leveiksi ja havut puidaan urille. Nykyisten metsäkoneiden pintapaineet ovat erittäin alhaisia.
Juuristovauriot ovat mennyttä aikaa.
Ei aivan niinkään. Kyllä juuristot kärsii koska hienojuuristo katkeilee jo telojen ja ketjujen painaumista. Näkyvämmät vauriot varmaan aika vähäisiä. Pidätkö kuusmotti 56 vuoden kasvatuksesta euroa sopivana taksana per vuosi/m3. Jostain syystä et sitä kommentoinut. Toki siitä aiemmasta harvennetuista et ole saanut sitäkään. Lannoituskin jotain vielä miinustaa siitäkin.
Anteeksi nyt Jesse etten aina ehdi ja muista kommentoida heittojasi.
Ensinnäkin järeä kuusitukki on täälläpäin kuudenkympin haarukassa.
Toiseksi tuo euro per /vuosi on ihan kelvollinen kun lisätään siihen vielä aikaisemmin hakatut sata mottia tukkia ja sata mottia kuitua.
Lannoitus maksoi helikopterityönä nettona verovähennyksen jälkeen 200 euroa / ha, onko se sinusta liikaa?
Päätehakkuun voisi tehdä nyt heti jos haluaa tukkiprosentin ollessa yhdeksänkymmen prosentin haarukassa.
Puuntakunen, väistelet aihetta hieman yrittäen sekoittaa asiaan kuulumattomia väliharvennuksia. Puhuin puhtaasti yhden satsin kasvatuksen palkasta/m3.
Lisätäänpä tähän se toinen puuntakusen hyvin kasvattama rauduskoivu. OK, neljäkymppiä motti ja kasvatus päätehakkuuseen neljäkymmentä vuotta. Sitten se kaikkien odottama vertaus: Hybridihaapa kasvatusaika parikymmentä vuotta ja varmasti uskon saavani kolmestasadasta motista parikymppiä motti. Ei ainakaan paljon heitä. Kuten puuntakunen juuri päätteli että saa kuusikymppiä (uskon asia) voin minäkin sanoa parikymppiä. Taas ollaan samassa pisteessä. Kasvatuksesta saadaan euro motilta/vuosi.
Se näistä arvokkaista kuusikoista. ja jos oikein alan herkutella mennään kuusen kasvatuksen ikävertailuun laajentaen: Kuusi kuusikymmentä vuotta YKSI satsi eli se euro. Hybridihaapa kuusikymmentä vuotta KOLME satsia eli hupaa kyllä kasvatuspalkkio nouseekin kolmeen euroon per/kasvatusvuosi. Näin voidaan ja jopa pitäisi? numeroilla kikkailla.
Niin, minulla vastaavassa asennossa olevalla pari kertaa harvennetulla (ja ei noin nuollulla pohjalla) tulee motteja pyöreästi kolmesataa/ha. Eli uskon asioilla ollaan jälleen. Toki kun kaikki motit koko metsän kasvatuksen kaaresta lasketaan saattaa sieltä noinkin hurjia lukuja voida kaivella.
Kuidunkasvatuksestahan tulee motteja mukavasti kuten olen huomannut aivan eri puulajillakin.
Aivan sama euron/kuutio per vuosi edelleen. Todellinen liksa eli a-hinta kertaa vuodet kertaa alat. Aivan sama mitä kertaat perään. Sen verran metsäyhtiöt meille antaa ja luonto hoitaa määrät. Puulajista roikkumatta ja vain laadusta tinkien tai tinkimättä. Näin hupaa se vain on.
Täällä oli tukki 59€ kuitu 18,5€ viimeisellä aukolla, haapakuidulle tarjosivat 11€ ja pystyyn kuivaneelle energiapuulle 8€. Harjavallassa saa -10% kuusikuidusta eli 16.65€ sitten haavalle.
No mutta jess.kyllä kait sinäkin ennemmin tämmöstä takosit nurin kun jotakin haavikkoa.
Ja voihan sitä jatkossa takoa kuusikotkin nurin vaikka 20-25 vuotiaana mikäli uutta metsälaki ehdotusta on uskominen ja silloinhan kuusikosta saadaan jo parrua kovasti jonka hinta on n.10e kovempi kun kuidun eikä se kasvussa taida paljon hävitä mikäli olet lukenut metsälehden jutun.
Ja pähkäilijä voi olla varma että 300 mottia haapaa kattaa pystyyn 20 euroa/motti.
Ja vielä kepalle kuten muillekkin (jotka kummasti vaikenivat) että melkoisia metsäorjia olemme koko metsäväki kun vuoden ahkeroinnin myymme eurolla/kuutio. Oli sitten puulajike mikä tahansa. Puuntakunen tienasi oikeasti nyt sitten 12 euroa/ha kun kasvu oli sen 12m3. Ei oikein hirveä kuluja enää edes miettiä. Kun joku lähtee synnytyslaitokselle talon jälkikasvua hommaamaan kannattaa jo mennä istuttelemaan isännän vartoillessaan metsää tulevalle isännälle tai emännälle. Sitten kuuskymppisenä tämä talon perijä nappasee sen hirmuisen tilin jota KOKO ikänsä on kasvattanut ssadakseen sen euron mottivuosipalkkion realisoitua. Vakuutus kannattaa paremmin. Meinaan säästöhenkivakuutus esim.
Oletko saanut 20 euroa motille viimeisessä haavanmyynnissä? Toki Harjavallassa on kaikki toisin verrattuna toisaalle Suomeen mutta skannaa nyt lukijoiden kuviin joku haavanmyyntikauppakirjasi.
Puuntakuisen ja Jees H-vallan metsissä on näin lukijan perusteella olennainen ero, ensimmäin dokumentoi ja toisella on molemmat jalat tukevasti ilmassa haaveissaan 😉
Lue nyt pähkäilijä mitä oikeasti sanoin edellä. Kun puuntakunen haaveili kuusi euroa nykyistä paremmasta hinnasta minä olin sentään aika tarkka realisti h-haavan hinnassa. En haaveillut puoltakaan hänen haaveistaan.
Yhtä tukevasti ilmassa on puuntakusen haaveet ja olen jo monesti ilmoittanut että puolivälin ammattilaistarkastus h-haavikossa puoltaa kolmensadan motin kasvukäyrää kahdenkymmenen vuoden kasvatukselleni. Mitattu asia.
Kaupassa kate tuotteesta otetaan jakamalla. Alennukset tuotteesta annetaan kertomalla. Ja kauppa kannattaa nettohinnoilla? Sovelletaanko kaupan laskuoppia haavan kasvatuksen kannattavuudessa?
Matematiikka oli koulussa vahvin aineeni, ja laskentaa tulee tehtyä ihan työkseenkin, mutta nyt on tunnustettava, että en ymmärrä Jessen laskuopista mitään.
Syy on kyllä minun, kun järki ei riitä, niin se ei sitten riitä.
Sopisiko kuitenkin Jesselle, että saan lyödä tyhmää päätäni näreeseen jatkossakin.
Annetaan kaikkien puiden kasvaa, kun sitä ei oikein pysäyttääkään voi muuten kuin puun katkaisemalla.
Aihe aristaa mutta jonkun aina kuuluu pöyhiä s…aläjää.
Tottakai tämä suora laskentatapa on myrkkyä ja siitä saa vain laajan tuomion koska se vie pohjaa lähes 99,9%:ta metsänomistajien ahkerointimotiivia. Mutta kun elinkaari ja tuotteen hinta lasketaan käy juuri näin. Sumutusta itselleen eikä millekkään muullekkaan taholle kannata harrastaa, se on petosta myös itselleen.
Eikö juuri siitä ole kyse?
Itse sekoitit kokonaiskuutiot juttuusi ja siitä päätin antaa kokonaiskuutioiden todellisuutta suorastaan pelkistettynä todellisuutena.
En myöskään hallitse Jessen laskuoppia, vaikka insinöörikoulutus on suoritettu.
Mutta kannatan jonkun mainitsemaa ehdotusta, että faktat pöytään, mielummin siten, että vanha metsäsuunnitelma, missä näkyisi vuosilukuja ja toiseksi puukaupasta paperi, jossa näkyy hinta.
Silloin ollaan tasavertaisessa asemassa, eikä tälläisiä pikkupoikien ”kyllä meidän isä teidän isän voittaa” – tasoista keskustelua tarvitse käydä!
Pitäis nähdä kuva siitä kuusikosta, missä tuo rinnankorkeudelta mitattu läpimitta on yli 30 senttiä. Just kävin tuossa pihan laidalla semmosta kuusta katselemassa ja se näyttää kyllä isolta puulta. Jotenkin sain sen väärän käsityksen, että alun kuva viittaa annattuihin tietoihin
Sen verran pitää täsmentää, että metsäretkeni puut olivat 40 ja 50 senttisiä läpimitaltaan mutta silti tuon kuvan puut eivät ole edes kolkyt senttiä halkaisijaltaan. Pitää ottaa aidompi kuva ettei uskottavuus mene
Ymmärrän hyvin mielipiteesi.
Nämä kuvat tahtovat olla joskus ongelmallisia, kun minulla ei ole oikein taitoa ottaa niitä oikein.
Etualan puu on yli 40 cm, mutta kuvasta saa kyllä aivan toisen käsityksen.
Tämän alueen reunoilla ja ajourien varsilla monetkaan puut eivät enää mahtuneet 46 cm mittasakseihin.
Eihän tämä alue huipputuottoinen ole. Lähinnä sopivassa maapohjassa ajallaan hoidettu etelä-suomalainen peruskuusikko.
Tänä päivänä mättäisiin istutettavilla, hyvää alkuperää olevilla taimilla päästää aivan toisenlaisiin tuloksiin ja huomattavasti lyhyemmässä ajassa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tehty kolme harvennusta. Poistuma yht. 200 mottia /ha
Pystyssä 405 mottia / ha
Rinnankorkeusläpimitta 31 cm
Runkoluku 430 kpl / ha
Kasvu 19 mottia / ha / v
Lannoitettu 2006
Päätehakkuu muutaman vuoden sisällä.
Hurjia on kasvut…
Veikkaisin, että puiden pituus on luokkaa 26-27 metriä?
Sitä luokkaa se on Leevi.
Hieno juttu !
Kyllä kirjanpainaja-armeija kiittää kun nurkille sattuu….
Järeällä kuusitukilla on meilläpäin kova kysyntä.
Puhelinsoitto riittää jos toukka iskee…
Se on ny sitte tasaraha.Euro per vuosi.
Näyttää kuvan perusteella terveeltä, ei tyvilaajentumia yms. eikä vielä iälläkään pilattu. En usko, että kirjanpainajat mellastaa tuollaisessa hetikään ensimmäiseksi. Vanhat ja juurikäävän vioittamet kuusikot on ihan eri juttu.
Harvennusten jäljiltä täytyy olla ajouria joten niiden laidoilla riski on. Ja kun lähtee siitä niin koko metsä tasaiseksi ja nopsaan.
Kuusikoiden ajourat tehdään riittävän leveiksi ja havut puidaan urille. Nykyisten metsäkoneiden pintapaineet ovat erittäin alhaisia.
Juuristovauriot ovat mennyttä aikaa.
Kaksi viimeisintä harvennusta on tehty kesällä.
Kantokäsittely luonnollisesti tehty.
Ei aivan niinkään. Kyllä juuristot kärsii koska hienojuuristo katkeilee jo telojen ja ketjujen painaumista. Näkyvämmät vauriot varmaan aika vähäisiä. Pidätkö kuusmotti 56 vuoden kasvatuksesta euroa sopivana taksana per vuosi/m3. Jostain syystä et sitä kommentoinut. Toki siitä aiemmasta harvennetuista et ole saanut sitäkään. Lannoituskin jotain vielä miinustaa siitäkin.
Tämmöstä 30 ha, saisi mukavat taskurahat.
Puuntakanen on metsänhoidon eliittiä!
Niinpä mutta aika lailla saa sitten ne taskunsuut neuloakkin kiinni. Tiliväli senverran harva ettei pahasti parane rellestää.
Anteeksi nyt Jesse etten aina ehdi ja muista kommentoida heittojasi.
Ensinnäkin järeä kuusitukki on täälläpäin kuudenkympin haarukassa.
Toiseksi tuo euro per /vuosi on ihan kelvollinen kun lisätään siihen vielä aikaisemmin hakatut sata mottia tukkia ja sata mottia kuitua.
Lannoitus maksoi helikopterityönä nettona verovähennyksen jälkeen 200 euroa / ha, onko se sinusta liikaa?
Päätehakkuun voisi tehdä nyt heti jos haluaa tukkiprosentin ollessa yhdeksänkymmen prosentin haarukassa.
Puuntakunen, väistelet aihetta hieman yrittäen sekoittaa asiaan kuulumattomia väliharvennuksia. Puhuin puhtaasti yhden satsin kasvatuksen palkasta/m3.
Lisätäänpä tähän se toinen puuntakusen hyvin kasvattama rauduskoivu. OK, neljäkymppiä motti ja kasvatus päätehakkuuseen neljäkymmentä vuotta. Sitten se kaikkien odottama vertaus: Hybridihaapa kasvatusaika parikymmentä vuotta ja varmasti uskon saavani kolmestasadasta motista parikymppiä motti. Ei ainakaan paljon heitä. Kuten puuntakunen juuri päätteli että saa kuusikymppiä (uskon asia) voin minäkin sanoa parikymppiä. Taas ollaan samassa pisteessä. Kasvatuksesta saadaan euro motilta/vuosi.
Se näistä arvokkaista kuusikoista. ja jos oikein alan herkutella mennään kuusen kasvatuksen ikävertailuun laajentaen: Kuusi kuusikymmentä vuotta YKSI satsi eli se euro. Hybridihaapa kuusikymmentä vuotta KOLME satsia eli hupaa kyllä kasvatuspalkkio nouseekin kolmeen euroon per/kasvatusvuosi. Näin voidaan ja jopa pitäisi? numeroilla kikkailla.
Kovat on kuutio määrät kuusikossa.
Niin, minulla vastaavassa asennossa olevalla pari kertaa harvennetulla (ja ei noin nuollulla pohjalla) tulee motteja pyöreästi kolmesataa/ha. Eli uskon asioilla ollaan jälleen. Toki kun kaikki motit koko metsän kasvatuksen kaaresta lasketaan saattaa sieltä noinkin hurjia lukuja voida kaivella.
Kuidunkasvatuksestahan tulee motteja mukavasti kuten olen huomannut aivan eri puulajillakin.
30 ha nopean laskutoimituksen jälkeen 600.000 ecua-verot.
405 m3, tukki % 90, tukki 56 €, kuitu 18 €.
Aivan sama euron/kuutio per vuosi edelleen. Todellinen liksa eli a-hinta kertaa vuodet kertaa alat. Aivan sama mitä kertaat perään. Sen verran metsäyhtiöt meille antaa ja luonto hoitaa määrät. Puulajista roikkumatta ja vain laadusta tinkien tai tinkimättä. Näin hupaa se vain on.
Täällä oli tukki 59€ kuitu 18,5€ viimeisellä aukolla, haapakuidulle tarjosivat 11€ ja pystyyn kuivaneelle energiapuulle 8€. Harjavallassa saa -10% kuusikuidusta eli 16.65€ sitten haavalle.
No mutta jess.kyllä kait sinäkin ennemmin tämmöstä takosit nurin kun jotakin haavikkoa.
Ja voihan sitä jatkossa takoa kuusikotkin nurin vaikka 20-25 vuotiaana mikäli uutta metsälaki ehdotusta on uskominen ja silloinhan kuusikosta saadaan jo parrua kovasti jonka hinta on n.10e kovempi kun kuidun eikä se kasvussa taida paljon hävitä mikäli olet lukenut metsälehden jutun.
Kepa, kyllä minä taon haavikon mieluummin nurin tuon kasvuaikana KOLME kertaa!
Latvalaho esiintyy HV:n haavikoissa? Uusi uhkakuva puun kasvatukselle?
Ja pähkäilijä voi olla varma että 300 mottia haapaa kattaa pystyyn 20 euroa/motti.
Ja vielä kepalle kuten muillekkin (jotka kummasti vaikenivat) että melkoisia metsäorjia olemme koko metsäväki kun vuoden ahkeroinnin myymme eurolla/kuutio. Oli sitten puulajike mikä tahansa. Puuntakunen tienasi oikeasti nyt sitten 12 euroa/ha kun kasvu oli sen 12m3. Ei oikein hirveä kuluja enää edes miettiä. Kun joku lähtee synnytyslaitokselle talon jälkikasvua hommaamaan kannattaa jo mennä istuttelemaan isännän vartoillessaan metsää tulevalle isännälle tai emännälle. Sitten kuuskymppisenä tämä talon perijä nappasee sen hirmuisen tilin jota KOKO ikänsä on kasvattanut ssadakseen sen euron mottivuosipalkkion realisoitua. Vakuutus kannattaa paremmin. Meinaan säästöhenkivakuutus esim.
Korjaan, puuntakusen ilmoituksen mukaan kasvaakin 19,00 euroa/ha. Kyllä sillä jo kerran suuttaa katsomassa käydä.
H-vallassa ei ole seurattu samaa Elon laskuoppia kuin meillä päin. Minä en ainakaan pysy enää kärryillä laskujen kanssa.
PT on ladannut viime päivinä vaikuttavan kuvasarjan. PTn ja JHVn metsät olisi kiva nähdä tulevina kesinä tapaamisissa.
Oletko saanut 20 euroa motille viimeisessä haavanmyynnissä? Toki Harjavallassa on kaikki toisin verrattuna toisaalle Suomeen mutta skannaa nyt lukijoiden kuviin joku haavanmyyntikauppakirjasi.
Puuntakuisen ja Jees H-vallan metsissä on näin lukijan perusteella olennainen ero, ensimmäin dokumentoi ja toisella on molemmat jalat tukevasti ilmassa haaveissaan 😉
Lue nyt pähkäilijä mitä oikeasti sanoin edellä. Kun puuntakunen haaveili kuusi euroa nykyistä paremmasta hinnasta minä olin sentään aika tarkka realisti h-haavan hinnassa. En haaveillut puoltakaan hänen haaveistaan.
Yhtä tukevasti ilmassa on puuntakusen haaveet ja olen jo monesti ilmoittanut että puolivälin ammattilaistarkastus h-haavikossa puoltaa kolmensadan motin kasvukäyrää kahdenkymmenen vuoden kasvatukselleni. Mitattu asia.
Kaupassa kate tuotteesta otetaan jakamalla. Alennukset tuotteesta annetaan kertomalla. Ja kauppa kannattaa nettohinnoilla? Sovelletaanko kaupan laskuoppia haavan kasvatuksen kannattavuudessa?
Matematiikka oli koulussa vahvin aineeni, ja laskentaa tulee tehtyä ihan työkseenkin, mutta nyt on tunnustettava, että en ymmärrä Jessen laskuopista mitään.
Syy on kyllä minun, kun järki ei riitä, niin se ei sitten riitä.
Sopisiko kuitenkin Jesselle, että saan lyödä tyhmää päätäni näreeseen jatkossakin.
Annetaan kaikkien puiden kasvaa, kun sitä ei oikein pysäyttääkään voi muuten kuin puun katkaisemalla.
Aihe aristaa mutta jonkun aina kuuluu pöyhiä s…aläjää.
Tottakai tämä suora laskentatapa on myrkkyä ja siitä saa vain laajan tuomion koska se vie pohjaa lähes 99,9%:ta metsänomistajien ahkerointimotiivia. Mutta kun elinkaari ja tuotteen hinta lasketaan käy juuri näin. Sumutusta itselleen eikä millekkään muullekkaan taholle kannata harrastaa, se on petosta myös itselleen.
Olen vajavainen ihminen. Ymmärrän vain rahan päälle.
Eikö juuri siitä ole kyse?
Itse sekoitit kokonaiskuutiot juttuusi ja siitä päätin antaa kokonaiskuutioiden todellisuutta suorastaan pelkistettynä todellisuutena.
En myöskään hallitse Jessen laskuoppia, vaikka insinöörikoulutus on suoritettu.
Mutta kannatan jonkun mainitsemaa ehdotusta, että faktat pöytään, mielummin siten, että vanha metsäsuunnitelma, missä näkyisi vuosilukuja ja toiseksi puukaupasta paperi, jossa näkyy hinta.
Silloin ollaan tasavertaisessa asemassa, eikä tälläisiä pikkupoikien ”kyllä meidän isä teidän isän voittaa” – tasoista keskustelua tarvitse käydä!
Pitäis nähdä kuva siitä kuusikosta, missä tuo rinnankorkeudelta mitattu läpimitta on yli 30 senttiä. Just kävin tuossa pihan laidalla semmosta kuusta katselemassa ja se näyttää kyllä isolta puulta. Jotenkin sain sen väärän käsityksen, että alun kuva viittaa annattuihin tietoihin
Sen verran pitää täsmentää, että metsäretkeni puut olivat 40 ja 50 senttisiä läpimitaltaan mutta silti tuon kuvan puut eivät ole edes kolkyt senttiä halkaisijaltaan. Pitää ottaa aidompi kuva ettei uskottavuus mene
Ymmärrän hyvin mielipiteesi.
Nämä kuvat tahtovat olla joskus ongelmallisia, kun minulla ei ole oikein taitoa ottaa niitä oikein.
Etualan puu on yli 40 cm, mutta kuvasta saa kyllä aivan toisen käsityksen.
Tämän alueen reunoilla ja ajourien varsilla monetkaan puut eivät enää mahtuneet 46 cm mittasakseihin.
Eihän tämä alue huipputuottoinen ole. Lähinnä sopivassa maapohjassa ajallaan hoidettu etelä-suomalainen peruskuusikko.
Tänä päivänä mättäisiin istutettavilla, hyvää alkuperää olevilla taimilla päästää aivan toisenlaisiin tuloksiin ja huomattavasti lyhyemmässä ajassa.